Kerkonjoen valuma-alue

Kerkonjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.76) on Rautalammin reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Vesistön valuma-alueen alarajana ovat Kerkonjoessa sijaitseva Kerkonkosken kanava, jonka kautta suuri osa virtaamasta laskee Niiniveteen Virmasveden alueelle (14.72), ja Kiesimässä sijaitseva Kiesimän kanava, jonka kanavavedet lasketaan Pohjois-Konneveteen Konneveden alueelle (14.71).[4][1]

Kerkonjoen valuma-alue
(2. jakovaihe: 14.76)
Valtiot Suomi
Maakunnat Pohjois-Savo, Keski-Suomi
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Rautalammin reitin valuma−alue (14.7)
2. jakovaihe Kerkonjoen valuma-alue (14.76)
Vesistöjako Kiesimän alue (14.761),
Sonkarin alue (14.762),
Vesantojärven alue (14.763),
Vesantojoen valuma-alue (14.764),
Asinjoen valuma-alue (14.765)
Laskujoki Kerkonjoki (Kiesimän kanava)
Pääreitti KiesimäSonkariVesankajärvi ←Asinjoki ←Myllypuro ←Mertajärvi ←Ristijoki ←RistijärviSarpajärvi
Laskupaikka Niinivesi
Koordinaatit 62°45′32″N, 26°43′37″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 245,73 km² [1]
Järvisyys 19,36 % [1]
Alueen pituus 40 km [2]
Alueen leveys 10 km [2]
Pääuoma 46 km [2]
Keskivirtaama 1,9 m³/s [3]
Kartta
Kerkonjoen valuma-alueen laskujoen suu

Yleistä muokkaa

Vesistöalueen sijainti muokkaa

Vesistöalue sijaitsee Pohjois-Savossa Rautalammilla ja Vesannolla ja Keski-Suomessa Viitasaarella. Valuma-alueen pinta-ala on 245,73 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19,36 % [1]. Valuma-alue on noin 40 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Kerkonjoen valuma-alue sijaitsee Rautalammin reitin valuma-alueen sisäosassa ja siihen rajautuu etelässä ja lännessä Konneveden alueeseen (14.71), ja sitten idässä ja pohjoisessa Virmasveden alueeseen (14.72).[2][4]

Pääuoma muokkaa

Kerkonjokeen Niinivedellä loppuva pääuoma kuuluu sekä Kerkonjoen valuma-alueeseen että Virmaveden alueeseen. Joen pituus on Niiniveden järvenselälle 2,8 kilometriä pitkä tai vesistöalueen rajalle Kerkonkosken kanavan alapuolelle 1,1 kilometriä pitkä. Kerkonjoen pääuomasta ei ole kirjallisia lähteitä. Eräs tapa määrittää pääuoma on valita pääuomaan se jokihaara, jonka valuma-alue on suurempi. Siinä joenhaarassa on silloin eniten vettä ja se kuuluu tämän mukaan pääuomaan. Pääuoma on kapeassa valuma-alueessa helppo päätellä lyhyiden sivu-uomien takia, sillä niiden valuma-alueet jäävät pieniksi. Niin on myös Kerkonjoen valuma-alueella. Yläjuoksulle noustessa kohdataan matkalla Kiesimä, Sonkari ja Vesantojärvi, jotka sisältyvät pääuomaan. Vesantojärvi sijaitsee valuma-alueen yläjuoksulla ja siihen laskee kaksi jokea, Asinjoki ja Vesantojoki. Asinjoen valuma-alueen pinta-ala on 54 ja Vesantojoen 36 neliökilometriä, joten Asinjoki kuuluu pääuomaan. Asinjoki muuttuu yläjuoksulla Mertajärvestä alkavaksi Myllypuroksi. Seuraava on Ristijärvestä alkava Ristijoki. Viranomaisten tiedoissa pääuomaan kuuluu Sarpajärvi ja sen lasku-uoma, sekä Limalammesta alkava Limanjoki. Viimeinen latvaosuus on Oinaslammesta alkava Honkapuro.[2]

Pääuoman pituus lasketaan käyttämällä vesistöviranomaisten antamia uomatietoja ja mittaamalla kartoista lyhimmät järvenselkiä ylittävät matkat. Pääuoman pituudeksi tulee siten sen minimiarvio. Pääuoman osuus järviketjua Kiesimä–Sonkari–Vesantojärvi Asinjoelle asti on noin 23,1 kilometriä. Viranomaisten julkaisemaa paikkatietoikkunan uomatietoja yhdistelemällä saadaan latvauomalle Oinaslammelle saakka pituutta 20,4 kilometriä. Pääuomaa vesistöalueen rajalta kertyy siten 43,5 kilometriä ja Niiniveden rannasta 46,3 kilometriä.[2]

Vesistöalueen jako muokkaa

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat viisi aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä [5][1]:

  • Kiesimän alue (14.761)
  • Sonkarin alue (14.762)
  • Vesantojärven alue (14.763)
  • Asinjoen valuma-alue (14.765)
  • Vesantojoen valuma-alue (14.764)

Pääuoman sivu-uomia muokkaa

Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Kerkonjoen valuma-alueen pääuomaan laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Sarakkeessa ”Etäisyys Niiniveteen” olevat luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Niiniveden järvenselkään rajoittuvaan rantaan. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

lasku-uoman
nimi
 
pääuoman
kohta
 
etäisyys
Niiniveteen
(km)
joen
pituus
(km)
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Kerkonjoki laskee Niiniveteen, joka on lyhyt osa Rautalammin reitin pääuomaa. Siitä on matkaa merelle 439 km.[a]
oja Kivilammesta Kerkonjoki 2 3,3,3,–,–,–
Vihtajoki Sonkari 15 3,3,3,–,–,–
oja Iso Kolmisoppisesta Sonkari 21 3,3,3,–,–,–
Pentinoja Vesantojärvi 24 3,3,3,–,–,–
Vesantojoki Vesantojärvi 30 13 36 3,3,3,6,–,2
Kalmapuro Ala-Asinjärvi 31 3,3,6,–,–,–
Jaakkopuro Myllypuro 35 3,3,6,–,–,–
oja Mertasuolta Mertajärvi 36 3,3,6,–,–,–
Matojoki Ristijärvi 40 3,3,6,–,–,–
Yläjuoksulla Oinaslampeen on vielä 8 kilometriä matkaa.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Järviä muokkaa

Valuma-alueen alajuoksulla sijaitsee Kiesimä (1 111 ha), joka on lähialueensa merkittävin järvi. Muut alueen lammet ovat pieniä vesistöjä. Siihen laskee pohjoisesta toinen merkittävä järvi Sonkari (2 525 ha), jonka lähialueella sijaitsee yli kymmenen muutta ja pienempää järveä. Niistä suurimpia ovat esimerkiksi Patovesi (106 ha) ja Iso Kolmisoppinen (19 ha). Sonkariin laskee pohjoisesta valuma-alueen kolmas merkittävä järvi Vesantojärvi (563 ha), jonka lähialueella ei ole muita järviä. Vesantojärveen laskee Vesantojoki ja Asinjoki, joiden valuma-alueilla on useita pienempiä järviä. Vesantojoen valuma-alueella sijaitsee yhdeksän vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Niistä merkittävä on vain Kurjenjärvi (129 ha). Asinjoen valuma-alueella on järviä saman verran, mutta ne ovat suurempia kuin Vesantojoen valuma-alueella. Suuria ovat esimerkiksi Ristijärvi (112 ha), Sarpajärvi (51 ha), Kaijanjärvi (42 ha), Mertajärvi (25 ha), Limalampi (16 ha), Ylä-Asinjärvi (16 ha) ja Ala-Asinjärvi (15 ha).[6][5]

Huomautukset muokkaa

  1. Matka Suomenlahdelta Kymijoen joensuusta Nokisenkoskelle on määritetty artikkelissa Virmasveden alue. Vesireitti Nokisenkoskelta mereen on 430 kilometriä pitkä ja kun siihen lisätään matka Kerkonjoen joensuulta Nokisenkoskelle 9,3 kilometriä, saadaan matkan pituus Suomenlahteen noin 439 kilometriä.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. a b c d e f g Kerkonjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 29.9.2023.
  3. Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s. 18–24. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. a b Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
  5. a b Kerkonjoen valuma-alue (14.76) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
  6. a b Kerkonjoen suu, Kerkonkoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.9.2023.