Avaa päävalikko

Ruuhijärvi (järvi Lahdessa)

järvi Lahdessa Päijät-Hämeessä

Ruuhijärvi [1][2] on Päijät-Hämeessä Lahden Nastolassa Ruuhijärvellä ja Immilässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.[2][1]

Ruuhijärvi
Sijainti LahtiView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°01′37″N, 26°00′29″E
Pinnankorkeus 86 m [1]
Pinta-ala 5,73446 km² [2]
Rantaviiva 26,4569 km [2]
Suurin syvyys 18,68 m [2]
Keskisyvyys 5,63 m [2]
Tilavuus 0,0323062 km³ [2]
Valuma-alue 282,13 km² [3]
Laskujoki Immilänjoki [1]
Saaria 8 [2]
Järvinumero 14.162.1.001
Ruuhijärvi

Sisällysluettelo

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 573 hehtaaria eli 5,7 neliökilometriä. Se on 6,0 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Järvenselkä on avoin pohjois-etelä-suunnassa. Järvenselältä erottuu selvästi Isoniemi, joka on 800 metriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Niemen pohjoispuolelle jää suojaisia Sermaanpohjan lahti, joka on 1,2 kilometriä pitkä. Järven syvänne ulottuu lahteen asti. Isoniemen eteläpuolelle jää Immilänalanen, joka on lähes kaksi kilometriä pitkä. Viereisen Salajärven erottaa Ruuhijärvestä noin 700 metriä leveä kannas.[2][1]

Järvessä on kahdeksan saarta. Niiden yhteispinta-ala on 6,9 hehtaaria, mikä on noin 1,2 % järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari on Kotosaari, joka on 430 metriä pitkä ja 280 metriä leveä. Sen pinta-ala on yli 5,5 hetehtaaria. Se sijaitsee järven pohjoisosassa. Matkossaari ja Paskosaari sijaitsevat järvenselän keskikohdalla Isoniemen kärjen korkeudella. Neljäs saari Vähäsaari sijaitsee järven eteläosassa Räimänpohjan lahdessa. Muut saaret ovat pieniä luotoja.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 32,3 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0323 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,6 metriä ja suurin syvyys on 18,7 metriä. Itärannan puolella sijaitsee laaja syvänne, joka työntyy etelässä Sermaanpohjaan. Syvin kohta sijaitsee tässä syvänteessä Paataanvuorten kohdalla.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 26,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 2,3 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta Immilässä ja Ruuhijärvellä pellot ulottuvat rannoille asti. Järven haja-asutus muodostuu noin kahdestakymmenestä taloudesta, joista valtaosa ovat maatiloja. Lisäksi on järven rannoilla noin 300 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 3136 ja siitä haarautuvilta yhdysteiltä 14091 ja 3134 ja muilta kyläteiltä. Lahden kaupungin Iitin vastainen raja kulkee itärannan läheisyydessä.[2][1][4]

LuontoarvojaMuokkaa

VedenlaatuMuokkaa

Järvi on luokiteltu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Järvestä on tutkittu vesinäytteitä ensimmäisen kerran vuonna 1966, mutta vuodesta 1977 alkaen on niitä tutkittu 1–4 vuoden välein. Nykyään näytteitä otetaan vuosittain. Veden näkösyvyys on vuosien alan heikentynyt. Vielä 1990-luvulla näkösyvyys oli talvella yli 3 metriä ja kesällä noin 2 metriä ja 2000-luvulla arvot ovat olleen kahden metrin molemmin puolin. Vesi on kuitenkin kirkastunut, sillä 2010-luvulla on näkösyvyys lievästi kohentunut talvisin keskiarvoon 2,5 metriä ja kesäisin 2,3. Vedenväriä on tutkittu harvakseltaan. Tulosten mukaan väriluku on hieman noussut ja on 2010-luvulla keskimäärin 36 mgPt/l. Sen mukaan vedessä on vähän humusta. Veden happamuustaso on lähellä neutraalia. Nyt 2010-luvulla on happamuustason keskiarvo ollut kesäisin pH 7,4 ja talvella pH 7,0. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä, joten välitöntä vaaraa järven happamoitumiselle ei ole.[3]

Järven fysikaallis-kemiallista tilaa ja biologista tilaa on tutkittu mittaamalla ravinteiden- ja levien klorofyllipitoisuuksia. Veden klorofyllipitoisuudet ovat 2000-luvulla vaihdelleet 5,1–9,8 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l). Tämä suureen suhteen tilanne on säilynyt samana ja 2010-luvulla klorofyllipitoisuuksien keskiarvo on ollut 7,9 μg/l. Veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000- ja 2010-luvun. Pitoisuuksien keskiarvo on 2010-luvulla ollut kesäisin 18 μg/l ja talvisin 14 μg/l. Kun kesällä ja talvella vesi on lämpötilakerrostunut, ovat fosforin pitoisuudet pohjan lähellä kohonneet sisäisen kuormituksen vuoksi. Kokonaistyppipitoisuuksissa on 2010-luvulla saatu kesäisin keskimäärin 515 μg/l ja talvisin 690 μg/l. Molempien ravinneryhmien ravinnepitoisuudet ovat olleet tyydyttävällä tasolla.[3]

Järven hoitoMuokkaa

Ruuhijärveä on hoitokalastettu vuodesta 1996 lähtien rysillä ja nuotalla, ja 2000-luvulla enimmäkseen nuotalla. Saaliit ovat olleet vähenemään päin ja viimeisin ilmoitettu hoitokalastuskerta oli vuonna 2011.[3]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Arrajoen valuma-alueella (14.16), jonka Ruuhijärven–Salajärven alueeseen (14.162) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 86 metriä mpy.[1][5]

Järvi saa pääosan vedestään Salajärvestä kannaksen ylittävästä Salajoesta, joka on vähintään 30 metriä leveä ja 1100 metriä pitkä. Tämän vuoksi järvillä on sama vedenpinnan korkeus. Ruuhijärveen laskee myös joitakin pelto- ja metsäojia. Sellaisia ovat Hevossuonoja ja Lassinjoki, jotka laskevat luoteisrantaan. Lassinjoki tuo ojitetun Isosuon kuivatusvesiä järveen. Muut oja ovat lyhyitä metsäojia.[5]

Järven laskujoki on Immilänjoki, joka laskee 2,2 kilometrin päässä Sylvöjärveen. Immilänjoelle tulee pudotusta 11,6 metriä. Sylvöjärvi laskee Arrajokea myöten Arrajärveen ja siitä Kymijokeen.[1][5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Kansalaisen karttapaikka: Ruuhijärvi, Lahti (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.12.2018.
  2. a b c d e f g h i j k l SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2018.
  3. a b c d Ketola, Mirva: Yhteenveto Nastolan järvien tilasta, 2016, Vesijärvisäätiö, viitattu 10.1.2019
  4. Kansalaisen karttapaikka: Ruuhijärvi, Lahti (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.12.2018.
  5. a b c Ruuhijärvi (14.162.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2018.