Avaa päävalikko

Jämijärvi

kunta Satakunnan maakunnassa

Jämijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Jämijärvi kuuluu Pohjois-Satakunnan seutukuntaan.[9] Kunnassa asuu 1 745 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 224,27 km², josta 9,97 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,14 asukasta/km². Jämijärven naapurikunnat ovat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano. Jämijärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1965.[10]

Jämijärvi
Jämijärvi.vaakuna.svg Jämijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Jämijärven kirkko vuonna 2012.
Jämijärven kirkko vuonna 2012.
Sijainti 61°49′10″N, 022°41′30″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero 181
Hallinnollinen keskus Jämijärven kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 224,27 km²
277:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 214,3 km²
– sisävesi 9,97 km²
Väkiluku 1 745
274:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 8,14 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 28,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 22,50 %
 suurin 2019 [5]
Työttömyysaste 6,5 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Markus Ojakoski [7]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.

11
4
2
Jämijärvi

MaantiedeMuokkaa

Jämijärven maanpinta sijaitsee Suomen mittakaavassa keskimäärin varsin korkealla merenpinnasta. Maisemakuvaa hallitsee Hämeenkangas, jota pitkin kulkee ikivanha, maisemiltaan erämaisena säilynyt Kyrönkankaantie. Kunnan alueella sijaitseva Soininharju on 185,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjulla on myös muutama syvä suppa eli ”vati” ja pohjoisrinteellä suuri Kylmänmyllynlähde. Kunnan alueella sijaitsevan Jämijärven pinta on puolestaan 100,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Sokkeloisen järven pinta-ala on vajaat 8,8 neliökilometriä, mutta siinä on rantaviivaa peräti 91 kilometriä. Kauniista maisemistaan tunnettuun Jämijärveen laskevat Nauris- sekä Palojoki ja järveltä pois virtaa Kyrösjärveen laskeva Jyllinjoki.

HistoriaMuokkaa

Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan Jämijärvellä olleen 15 taloa: Pitkäniemi vanhimpana, toiseksi vanhimpana Soini. Seurakunnallisesti Jämijärvi kuului alkujaan Hämeenkyröön, mutta joutui Ikaalisten yhteyteen sen erottua Hämeenkyröstä vuonna 1641. Saarnahuonekunnaksi Jämijärvi tuli 1852 ja omaksi epäviralliseksi kunnakseen vuonna 1899, mutta ero Ikaalisista toteutui vasta vuonna 1908. Jämijärven itsenäisyyden takana oli Pitkäniemen kylästä Niemen talosta Taavetti Niemi ja muutamia muita senaikaisia talollisia. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1860. Jämijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä. He tulivat rautateitse Jämijärvelle 1946. Siirtoväelle tehtiin 27 taloa Jämijärvelle, enimmäkseen Tykköön seudulle.[11]

KunnallishallintoMuokkaa

Vuodesta 1995 kunnanjohtajana ollut Esa Ala-Karvia kuoli äkillisesti 14. heinäkuuta 2015.[12] 5. lokakuuta kunnanjohtajaksi valittiin Kirsi Virtanen. Virtasen siirryttyä Sodankylän kaupunginjohtajaksi hänen tilalleen valittiin 5.8.2019 Markus Ojakoski.

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yksitoista on keskustan ja neljä SDP:n hallussa kaudella 2017–2021.[8]

Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella Jämijärvi täyttää uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit. Vuoden 2016 tilinpäätös oli liki 800 000 euroa miinuksella. Kunnanjohtajan mukaan alijäämä johtuu pääasiassa odotettua suuremmista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista ja verotulojen romahtamisesta. Sote-uudistuksesta odotetaan pelastusta.[13]

LiikenneMuokkaa

Jämijärven poikki kulkee Porin ja Haapamäen välinen rautatie, jolla on vielä lähinnä sotaharjoitusaikoihin sijoittuvaa satunnaista liikennettä Parkanon ja Niinisalon Tykistöprikaatin välillä. Entinen Jämijärven seisake on lähellä Tykköön kylää noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä. Rata avattiin liikenteelle Porin ja Parkanon välillä vuonna 1935, mutta Jämijärven laiturivaihde avattiin vasta vuonna 1937. Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lopetettiin vuonna 1981 ja Jämijärven asemarakennus purettiin myöhemmin.[14]

Kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 23, mutta kunnalle tärkeämpi on kirkonkylän kautta menevä Kankaanpään ja Ikaalisten välinen seututie 261. Jämijärven kirkonkylästä on matkaa Kankaanpäähän 20 kilometriä, Poriin 75 kilometriä, Parkanoon 32 kilometriä, Ikaalisiin 22 kilometriä ja Tampereelle 70 kilometriä. Jämijärven eteläosassa kulkee historiallinen Hämeen ja Pohjanmaan välinen Kyrönkankaantie Hämeenkangasta pitkin.

UrheiluMuokkaa

Vuonna 1958 perustettu Jämin Jänne on Jämijärven tunnetuin urheiluseura. Se voitti ensimmäisen SM-viestikultansa alkuvuodesta 2019.[15] Ensimmäinen pariviestikulta tuli SM-kisoissa vuotta aiemmin.[16]

Jämin Jänteen tunnetuin hiihtäjä on maajoukkuehiihtäjä Ristomatti Hakola. Jämin Jänne on järjestänyt useita Suomen Cupin osakilpailuja ja SM-hiihtoja Jämillä.

Jämijärvellä oli vuonna 2004 Jämi-Jukola-suunnistustapahtuma.

JämiMuokkaa

Satakunnan Lapiksikin kutsuttu Jämi on luontoalue täynnä harjuja, suppia ja kirkasvetisiä lähteitä. Tunnetuimmat lähteet ovat Uhrilähde ja Kylmämyllynlähde.

Jämin alue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja osa alueesta on luonnonsuojelualuetta harvinaisine kasveineen. Jämin luonto on monimuotoisuudessaan harvinainen. Jämin korkein kohta on 185 metriin yltävä Soininharju Jämin lentokentän tuntumassa. Se on myös Satakunnan korkein maastokohta.

Jämi sijaitsee noin tunnin ajomatkan etäisyydellä Tampereelta ja Porista (noin 75 km). Pääkaupunkiseudulta Jämille ajaa noin kolmessa tunnissa. Jämiltä on matkaa Ikaalisiin ja Kankaanpäähän noin 25 km. Seinäjoelta Jämille ajaa noin puolessatoista tunnissa, matka noin 130 kilometriä.

Jämillä harrastetaan muun muassa retkeilyä, hiihtoa ja maastopyöräilyä. Retkeilyreittien varrella on useita taukopaikkoja, kotia ja laavuja.

Jämin alueelle on noussut kattava aktiviteettien ja lomamökkien keskus. Keskusaukion ympäriltä löytyvät muun muassa Jämi-Areena, Lomahotelli Jämi, Reima Country Center ja Huoneistohotelli Lumihovi. Jämillä toimii useita elämysmatkailuyrityksiä.

Jämillä sijaitsee hiihtotunneli, jossa latua on yhteensä 1,25 kilometriä. Kesällä Jämillä toimii seikkailupuisto, josta löytyy 400 metriä pitkä köysiliukurata.

Jämin erikoisuus on sen pitkä historia ilmailun parissa. Jämin lentokentällä vierailee vuosittain lukuisia eri pienkoneita. Jämijärven lentokenttä oli 1930-luvulta 1960-luvun alkuun Suomen merkittävin purjelennon keskus ja se on edelleen neljän Suomen suosituimman purjelentokeskuksen joukossa. Vuosittain siellä järjestetään myös niin kutsuttujen experimental-lentokoneiden Fly-In. Jämijärvellä tapahtui 20. huhtikuuta 2014 vakava lento-onnettomuus, jossa kuoli kahdeksan henkilöä.[17]

Lauhanvuori-Hämeenkangas GeoparkMuokkaa

Jämijärven läpäisevä Hämeenkangas on osa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-hanketta.

Geopark on kansainvälinen ainutlaatuisten geologisten kohteiden yhteisbrändi. Geoparkit pyrkivät edistämään geomatkailua, geologisen perinnön säilyttämistä, luonnontieteiden opetusta ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Lauhanvuoren–Hämeenkankaan Geopark-alueelle haetaan UNESCON Global Geopark -statusta.

Geoparkin kohteita ovat Jämijärvellä muun muassa Soininharjun alue (Jämin keskuksen ja lentokentän alue) ja Uhrilähde. Lähdettä on pidetty pyhänä, ja sille on entisaikaan osoitettu myös uhreja, kuten ruokaa tai arvoesineitä. Soininharjulla on georastirata, joka yhdistää Mobo-kiintorastiradalla ja QR-koodeilla Soininharjun maastomuodoista kertovat infosisällöt suunnistukseen.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Jämijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 506
1985
  
2 430
1990
  
2 421
1995
  
2 399
2000
  
2 308
2005
  
2 183
2010
  
2 041
2015
  
1 948
Lähde: Tilastokeskus.[18]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Jämijärvellä oli 1 867 asukasta, joista 646 asui taajamissa, 1 193 haja-asutusalueilla ja 28 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Jämijärven taajama-aste on 35,1 %.[19] Jämijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Jämijärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 646 asukasta.[20]

Suurimmat työnantajatMuokkaa

Jämijärven suurimmat työnantajat ovat:lähde?

  • Pohjois-Satakunnan Peruspalvelukuntayhtymä
  • Profil-Lista Oy
  • Koneistus Koivumäki
  • Jämin Rahtipalvi Oy
  • Univisio

KylätMuokkaa

Jämijärven kyliä ovat Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi.[21]

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jämijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Jämijärven Helluntaiseurakunta.[23] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jämijärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[24]

Kuuluisia jämijärveläisiäMuokkaa

Etäisyyksiä kaupungeistaMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Jämijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla saunapalvi ja rasvaperunat.[25]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi: Suomenmaa 2, s. 396–400. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1968.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. Yle: Markus Ojakoski tarttuu Jämijärven ruoriin yle.fi. 6.8.2019. Viitattu 12.8.2019.
  8. a b Kuntavaalit 2017, Jämijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. http://www.satakuntaliitto.fi/kunnat
  10. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  11. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  12. Jämijärven kunnanjohtaja menehtyi yllättäen Pohjoissatakuntalehti.fi. Mediaperhe Oiva. Viitattu 31.12.2015.
  13. Jämijärvi on nyt virallisesti kriisikunta — "sote on kunnalle elämän ja kuoleman kysymys" Satakunnan Kansa. Viitattu 24.2.2018.
  14. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 201. Helsinki: Karttakeskus 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  15. Yle: Jämin Jänne kiri ensimmäiseen viestikultaansa Imatralla. Ylen verkkosivut. 2.2.2019. Yle. Viitattu 26.11.2019.
  16. YLE: Ojansivu ja Hakola hiihtivät Jämin Jänteen SM-pariviestin mestariksi Ylen verkkosivut. 12.1.2018. YLE. Viitattu 26.11.2019.
  17. Poliisi vahvistaa: Kahdeksan kuollutta Jämijärvellä 20.4.2014. Yle.fi.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  21. Jämijärven kylät Jämijärvi. Viitattu 11.3.2019.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. Jämijärven Helluntaiseurakunta Jämijärven Helluntaiseurakunta. Viitattu 11.11.2012.
  24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  25. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa