Lylyjärvi (Suonenjoki)
Lylyjärvi on Pohjois-Savossa Suonenjoella keskustaajaman lähellä sijaitseva järvi. Etäisyys Kuopiosta on 39 kilometriä lounaaseen ja matkaa Suonenjoen taajama-alueelle on kilometri.[2][1]
| Lylyjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Suonenjoki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Suonenjoen valuma−alue (14.78) |
| Tulo-ojat | Mustapuro Iso-Mustasta |
| Laskuoja | uoma Suontienselkään |
| Järvinumero | 14.782.1.019 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 113 m [1] |
| Pituus | 2,5 km [1] |
| Leveys | 590 m [1] |
| Rantaviiva | 5,81 km [2] |
| Pinta-ala | 98,492 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00602284 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 6,12 m [2] |
| Suurin syvyys | 17 m [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Lylyjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Lylyjärvi on 2,5 kilometriä pitkä, 600 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 98 hehtaaria. Se on muodostunut pohjoisen Katajavuoren ja eteläisen Lylykankaan selänteen väliin. Katajavuori kohoaa 180 metrin korkeuteen mpy., joten sen huippu yltää 67 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven keskiosa on noin puoli kilometriä leveä, etelä- ja pohjoisosa ovat keskiosaa kapeampia. Siinä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 6,02 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 6,1 metriä. Runsas neljäsosa Lylyjärvestä on vähintään kymmenen metriä syvä. Sen syvänteessä on 17 metriä syvää ja syvänne sijaitsee järven itärannalla kohoavan Katajavuoren edustalla [3]. Järven rantaviivan pituus on 5,8 kilometriä. Lylyjärven ranta-alue on pääosin metsämaata. Järven luoteis- ja kaakkoispäässä on kiinteää asutusta ja rannoille on rakennettu alle 10 vapaa-ajan asuntoa. Luoteispäässä sijaitsevat pienet kulmakunnat Vieru ja Lylynkuivio. Luoteispäässä on myös uimaranta [4].[2][1][5][6]
Luontoarvoja muokkaa
Pohjoispuolella kohoavat kalliot ovat porfyyristä graniittia, joka on kestänyt paremmin geologista kulutusta kuin muualla esiintyvä kiillegneissi eli kiilleliuske. Tämä selittää järvellä tavattavat korkeuserot. Järvi on muodostunut kallioon ratkenneeseen siirrokseen, jonka ympäriltä on kulunut pois kiviainesta.[7]
Lylyjärven alueelle ulottuu Suonenjoen luoteispuolella varsin selvänä maastossa erottuva Linharjun muodostelmat. Lylyjärven länsipuoli onkin kangasmaastoa, jonka hiekkaiset muodostumat lienevät levinneet harjujakson kaakkoispuolelle [8]. Järven vedenlaatua tutkittiin esimerkiksi vuosina 2020–2022 kolmeen otteeseen. Kaksi mittausta tapahtui elokuussa ja yksi maaliskuussa. Niissä tarkkailtiin pintaveden ja pohjaveden laatua. Mittausten mukaan järvi lämpötilakerrostui kesäisin selvästi. Veden näkösyvyys oli 2,2–2,9 metriä riippuen syvyydestä, koska syvällä oli vesi sameampaa. Lisäksi vesi oli humuspitoista ja rautapitoista (950–2 100 milligrammaa (mg) litrassa vettä). Vedenväri olinkin 130 Pt mg/l. Veden happamuustaso vaihteli pH 6,1–6,7 eli vesi on lievästi hapanta. Levätuotanto oli voimakasta. Järvi olinkin lievästi rehevän tai rehevöityneen tasoa, koska kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 13–34 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja oli talvella pohjan lähellä jopa 53 μg/l. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat 470–710 μg/l ja talvella ne kasvoivat tästä 800 μg/l. Ravinnepitoisuudet olivat pohjalla korkeammat kuin pinnan lähellä, sillä pohjassa olevista sedimenteistä liukenee vähähappisella kaudella ravinteita takaisin veteen. Pintavesi olikin happirikasta kesäisin, mutta pohjan lähellä ravinteet kuluttivat sitä. Helmi-maaliskuussa 1982 ja 1994 olivat veden mittausarvot samantapaisia kuin vuosina 2020–2022.[9]
Vesistösuhteet muokkaa
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Suonenjoen valuma-alueella (14.78), jonka Suontienselän–Paasveden alueeseen (14.782) järvi kuuluu.[1][10]
Lylyjärvi on toiseksi laajin Suontienselän-Paasveden alueella sen 36:sta vähintään hehtaarin laajuisesta järvestä. Laajin on Suontienselkä–Paasvesi.[11] Lylyjärveen tulee seitsemän ojaa. Niistä huomattavin on Mustapuro, joka alkaa Iso-Mustasta. Muita Mustapuron valuma-alueen järviä ovat Pieni Mustalampi ja Kortelampi. Lylyjärven vedenpinnan korkeus on 113,0 metriä mpy. Lylyjärvi laskee järven kaakkoispäästä alkavaa ja 2,5 kilometriä pitkää uomaa myöten etelään Suontienselän (99,4 m mpy) pohjoisosaan. Uomalle kertyy pudotusta yli 13 metriä.[1][10]
Historiaa muokkaa
Lylykankaalta lähellä järven etelärantaa on vuonna 1986 löytynyt piikivestä valmistettu sirppi. Mitään vanhaa asuinpaikkaa tai viljelyyn viittaavaa rakennetta ei kankaalta tunneta.[12] Harjanteen toisella puolella sijaitsee halkaisijaltaan nelimetrinen kuoppa, joka vaikuttaa historialliselta hiilimiilulta.[13][8]
Vuoden 1944 taloudellisessa kartassa oli Vierun kylässä pienialaista viljelytoimintaa, Katajavuorella ja järven kaakkoispäässä pienviljelytiloja.[14] Tilanne pysyi tässä suhteessa samanlaisena vuoden 1973 peruskartan julkaisuun saakka.[15] Tämän jälkeen on viljelytoiminta vähentyneet ja monet pienet peltopalstat on metsitetty.[16][17]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Lylyjärvi, Suonenjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Lylyjärven uimapaikka, Suonenjoki uimaan.fi. 21.4.2022. Viitattu 25.3.2024.
- ↑ Lylyjärvi, Suonenjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Lylyjärvi, Suonenjoki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Suomen geologinen kartta 1:100 000. 3241 (Suonenjoki). (kalliokartta) Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2005. Kartan verkkoversio (PDF) (viitattu 25.3.2024)
- ↑ a b Pesonen, Petri: Taajama-alueiden osayleiskaavan arkeologinen inventointi (WORD) (s. 4, 5, 11, 39) kymppi.fi. 2008. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 25.3.2024.
- ↑ Hartikainen, Jukka: Pienvesiselvitys (WORD) (s. 13–15, 18, liite 1 (sivut 3-8)) suonenjoki.fi. 2022. Suonenjoki. Viitattu 25.3.2024.
- ↑ a b Lylyjärvi (14.782.1.019) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Suontienselän-Paasveden alue (14.782) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.3.2024.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Lylykangas 1 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Lylykangas 2 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. 3224, 3223, 3241. (Istunmäki, Rautalampi ja Suonenjoki) Helsinki: Maanmittaushallitus, 1944. Kartan verkkoversio (PDF) (viitattu 25.3.2024)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3241 03 Suonenjoki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3241 03 Suonenjoki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3241 03 Suonenjoki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1998. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2023)
Aiheesta muualla muokkaa
- Rönty, Hannu: Lylyjärven maastoa Suonenjoella lokakuussa 2009 (YouTube-video)