Avaa päävalikko

Imjärvi (järvi)

järvi Heinolassa Imjärven kylän lähellä Päijät-Hämeessä

Imjärvi [1][2] on Päijät-Hämeessä Heinolassa Imjärvellä sijaitseva järvi.[2][1]

Imjärvi
Sijainti HeinolaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°17′20″N, 26°15′07″E
Pinnankorkeus 83,8 m [1]
Pinta-ala 5,91223 km² [2]
Rantaviiva 51,296 km [2]
Suurin syvyys 18,06 m [2]
Keskisyvyys 4,41 m [2]
Tilavuus 0,0260714 km³ [2]
Laskujoki Imjoki Ala-Rääveliin [1]
Saaria 50 [1]
Järvinumero 14.179.1.001
Imjärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 591 hehtaaria eli 5,9 neliökilometriä, se on 6,8 kilometriä pitkä ja 3,2 kilometriä leveä. Se sijaitsee yli 10 kilometriä Heinolan keskustaajamasta koilliseen ja on heti Ala-Räävelin kaakkoispuolella. Järvi on saarien, niemien ja pitkien lahtien muodostama sokkelo, jossa voidaan ajatella olevan viisi järvenosaa. Niistä voidaan käyttää järvenselkien nimiä: pohjoinen Haapaselkä, Kylänalanen, itäinen Immilänlahti, Mänttäselkä ja eteläinen Myllyselkä. Järvellä on kartan mukaan 50 saarta, josta osa on järven kokoon nähden melko suuria.[2][1][3][4]

Haapaselkä on yli kaksi kilometriä pitkä ja sen yhdistää Kylänalaseen ja Mänttäselkään Vuohisaaren erottamat salmet, jotka ovat vastaavassa järjestyksessä Harjulansalmi ja Vihinsalmi. Haapselän pohjoispäässä on kippurainen, kapea ja kilometrin pituinen lahti, jonka pohjukkaa kutsutaan Sopenlahdeksi. Haapaselän kaakkoispäässä työntyy itään 700 metriä pitkä mutta kapea Piispanlahti. Vuohisaaren pohjoispuolella ovat vielä Halkosaari ja Kissasaari. Kylänalanen aukeaa Jänissaaren takaa ja sen etelärannassa on kaksi lahtea Kantoraakunlahti ja Lehtistenpohja, missä on vielä kaksi saarta lisää. Kylänalasen pohjoisrannoille levittäytyvät Imjärven kylän pellot ja järven Imjoelle johtava luusua sijaitsee täällä. Järven keskiosan muodostaa Mänttäselkä, joka alkaa Vuohisaaresta ja jatkuu etelään Hirviniemen ohitse Mustasaarelle asti. Keskiosa on alle kaksi kilometriä pitkä ja sen itäpuolelle jää Mänttäniemen taakse Immilänlahti. Mänttäselän ainoa karttoihin nimetty lahti on Hirvilahti, joka työntyy kohti kaakkoa. Mustasaaren länsipuolella sijaitsee syvä Mustasalmi, joka vie Myllyselälle. Se on luode-kaakko-suuntainen järvenosa, jonka keskellä sijaitsevat suuret Torminsaaret. Myllyselkä on neljä kilometriä pitkä ja sen kaakkoispäässä on Kaupinlahti, jonka rantaan tulee Kirveslammen salmi ja samasta suunnasta Nikkarinlahti. Nikkarinlahtea vastapäätä sijaitsee Kantastenlahti. Myllyselän luoteispäässä on Viljonpohja, missä sijaitsevat Talassaari ja Kaunissaari.[1][4]

Maa-alueita tarkastelemalla voidaan järvi hahmottaa eri tavalla. Kylänalanen, Mänttäselkä ja Viljonpohja rajaavat suuren Lehtistenniemen, joka on 1,8 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä. Vastaavasti, edellistä pienempi Käiväräistenniemi on Haapaselän, Mänttäselän ja Immilänlahden ympäröimänä. Samassa yhteydessä pitää mainita pienempi Mänttämieni, joka on Mänttäselän ja Immilänlahden ympäröimä.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 26,07 miljoonaa kuutiometriä eli 0,02607 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,4 metriä ja sen suurin syvyys on 18,1 metriä. Kussakin järvialtaassa on omat syvänteensä. Haapaselän syvänne on Halkosaaren ja Vahterniemen välissä ja se painuu 17,5 metrin syvyyteen. Kylänalanen on vain 6,6 metriä ja Immilänlahti 5,1 metriä syvä. Mänttäselällä on Hirviniemen eri puolilla yli 13-metriset pienialaiset syvänteet. Myllyselän syvänteet sijaitsevat Kaupinlahdella, jossa on 14 metriä syvää, Nikkarinlahden edustalla, missä on 10 ja 12,6 metriä syvää, Mustasaaren kohdalla, jossa on 11,8 metriä ja Viljonpohjalla, missä on 10 metriä syvää. Syvin kohta voi syvyyskäyrien mukaan sijaita vain Haapaselällä.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 51,3 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata muualla paitsi Imjärven kylässä. Myllyselän kaakkoispäässä sijaitsee myös Hirvisalon kylä, jonka pellot ovat kauempana rannasta. Järven asutus on harvaa haja-asutusta, mutta sen rannoille on rakennettu toista sataa vapaa-ajan asuntoja. Niille tulee tiet yhdystieltä 15017, Hirvisalon yhdystieltä 4140 ja Kesiön tieltä.[2][1][3][4]

LuontoarvojaMuokkaa

Joitakin järven rantoja on otettu luonnonsuojelulain mukaiseen huomaan. Laaja suojelualue jää Kylänalasen ja Mänttäselän välisellä niemellä, joka sijaitsee Lehtistenniemen koillispäässä. Muut suojelualueet löytyvät Myllyselän rannoilta ja Torminsaarelta, joka on kokonaan suojeltu.[1]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Rievelin valuma-alueella (14.17), jonka Imjärven valuma-alueeseen (14.179) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 83,8 metriä mpy, mikä on sama kuin eteläisellä Viilajärvellä (341 ha), joka laskee Myllyselkään Muikkusalmen läpi. Viilajärven kautta laskevat myös Pursjärven (20 hehtaaria, ha) ja Kannusjärven (35 ha) vedet. Viilajärven itäpuolella sijaitsee Valkjärvi (36 ha), jonka laskuoja Kaivannonoja laskee Myllyselän Kaupinlahteen. Samaan lashteen laskee myös Kirveslampi (9 ha), johon vuorostaan laskee Mustalampi (10 ha). Immilänlahteen tulee Kokkoselän (99 ha) eli Ala-Kesiön kautta suurin osa valuma-alueen yläosien vesistä. Suoraan Imjärveen laskee joukko pienempiä järviä ja lampia omia laskuojiaan myöten. Haapaselän pohjoispäähän laskee Haapalampi (8 ha), Immilänlahteen laskee Kenunlampi, Myllyselän Nikkarinlahteen laskee Hirvilampi (3 ha), Kirveslampeen Koiralampi ja sen takaa Hiidenlampi (1 ha).[1][5]

HistoriaaMuokkaa

Ala-Räävelin lunnonhistoriasta on kirjallisuudessa lyhyitä mainintoja. Aluksi Ala-Räävelin järviallas oli Itämeren Ancylus-vaiheen aikana pitkä vuonomainen lahti sisämaassa. Vedenpinta on tuolloin ollut jopa 87,5 metriä mpy. ja seudulta on löytynyt tältä korkeudelta selviä muinaisia rantavalleja. Myöhemmin varhaisella mesoliittisella kivikaudella järvi oli pitkän muotoinen järvi, jonka vedenpinnan korkeus on ollut lähellä nykyistä tasoa. Järven muiniasten ihmisten asumisen jälkiä on löytynyt kaikilta rannankorkeuksilta. Kuuluisa Heinolan reenjalas on eräs näitä löytöjä. Korkean veden aikoina on myös Imjärvi kuulunut Ala-Rääveliin yhtenä sen lahdista. Viimeisin tällainen vaihe oli, kun aluksi itään laskenut järvi puhkaisi myöhemmin uuden lasku-uoman Sulkavankoskessa vedenpinnan tulvittua Imjärveen asti. Uusi koski kului satojen vuosien aikana niskastaan ja järvien vesi laski sinä aikana noin kuusi metriä. Imjärvi on siten ollut omana järvenenään kivikaudelta asti.[6]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 näyttää selvästi siltä, että järvellä on korkeampi vedenpinta kuin nykyään. Selvin esimerkki tästä on Kantastenlahti ja Hirsanlahti, jotka ovat vanhoissa kartoissa lähempänä toisiaan. Tämä vaikuttaa olevan totta myös Karttapaikan viistovarjokuvissa, jossa järven rantoja kiertää vanha rantavalli [4]. Imjoen perkaukset ovat ainakin vielä miesmuistissa. Kalmbergin kartassa nykyinen Myllyselkä on ollut ”Wanhanselkä” ja Viljonpohja ”Hangaslaks” [7].

Imjoen uomaa on muokattu ainakin vesimyllyn rakentamisen aikihin. Sen tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta vanhojen karttojen mukaan se on ilmestynyt koskeen ennen vuotta 1782. Koskessa on aina välillä ollut mylly entisten lahottua. Joen rannassa on vieläkin viimeisen myllyn rakenteita [6]. Imjärven kylän pellot ovat sijainneet vuoden 1920 taloidellisessa kartassa Imjoen pohjoispuolella ja sen niemessä. Muita taloja sijaitsi järvellä Käiväräisten niemessä, Kantastenlahdella sekä Ruokolahdella että Kaupinlahdella [8]. Vuoden 1942 kartassa on tullut lisää tiloja, joita on nyt entisten lisäksi Haapaniemessä, Vahterniemessä, Mänttäniemessä, Viljonpohjassa, Muikkusalmilla ja Sihvonlahdella.[9]

Vuoden 1965 peruskartassa on peltoala järven rannoilla kasvanut edelleen, mutta jossakin vaiheessa se kääntyi laskuun. Vuosien 1980 ja 1989 välillä tapahtui suurin peltomäärän väheneminen.[10][11][12][13][14][15]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l Karttapaikka: Imjärvi, Heinola (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.7.2019.
  2. a b c d e f g h i j k SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2019.
  3. a b Karttapaikka: Imjärvi, Heinola (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.7.2019.
  4. a b c d Karttapaikka: Imjärvi, Heinola (sijainti varjokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.7.2019.
  5. Imjärvi (14.179.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2019.
  6. a b Jussila, Timo & al.: Ala-Räävelin rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018, Mikroliitti Oy, 2018, viitattu 2.11.2019
  7. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050742.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019) suomi
  8. Maanmittaushallitus: Heinolan seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1920, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 29.10.2019
  9. Maanmittaushallitus: Heinolan seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1942, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 29.10.2019
  10. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3114 03 Kesiö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  11. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3114 03 Kesiö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  12. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3114 03 Kesiö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1994. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2019)
  13. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3112 12 Heinolan mlk. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2019)
  14. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3112 12 Heinolan mlk. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2019)
  15. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 3112 12 Heinolan mlk. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2019)