Kivijärvi (Lahti)

järvi Hollolassa ja Lahdessa Päijät-Hämeessä

Kivijärvi [2][1] on Päijät-Hämeessä Hollolassa ja Lahdessa kaupunkialueen koillispuolella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.[2][1]

Kivijärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Päijät-Häme
Kunnat Hollola, Nastola
Koordinaatit 61°02′57″N, 25°48′51″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Arrajoen valuma-alue (14.16)
Tulo-oja oja Evatusta, oja Arkiomaanjärvestä
Laskujoki Seestaanjoki [1]
Taajamat Pyhäntaka
Järvinumero 14.165.1.009
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 99,8 m [1]
Rantaviiva 18,458 km [2]
Pinta-ala 2,14866 km² [2]
Keskisyvyys 4 m [3]
Suurin syvyys 12 m [2]
Valuma-alue 65,04 km² [4]
Saaria 9 [2]
Kartta
Kivijärvi

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 215 hehtaaria eli 2,1 neliökilometriä. Se on 3,9 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Järven rantaviiva on niemien ja lahtien vuoksi rikkonainen. Järvellä onkin kaksi järviallasta, joita yhdistää toisiinsa Ritaniemen ja Lintusaaren edessä olevat salmet. Huomattavia niemiä ovat Kylmästenkallio, Kullankallio, Ritaniemi ja Lintusaari. Järvi on ulottuvuuksiaan paljon kapeampi. Sen suurin leveys järven keskivaiheilla alle kilometri. Järven ympäristössä vaihtelevat kallioiset mäet ja savikkoiset laaksot. Järvelle näkyy muun muassa Kylmästenkallio, jonka jyrkänteiset rinteet putoavat järveen. Muita mäkiä ovat Sopenmäki järven pohjoisosassa, Aataminkallio ja Pirunkallio järven keskivaiheilla sekä Tissistenmäki ja Sokeritopanmäki järven etelärannoilla.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan yhdeksän saarta. Niiden yhteispinta-ala on 2,5 hehtaaria, mikä on noin 1,15 % järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari on Kylänsaari, joka on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen pinta-ala on 1,3 hehtaaria. Murhasaari on toiseksi suurin saari, jonka pituus on 100 metriä. Saareen tulee tie. Myös järven eteläosassa sijaitseva kartassa nimetön saari on saman kokoinen. Muut saaret ovat luotoja.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 18,5 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta alavilla osilla on peltomaata. Peltoa on laajimmin Pyhäntaan asutusalueella. Seututie 140 viistää järven pohjoispäätä Pyhäntaan kylällä, josta alkaa yhdystie 14101. Yhdystie seuraa järven rantoja kauempana ja yhtyy Lakeassuon kohdalla yhdystiehen 14085. Tämä yhdystie kiertää Seestan kartanon kautta järven eteläpuolelle. Järven ympäristön haja-asutusalueelle ja vapaa-ajan asunnoille tulee tiet näiltä teiltä. Yhdystie 14085 rinnalla kulkee myös Lahti–Heinola-rautatie. Hollolan kunnalle kuuluu pieni osa järven lounaiskulmaa, mutta kaikki muu kuuluu Lahden Nastolan entisen kunnan alueelle.[2][1][5]

Luontoarvoja muokkaa

Natura-alue muokkaa

Kivijärven luonnonsuojelualue, joka kuuluu Natura 2000- ohjelmaan luonnonsuojelulain kautta, (FI0306008, 32 hehtaaria) käsittää useita pieniä lehtopuuvaltaisia metsäsaarekkeita, jotka jäävät peltojen väliin. Itäisimmät alueet ulottuvat Kivijärven vesirajaan asti 400 metrin matkalta. Metsäalueella elää muun muassa harmaapäätikka, palokärki ja liito-orava.[6]

Vedenlaatu muokkaa

Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin 1980-luvulta asti. Tulosten mukaan veden näkösyvyys on heikentynyt 1980-luvulta 2,5 metristä 2000-luvun alle metriin. Järvi on todettu monella eri indikaattorilla rehevöityneeksi. Veden kokonaisfosforipitoisuudet alusvedessä ovat vaihdelleet voimakkaasti välillä 35–150 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Päällysvedessä arvot ovat vaihdelleet maltillisemmin välillä 20–50 µg/l. Alusveden tilanne johtuu veden happipitoisuuden alenemisesta, sillä kun vesi muuttuu pohjan lähellä hapettomaksi, vapautuu fosfori taas liukoiseen muotoon ja sen pitoisuudet kasvavat. Tätä sisäistä kuormitusta ei toivota, sillä se lisää ravinteiden määrää vedessä ja levät alkavat lisääntyä ja samentavat veden. Myös kokonaistypen pitoisuudet ovat kohonneita ja ne ovat vaihdelleet välillä 700–1600 µg/l, jota pidetään myös rehevöitymisen merkkinä.[4]

Kulttuuriarvoja muokkaa

Seestan kartanon suojelualue sijaitsee järven kaakkoispäässä Seestaanjoen luusuan ympäristössä Lahden Nastolassa. Se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY93) ja se käsittää Sprengtportenin mäen, Patakallionmäen, Sokeritopanmäen ja Lintusaaren sekä näiden välisen kartanoalueen.[7][8]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Arrajoen valuma-alueella (14.16), jonka Seestanjoen valuma-alueeseen (14.165) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 99,8 metriä mpy.[1][4]

Järvi saa pääosan vedestään vain Seestaanjoen valuma-alueelta. Seestaanjoen valuma-alueella on 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti Kivijärveen. Ne ovat Arkiomaanjärvi (207 hehtaaria, ha) ja Salalammi (38 ha), jotka laskevat Kivijärven lounaisrantaan, Kalkkunen (10 ha), joka laskee Arkiomaanjärveen, Evattu (22 ha) ja Alanen (75 ha), jotka laskevat Kivijärven pohjoispäähän, Nassari (8 ha) ja Tekolammi (1 ha), jotka laskevat Alaseen, Sorvanen (4 ha), Selkojärven suo ja Vähä-Kalaton (4 ha), jotka laskevat Kivijärven etelärannoille, ja lopuksi Isolammi (4 ha), joka laskee Kyläsaaren kohdalle itärantaan.[1][4]

Järven laskujoki on Seestaanjoki eli Luhtaanjoki, joka laskee 5,5 kilometrin päässä Salajärveen. Joelle tulee sillä matkalla pudotusta 13,8 metriä. Vesireitti jatkuu sitten Ruuhijärven, Sylvöjärven kautta Arrajärveen ja Kymijokeen.[1][4]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Kivijärvi, Hollola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
  2. a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 28.12.2018.
  3. Ketola, Mirva: Yhteenveto Nastolan järvien tilasta, 2016, Vesijärvisäätiö, viitattu 10.1.2019
  4. a b c d e Kivijärvi (14.165.1.009) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.12.2018.
  5. Kivijärvi, Hollola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
  6. ymparisto.fi: Kivijärvi (FI0306008), 17.3.2014 , viitattu 30.12.2018
  7. Seestan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  8. Hytönen, Markus: Luoteis-Nastolan osayleiskaava, Kaavaselostus, 25.5.2011, Nastolan kunta