Arrajoen valuma-alue

Arrajoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.16) on Kymijoen alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 344,29 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 12,3 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Arrajärvi, joka on yhteydessä suoraan Kymijokeen ja joka laskee seuraavaksi Pyhjärveen eli Pyhäjärven alueelle (14.12).[1][2]

Yleistä

muokkaa

Pääuoman kulun ja pituuden määritys

muokkaa

Valuma-alueen vesistöreitin pääuomaa ei ole kuvattu missään lähteessä. Suomessa valitaan jokiverkoston pääuomaksi yleensä se jokihaaran uoma, jossa virtaa eniten vettä. Virtaamatietojen puuttuessa, voidaan käyttää vertailuun valuma-alueiden pinta-aloja. Kun aletaan nousta alajuoksulta Arrajokea, Immilänjokea ja Salajokea ylös, ei mikään sivu-uoma haasta tätä pääuomaan valittua vesireittiä. Mutta Salajärvessä tulee valita Luhtaanjoen ja Iso-Kukkaseen johtavan reitin väliltä. Luhtaanjoen valuma-alueen pinta-ala on 113 neliökilometriä ja Iso-Kukkasen vesireitti 101 neliökilometriä. Iso-Kukkasen reitillä on suurimmat järvet, mutta Luhtaanjoella voi valuma-alueen pinta-alan perusteella olla suurin virtaama ja siksi tässä valitaan se. Luhtaanjokeen yhtyy pohjoisesta Oksjärvestä tuleva Oksjoki ja lännestä Seestaanjoki, joiden valuma-alueet ovat vastaavassa järjestyksessä 28 ja 79 neliökilometriä. Seestaanjoki alkaa Kivijärvestä, johon laskee lännestä Arkiomaanjärvestä alkava joki ja pohjoisesta Evatusta alkava joki. Näiden valuma-alueet ovat vastaavasti 22 ja 38 neliökilometriä. Evattuun laskee pohjoisesta toiselta Salpausselältä alkavia ojia, joita ei tässä yhteydessä pysty erottelemaan toisistaan. Läpikivenoja vaikuttaa karttojen perusteella suurimmalta ojalta. Pääuoman osuuksien yhteenlaskettu pituus alajuoksulta Salpausselälle asti on 29,5 kilometriä, jonka ylöspäin pyöristetty arvo 30 kilometriä on varsin lähellä oikeaa tulosta.[3][4][5]

Vesistöalueen jako

muokkaa

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kahdeksan aluetta tai valuma-aluetta. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueen laskevat yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta yläjuoksulle olevassa järjestyksessä.[1][2]:

  • Sylvöjärven alue (14.161)
  • Halkokorvenjoen valuma-alue (14.168)
  • Ruuhijärven–Salajärven alue (14.162)
  • Lassinjoen valuma-alue (14.167)
  • Mustijoen valuma-alue (14.166)
  • Seestanjoen valuma-alue (14.165)
  • Iso-Kukkasen–Kärkjärven alue (14.163)
  • Kymijärven valuma-alue (14.164)

Vesistöalueen maankäyttö

muokkaa

Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 66,4 %, maatalousalueita 11,7 %, kosteikkoja ja soita on 0,9 % ja rakennettuja alueita on 11,7 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 5,3 %.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Arrajoen valuma-alue (14.16) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  3. a b Arranjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 26.2.2023
  4. Arrajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2023.
  5. Arrajoen valuma−alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 26.2.2023.