Tirvanjärvi

järvi Kouvolassa Tirvan kylän lähellä Kymessä

Tirvanjärvi [2][1] on Kymenlaaksossa Kouvolan Valkealassa Tirvalla sijaitseva järvi.[2][1]

Tirvanjärvi
Valtiot Suomi
Paikkakunta Kouvola (Valkeala)
Koordinaatit 60°56′13″N, 27°02′02″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Järveen tulevat joet Mietunvirta
Immasenjärvestä
Laskujoki Mietunvirta
Hakolahteen [1]
Järvinumero 14.182.1.018
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 62 m [1]
Pinta-ala 1,03615 km² [2]
Rantaviiva 9,97107 km [2]
Suurin syvyys 10,33 m [2]
Keskisyvyys 2,14 m [2]
Tilavuus 0,00222056 km³ [2]
Saaria 2 [2]
Tirvanjärvi

MaantietoaMuokkaa

Tirvanjärven pinta-ala on 104 hehtaaria eli 1,0 neliökilometriä, se on 2,3 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Se sijaitsee kuusi kilometriä Kaipiaisista ja kahdeksan kilometriä Utista. Järven itäpuolella kohoaa Tirvan kylällä yli 20 metrin korkeuteen mäki ja etelämpänä toinen 40 metriä korkea Kokinmäki. Kaakkoispuolella on vielä yhtä korkea Puramäki. Kylän takana ennen Immasenjärveä joki tekee mutkia kiertäessään Miilusaaren kahdelta puolelta. Tirvanjärven pohjoisrannat ovat sitä vastoin alavat ja paikoitellen soistuneet. Niitä on myös viljelty, vaikka pellot eivät nykyään ylety rantaan asti.[2][1][3][4]

Järvessä on kaksi saarta, joiden yhteispinta-ala on 11,5 hehtaaria (11 % järven pinta-alasta). Suursaari on 510 metriä pitkä ja 290 metriä leveä. Sen pinta-ala on lähes 11 hehtaaria, joten Pienisaarelle jää loput. Suurisaari on autio metsäsaari, mutta Pienisaaressa on kesämökki. Suurisaari melkein tukkii järven koillispuolelta tulevan joen uoman ja jakaa siten järven kahdeksi järvenaltaaksi. Saaren kummaltakin puolelta virtaa vesi parin metrin syvyisiä salmia myöten järvenselän puolelle. Pienisaari jää Suurisaaren taakse joensuun edustalle. Miilusaari näkyy järvelle, vaikka se kuulukin yläpuoliselle joelle.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 2,2 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0022 kuutiokilometriä. Sen syvyys on 10,3 metriä ja keskisyvyydeksi on saatu 2,1 metriä. Pienialaisia syvänteitä on järvessä kolme. Yksi sijaitsee Pajukosken ja Ruunakosken alapuolella, kaksi muuta Suurisaaren kummankin salmen suulla. Myös järven luusuassa on lähes 10-metrinen syvänne, mutta se jää alapuolisen joen puolelle.[2][1]

Sen rantaviivan pituus on 10,0 kilometriä. Pohjoispään lahtea kutsutaan Haukilahdeksi. Siellä ja järven länsipuolella ovat rannat matalia. Tirvan alue on tiheää haja-asutusaluetta. Kylän ja järven länsipuolella kulkee yhdystie 3772, joka yhtyy etelässä valtatiehen 6. Toinen kylätie ylittää molemmat kosket ja nousee Kokinmäelle ja jatkaa Kaipiaisten ja Immasen suuntaan. Vaikka kylä sijaitsee aivan järven vieressä, sitä ei näe järveltä. Järven koillisrannassa sijaitsee Röllän uimaranta, jota kunta ylläpitää. Uimarannassa on kauempana virtaava vesi.[2][1][3][4]

LuontoarvojaMuokkaa

Järven vedenväri on ruskea, mikä johtuu veden suuresta humuspitoisuudesta. Näkösyvyys on 1,9 metriä. Järven tila on hyvä. Järvessä viihtyy runsaslukuisena ainakin hauki, ahven ja siika. Siihen on istutettu kuhaa ja järvitaimenta.[5]

HistoriaaMuokkaa

Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Tirvajärvi”. Kartan mukaan järvessä olisi ollut vain yksi pitkä saari. Pasijoki oli tuolloin nimeltään ”Tirvajoki”, vaikka kartassa ei silloin ollut Tirvan kylää vielä. Järven lounaisrannassa sijaitsi ”Kourula by”, jonka yhteinen manttaali oli 24 jaettuna kahdeksalle talolle. Kartassa luki ”Gardemeister” kohdassa, jossa sijaitsee nykyään Pasi. Haukilahden perä oli kartassa raivattu niitylle ja kauempana oli pieniä peltomaita.[6]

Tirvalla toimi 1800-luvun lopulta 1940-luvulle Tirvan tehdas. Sen rakentaminen tänne on johtunut tarjolla olevasta vesivoimasta. Tehtaassa on valmistettu kimröökiä, myllynkiviä ja erilaisia kemianteollisuuden tuotteita.[5]

Miilusaaren alapäässä sijaitseva patojärjestely on vanha. Paikalla ollut saha paloi 1940-luvulla eikä koskesta otettu tämän jälkeen voimaa. Laitoksessa ei ollut enää koneistojakaan. Kun voimalan uutta käynnistämistä yritettiin 1980-luvulla, ei siihen saatu lupaa, vaan hanke olisi pitänyt käsitellä uuden voimalan rakentamisena. Padon pudotukseksi oli merkitty 4,2 metriä ja keskivirtaamaksi 4,2 m³/s.[7]

Vuoden 1970 peruskartassa oli järven läntinen puoli raivattu laajasti peltomaksi. Haukilahden suorannat olivat kuitenkin vielä pensaikkomaista suota. Noin kolmasosa Suurisaarta oli peltona. Vuoden 1986 kartassa näkyy joidenkin kapeiden peltopalstojen muututtua metsäksi. Myös Suurisaaren pellot on samassa yhteydessä metsitetty.[8][9]

VesistösuhteetMuokkaa

Tirvanjärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Harjunjoen–Lappalanjärven alueella (14.18), jonka Rapojärven alueeseen (14.182) se kuuluu. Se on osa Valkealan reitin pääreittiä ja sitä voisi luonnehtia järvimäiseksi suvannoksi. Joensuun takana sijaitsee kummassakin uomassa patorakennelmat. Pajukosken vesivoimalaitoksen pato tukkii Pajukosken ja toinen säännöstelypato eteläistä Ruunakoskea. Tirvanjärven vedenpinnan korkeus on 62,0 metriä mpy. ja Immasenjärven 67,2 metriä, joten voimalaitoksen pudotus on korkeintaan 5,2 metriä. Vesireitin joki jatkaa eteenpäin noin 9 kilometriä. Joella on sillä matkalla niminään ainakin Kiurinvirta, Mankinvirta ja Kepsunvirta. Se laskee Tarhajärvi–Kepsunjärveen, mutta vesi voi käydä välillä pyörähtämässä Hakolahdessa. Alajuoksun järvien korkeus on vain 61,8 metriä.[2][1][5]

Järven lähialueen ojia on vähän. Aluksi kannattaa mainita Pasinjoki, joka laskee Haukilahteen käytyään ensin Pasin kulmakunnalla. Sen pääuoma tulee Hangasjärven ja pian Matalajärven kautta. Joki muodostaa oman Pasinjoen–Hangasjärven valuma-alueensa (14.184) ja sen vesimäärät ovat lukuun ottamatta vesireitin pääuomaa muita ojia suuremmat. Järven yläpuoliseen järvialtaaseen laskee Kokinmäen takaa Kalliolampi. Tähän Kalliolamminojaan on johdettu mukaan kahden suon kuivatusvesiä. Samalta suunnalta laskee Korpilahteen luontaisen oloinen metsäpuro. Sen valuma-alue on edellistä laajempi ja se kokoaa sekä Haimiston että Suurenlähteensuon kuivatusvesiä. Kivitörössä siihen yhtyy koillisesta pienestä Vaajalammesta alkava oja, johon vuorostaan laskee Valkialampi. Haukilahteen tulee Mustasuolta toinenkin oja. Suon kuivatusojiin on tuotu myös Tenjärven ja Mustalammen yhteinen laskuoja. Tirvanjärven luusuaan laskee lyhyt Savilammen laskuoja.[1][5][10]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Tirvanjärvi, Kouvola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l m Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
  3. a b Tirvanjärvi, Kouvola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
  4. a b Tirvanjärvi, Kouvola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.7.2019.
  5. a b c d Tirvanjärvi (14.182.1.018) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
  6. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050938.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 26.11.2020) suomi
  7. Häkkinen, Kimmo: Koskiensuojelulain sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelulakien mukaiset korvaustoimitukset, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki, 2005, ISBN 952-11-2009-6, s. 12,46,72, viitattu 30.11.2020
  8. Peruskartta 1:20 000. 3131 02 Kaipiainen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1970. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  9. Peruskartta 1:20 000. 3131 02 Kaipiainen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  10. Pasinjoen–Hangasjärven valuma-alue (14.184) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.11.2020.

Aiheesta lisääMuokkaa