Vehkajoen vesistö
Vehkajoen vesistö (vesistöaluetunnus 12) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Vehkajoki laskee Haminassa Suomenlahteen.[5][2]
| Vehkajoen vesistö (Suomen päävesistö: 12) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kymenlaakso |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Vehkajoen vesistö (12) |
| Vesistöjako |
Vehkaojan alaosan alue (12.001), Vehkaojan keskiosan alue (12.002), Piutulanjoen valuma-alue (12.003), Pöyliönjoen valuma-alue (12.004), Kannusjärven valuma−alue (12.005), Mustajoen valuma-alue (12.006), Mäntjoen valuma-alue (12.007), Lelunjoen valuma-alue (12.008) |
| Laskujoki | Vehkajoki |
| Pääuoman jatke | ←Mustajoki ←Salmento ←Koivuniemenjoki ←Uskinjärvi ←Pyhältö ←Kotojoki ←Rysäkosenjoki ←Korppisenjärvi ←Vehkajoki ←Hainus ←Vehkaoja |
| Laskupaikka | Hamina, Suomenlahti [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 380,28 km² [2] |
| Järvisyys | 5,78 % [2] |
| Alueen pituus | 35 km [3] |
| Alueen leveys | 20 km [3] |
| Pääuoma | 52,1 km [3] |
| Keskivirtaama | 3,9 m³/s [4] |
 Joki laskee Haminan Kirkkojärveen. |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yleistä muokkaa
Vesistön sijainti muokkaa
Vehkajoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 380 neliökilometriä ja sen järvisyys on 5,8 %.[2] Valuma-alueen pituus on 35 kilometriä ja sen suurin leveys on noin 20 kilometriä. Valuma-alue sisältyy kokonaan Kymenlaakson maakuntaan, jossa pääosa siitä kuuluu Haminaan lukuun ottamatta luoteisosia, jotka kuuluvat Kouvolaan. Valuma-alueen pohjoisin osa sijaitsee kuusi kilometriä ensimmäisestä Salpausselästä etelään. Valuma-alueen itäpuolella on Virojoen vesistö (11). Kaakkoispuolella Vehkajoen ja Virojoen välissä on pieni vesistöalue, jossa laskevat esimerkiksi Ravijoki (81.007) ja Pyölinjoki (81.011) Suomenlahteen. Vehkajoen valuma-alueen länsipuolella on Summanjoen vesistö (13), jonka vedenjakaja kohtaa pohjoisessa Virojoen vesistön vedenjakajan.[3][1]
Pääuoman kulun ja pituuden määritys muokkaa
Vehkajoen vesistö laskee Haminassa Savilahteen johtavaan Salmenvirtaan lyhyttä Mullinkoskea myöten. Mullinkoski alkaa matalasta Kirkkojärvestä, johon Vehkajoki laskee. Vehkajoki on vesistöviranomaisten Paikkatietoikkunan uomaverkoston mukaan Kirkkojärven tulevista uomista merkittävin ja on siksi vesistön alajuoksulla vesistön pääuoma. Vehkajoki alkaa Ihamaalla pohjoisesta tulevan Piutulanjoen ja idästä tulevan Mustajoen yhtyessä. Näiden jokihaarojen valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 67 ja 89 neliökilometriä. Mustajoki kuuluu siten pääuomaan. Vesistöviranomaisten uomaverkostossa ei Mustajoen yläjuoksulla ole enää merkittäviä sivu-uomia, joten seuraamalla merkittyjä uomia päädytään Sydänmaan Ruokkeeseen. Järvi on siten pääuoman lähdejärvi. Pääuoman pituus saadaan yhdistelemällä Paikkatietoikkunan pääuoman osuuksien pituuksia. Pääuoman pituudeksi tulee näin 52,1 ja Vehkajoen pituudeksi 19,7 kilometriä.[6][3][1][7][8]
Vesistöalueen jako muokkaa
Vesistöalueen kolmannessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:
- Vehkaojan alaosan alue (12.001)
- Lelunjoen valuma-alue (12.008)
- Pöyliönjoen valuma-alue (12.004)
- Vehkaojan keskiosan alue (12.002)
- Kannusjärven valuma-alue (12.005)
- Mäntjoen valuma-alue (12.007)
- Piutulanjoen valuma-alue (12.003)
- Mustajoen valuma-alue (Hamina) (12.006)
Vesistöalueen maankäyttö muokkaa
Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 76,4 %, maatalousalueita 12,9 %, kosteikkoja ja soita on 2,0 % ja rakennettuja alueita on 4,3 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 4,4 %.[6]
Vesistöalueen järviä ja jokia muokkaa
Vesistöalueen sivu-uomia muokkaa
Vehkajoen suurimmat sivujoet on mainittu alla sijaitsevassa taulukossa. Kunkin joen tietojen lähteet on mainittu taulukon alla, ja tarvittavat tarkennukset ovat jokikohtaisesti oikeassa sarakkeessa.
| nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys mereen (km) |
pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vehkajoki laskee Suomenlahteen Mullinkoskella | |||||||
| Lelunjoki | Kirkkojärvi | 1 | 8 | 45 | 2,2,3,3,–,4 | ||
| Husulanjoki | Kirkkojärvi | 1 | 14 | 35 | 2,2,3,3,–,4 | ||
| Mäntyjoki | Myllykylä | 5 | 14 | 61 | 2,2,3,3,–,4 | ||
| Myllyjoki | Vehkjärvi | 9 | 7 | 53 | 2,2,3,3,–,4 | ||
| Piutulanjoki | Ihamaa | 20 | 16 | 65 | 2,2,3,3,–,4 | ||
| Vehkajoki alkaa Piutulanjoen ja Mustajoen yhtymäkohdasta, jossa pääuomaa on 32 km ja Mustajoen valuma-aluetta on 89 km² jäljellä. | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu omasta artikkelista, 2 = Karttapaikka-verkkopalvelu, 3 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 4 = VALUE-verkkopalvelu [6]
Järviä muokkaa
Kirkkojärvi (107 ha), jonne Vehkajoki laskee, on entinen merenlahti. Joki virtaa myös ylempänä sijaitsevan Vehkjärven (64 ha) kautta eli ne ovat Vehkajoen läpivirtausjärviä. Vehkjoen uomaan kuuluvat myös Paijärvi (16 ha) ja ylempänä sijaitseva Ihamaanjärvi (45 ha). Ihamaan yläpuolella pääuomana on Mustajoki, joka alkaa Salmennosta (63 ha). Siihen laskee Koivuniemenjoki, joka alkaa Uskinjärvestä (32 ha) ja virtaa Myllyjärven läpi. Pyhällöstä (67 ha) alkaa lyhyt Uskinjärveen johtava uoma Kaitaansalmi. Nämä muodostavat pääuoman keskijuoksun. Edelleen, Korppisenjärvestä (27 ha) alkaa Rysäkosenjoki, joka virtaa Ylimmäisen ja Raraken kautta Tarhajärveen (25 ha), joka laskee sitten Pyhältöön. Pääuoman yläjuoksu sijaitsee Korppisenjärven yläpuolella ja se muodostuu Vehkajoesta ja Vehkaojasta. Niiden välissä sijaitsee kolme järveä: Ala-Kailanen, Ylä-Kailanen (38 ha) ja Hainus (78 ha). Latvajärvenä on Sydänmaan Ruoke (26 ha). Mustajoen valuma-alueella sijaitse 42 järveä tai lampea. Edellisten lisäksin niistä voidaan vielä mainita Raitjärvi (30 ha), Haukjärvi (28 ha) ja Hytjärvi (23 ha). Mustajoen kanssa yhtyneellä Piutulanjoen valuma-alueen suurin järvi on Haapajärvi (145 ha) ja sitä alempana sijaitseva Piutulanjärvi (134 ha) on toiseksi suurin järvi. Muita järviä ovat esimerkiksi Hurma (35 ha) ja Ruokejärvi (30 ha). Alajuoksulla sijaitsevaan Vehkjärveen tulee luoteesta Myllyjoki, joka on Kannusjärven valuma-alueen laskujoki. Sen suurin joki on Kannusjärvi (165 ha). Muita järviä ovat esimerkiksi Luomijärvi (10 ha), Pieni Kannusjärvi (31 ha) ja Haukjärvi (21 ha). Pian Vehkjärven alapuolella jokeen yhtyy idästä tuleva Mäntyjoki, jonka valuma-alueen latvoilla sijaitsee Mäntyjärvi (29 ha) ja muualla Karijärvi (28 ha), Ala-Mersalmi (14 ha) ja Ylä-Mersalmi (12 ha). Kirkkojärveen laskee kaksi muutakin jokea. Idästä tulevalla Lelujoen valuma-alueen laskujoella ei ole järviä, mutta Husulanjoella (Pöylijoki) on niitä latvauomissa montakin. Tärkeimmät niistä ovat Valkjärvi (140 ha), Merkjärvi (74 ha), Valklampi (23 ha) ja Veiklampi (16 ha).[5][1][7][8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Vehkajoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e f Vehkajoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Ikävalko, Joonas & al.: Mustajoen meritaimenen kotiuttamissuunnitelma, s. 13–15. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2020. Raportteja 31/2020. ISBN 978-952-314-875-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2023).
- ↑ a b c Vehkajoen vesistö (12) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2018.
- ↑ a b c Vehkajoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 27.2.2023
- ↑ a b Vehkajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ a b Vehkajoki, pääuoman alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.