Wikipedia

Summanjoen vesistö

Summanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 13) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Summanjoki laskee Suomenlahteen.[5][2]

Summanjoen vesistö
(Suomen päävesistö: 13)
Sahakosken paton jäänteet Metsäkylässä
Sahakosken paton jäänteet Metsäkylässä
Valtiot Suomi
Maakunnat Kymenlaakso, Etelä-Karjala
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Summanjoen vesistö (13)
Vesistöjako Summajoen alaosan alue (13.001),
Summajoen keskiosan alue (13.002),
Summajoen yläosan va (13.003),
Suurojan valuma-alue (13.004),
Sippolanjoen alue (13.005),
Pekin valuma-alue (13.006),
Kosjärven valuma-alue (13.007)
Pääuoma Summanjoki
Laskupaikka Hamina, Suomenlahti [1]
Koordinaatit 60°33′00″N, 27°05′38″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 569,05 km² [2]
Järvisyys 2,21 % [2]
Alueen pituus 40 km
Alueen leveys 30 km [3]
Pääuoma 70 km [3]
Keskivirtaama 4,6 m³/s [4]
Joki laskee Haminan Summanlahteen.

YleistäMuokkaa

Vesistön sijaintiMuokkaa

Summanjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 569 neliökilometriä ja sen järvisyys on 2,2 %.[2] Valuma-alueen pituus on 40 kilometriä ja sen suurin leveys on noin 30 kilometriä, ja se sijaitsee kokonaan ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella. Valuma-alue kuuluu pääosin Kymenlaaksoon, vaikka siitä kuuluu latvoilla pieni osa Luumäen Etelä-Karjalaan. Kymenlaaksossa valuma-alueen eteläosat ovat Haminan ja Kotkan kaupunkien alueella. Keskijuoksulla Summanjoki toimii osan matkaa kuntarajana niin, että Hamina jää joen itäpuolella ja Kouvola sen länsipuolelle. Suurin osa valuma-alueesta kuuluu Kouvolalle. Salpausselän pohjoispuolella sijaitsee laaja Kymijoen vesistö (14). Kaakossa sillä on yhteinen vedenjakaja ensin Virojoen vesistön (11) ja etelämpänä Vehkajoen vesistön (12) kanssa. Länsipuolella Kymijoen vesistö seuraa Summanjoen valuma-aluetta merelle asti. Siellä tosin sijaitsee, Kymijoen ja Sumanjoen vesistöjen välissä, pieni Nummenjoen valuma-alue (81.015).[5][3]

Pääuoman kulun ja pituuden määritysMuokkaa

Summanjoen vesistön pääuoma on alajuoksulla vesistöalueen laskujoki Summanjoki. Pääuoman kulusta ei ole käytettävissä lähdetietoa. Suomessa valitaan pääuomaan se jokihaaran uomasta, jossa virtaa eniten vettä. Summanjoen sivu-uomista ei ole käytössä virtaamatietoja, joten uomien vertailemiseen voidaan niiden sijasta käyttää valuma-aluetietoja. Alajuoksulla yhtyvät Summanjoki ja Sippolanjoki. Niiden valuma-alueet ovat vastaavasti 273 ja 221 neliökilometriä. Silloin valitaan Summanjoki pääuomaksi ja noustaan sitä pitkin yläjuoksulle päin. Vasta Enäjärveen laskee kaksi lähes yhtäsuurta jokiuomaa. Pohjoisesta tulee Kuoppalanjoki ja idästä Sanijärven lasku-uoma. Niiden valuma-alueet ovat vastaavasti 61 ja 132 neliökilometriä. Pääuoma tulee Sanijärvestä ja suurin järven lasku-uomista on eteläpäähän laskeva Summanjoki. Yläjuoksulla sijaitsevan Kelkanjoen valuma-alue on 27 neliökilometriä ja Summanjoen yläjuoksulla se on 70 neliökilometriä. Yläjuoksulla ei suuria jokihaaroja enää ole, joten Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelun Paikkaikkunassa jäljelle jäänyt uoma, eli pääuoma, loppuu Luumäen rajalle. Kartoista voi vielä jatkaa pääuomaa Palvakseen asti. Näillä tiedoilla voidaan Paikkaikkunan tietoja yhdistelemällä määrittää Summanjoen pituudeksi 68,0 ja pääuoman pituudeksi 70,0 kilometriä.[6][7][3][8]

Vesistöalueen jakoMuokkaa

Vesistöalueen kolmannessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:

  • Summajoen alaosan alue (13.001)
  • Suurojan valuma-alue (13.004)
  • Summajoen keskiosan alue (13.002)
  • Summajoen yläosan valuma-alue (13.003)
  • Sippolanjoen alue (13.005)
  • Pekin valuma-alue (13.006)
  • Kosjärven valuma-alue (13.007)

Vesistöalueen maankäyttöMuokkaa

Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 73,7 %, maatalousalueita 16,6 %, kosteikkoja ja soita on 4,2 % ja rakennettuja alueita on 3,4 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 2,0 %.[8]

HydrologiaaMuokkaa

Summanjoessa ei ole kiinteää virtaamien mittausasemaa, mutta alajuoksulla Reitkallin Paljakankoskella on tehty satunnaisia mittauksia vuosina 1961–2002. Mittauskohta sijaitsee Myllylahden yläpuolisessa koskessa. Mittaushistorian suurin virtaama (HQ) on ollut 78 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) ja pienin (NQ) 0,3 m³/s. Vuodesta 2003 on koskessa toiminut jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari. Sen avulla on virtaamien arviointia voitu jatkaa. Nyt keskivirtaamaksi (MQ) on saatu 6,3 m³/s, alivirtaamaksi (NQ) 0,7 m³/s ja ylivirtaamaksi (HQ) 59,6 m³/s. Yleensä virtaama joessa on kesäisin pysytellyt alivirtaamaa suurempana, eli noin 1,0 m³/s. Alivirtaamaan on vaikuttanut Summan paperitehtaan vedentarve, joka on varmistettu säännöstelemällä yläjuoksulla sijaitsevia Sanijärveä, Enäjärveä ja Saaramaanjärveä. Säännöstelylupa on edelleen Stora-Ensolla, joka on muuttanut säännöstelypadot kalan nousua suosivaksi pohjapadoiksi.[9]

LuontoarvojaMuokkaa

KalastoMuokkaa

Vesistöalueen latvoilla elää vielä alkuperäinen harjuskanta ja joesta on tavattu ankeriaita. Iso taimenet ja merilohet pääsevät satunnaisesti nousemaan jokien patojen ohi yläjuoksulle noin 50–60 kilometrin päähän merestä. Summanjoen koskia ja virtapaikkojen kutualueita on kunnostettu. Koskelan koskesta on poistettu puupato ja se on korvattu kivistä rakennetulla pohjapadolla.[10]

Luettelo koskistaMuokkaa

Summanjoen merkittävimmät kosket ovat alhaalta ylöspäin lueteltuna Alakoski, Yläkoski ja Rajakoski, Reitkallin koskista Alimmainen, Maantiesillan koski ja Laurinkoski, edelleen Paljakankoski, ja sitten Metsäkylän koskina Maantiesillan koski, Rautatiesillan koski ja Sahakosket, ylempänä vielä Pitkät kosket, joita ovat Hevoskoski ja Myllykoski. Sippolanjoessa sijaitsevat Suijankoski ja Myllykoski.lähde?

  • Summanjoki Haminan Metsäkylässä

  • Summanjoki alajuoksulla Summassa

  • Jokilaaksoa Reitkallissa

Vesistöalueen järviä ja jokiaMuokkaa

Summanjoessa on muutamia läpivirtausjärviä, joista alajuoksulla sijaitsevat Myllylahti (3 ha) ja Suurijärvi (85 ha). Ensimmäinen suuri sivujoki on Sippolanjoki, jonka suurimmat järvet ovat Saittaranjärvi (39 ha), Orijärvi (31 ha), Kosjärvi (28 ha) ja Niemijärvi (30 ha). Summanjoen keskijuoksu on pitkä ja kapea vesistöalue. Siinä on runsaasti pikkujärviä ja lampia, mutta suurimmat järvet sijaitsevat keskijuoksun yläosissa. Suoraan pääuomassa ovat alhaalta lukien Kotojärvi (9 ha), Palosenselkä (141 ha), Enäjärvi (168 ha) ja Sanijärvi (89 ha), sekä niiden lähellä sijaitseva Miesolampi (17 ha). Enäjärveen laskee pohjoisesta Kuoppalanjoki, jonka valuma-alueella on laajoja suoalueita. Summanjoen yläjuoksulla ei pääuomassa ole enää läpivirtausjärviä. Kelkanjoen sivu-uoman latvoilla sijaitsevat Saaramaanjärvi (186 ha) ja Kyynelmyksenjärvi (102 ha). Muut yläjuoksun järvet ovat näitä paljon pienempiä. Siitä ovat esimerkiksi Palvas (35 ha), Mölöjärvi (20 ha), Pieni-Palvas (18 ha) ja Myöjärvi (14 ha).[1][7][5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Summanjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
  2. ↑ a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. ↑ a b c d Summanjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 27.2.2023.
  4. ↑ Ikävalko, Joonas & al.: Mustajoen meritaimenen kotiuttamissuunnitelma, s. 10–12. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2020. Raportteja 31/2020. ISBN 978-952-314-875-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2023).
  5. ↑ a b c d Summanjoen vesistö (13) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2018.
  6. ↑ Summanjoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
  7. ↑ a b Summanjoki, pääuoman alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
  8. ↑ a b Summanjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 27.2.2023
  9. ↑ Metsäkylän Sahakosken kalatien rakentaminen, Hamina (PDF) (Päätös: Dnro ESAVI/8311/2015) 17.1.2017. Etelä-Suomi aluehallintovirasto. Viitattu 1.3.2023.
  10. ↑ Vauhtia vaellukseen-hanke wwf.fi. WWF-Suomi. Viitattu 1.3.2023.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Summanjoen_vesistö&oldid=21317792”