Suomi-Seura

organisaatio

Suomi-Seura ry (ruots. Finland-Samfundet, engl. Finland Society) on suomalainen "maailmalla olevien, sinne lähtevien ja sieltä palaavien suomalaisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö". Järjestön tehtävänä on myös välittää ajanmukaista Suomi-kuvaa maailmalle ja tehdä ulkosuomalaisuutta tunnetuksi Suomessa.[1]lähde tarkemmin?

HistoriaMuokkaa

Järjestö on perustettu 6. toukokuuta 1927, jolloin jo perustavassa kokouksessa järjestö hajaantui kahtia. Varsinaisen Suomi-Seuran nimen rekisteröineen yhdistyksen puheenjohtajaksi tuli Kyösti Haataja. Erimielisyyksien takia perustetun toisen yhdistyksen nimeksi tuli Ulkosuomalais-Yhdistys, tärkeinä hahmoina mukana muun muassa Eino Aaltio ja Urho Kekkonen. Yhdistykset yhtyivät uudestaan vuonna 1929 sammuakseen vain paria vuotta myöhemmin.[2]

Järjestön toiminnan taannuttua hetkeksi 1930-luvulla se rekisteröitiin uudelleen 19. toukokuuta 1937 Suomi-Seurana,[3] muun muassa vuonna 1934 silloisen pääministeri Kyösti Kallion tukemana perustetun "Ulkomaankävijäin Seuran" pohjalle.[2] Sota-aikana ja sen jälkeen yhdistyksen toiminta suuntautui etenkin Yhdysvaltoihin ja amerikansuomalaisiin ylläpidettävien suhteiden hoitamiseen.[2]

Vuonna 1959 järjestö aloitti seuramatkojen järjestämisen, jolla se saavutti huomattavan taloudellisen omavaraisuuden. Seuramatkatoiminta oli huipussaan 1980-luvulla ja järjestön jäsenmäärä oli myös tuolloin korkeimmillaan, noin 80 000.

Vuonna 1997 perustettiin Ulkosuomalaisparlamentti, joka on ulkosuomalaisille tarkoitettu edustuksellinen elin tiedon ja "tunteiden" välittämiseksi Suomeen ja Suomesta. Vuodesta 1997 lähtien järjestön pääasiallinen tulonlähde ja toiminnan perusta on jälleen ollut valtionapu.[2] Toiminnan suojelija on Suomen tasavallan presidentti.

ToimintamuotojaMuokkaa

Järjestö julkaisee Suomen Silta -nimistä jäsenlehteä ja tukee ulkosuomalaisia tiedotusvälineitä ja muita ulkosuomalaisjärjestöjä.[1]lähde tarkemmin?

Ulkosuomalaisparlamentti kokoaa ulkosuomalaisia paikallisten Suomi-Seura-jäsenyhdistystensä edustajien välityksellä kahden-kolmen vuoden välein Suomeen.[2] Muita toimintamuotoja ovat mm. tukihenkilötoiminta ulkomailla, seminaarien ja kurssien järjestäminen sekä yli 5 000 ihmistä vuosittain opastava neuvontapalvelu ulkomaille muuttamiseen, siellä asumiseen ja sieltä palaamiseen liittyvissä kysymyksissä.[1]lähde tarkemmin?

Vuoden ulkosuomalainenMuokkaa

Suomi-Seura on vuodesta 1993 lähtien valinnut vuoden ulkosuomalaisen. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan. Valituiksi ovat tulleet:

vuosi Henkilö ammatti Asuinmaa
1993 Robert Selvala amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja   Yhdysvallat
1994 Mirja Bolgár ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija   Ranska
1995 Arvi Tervalampi ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi   Ruotsi
1996 Karita Mattila sopraano   Yhdysvallat
1997 Jari Litmanen jalkapalloilija   Alankomaat
1998 Vieno Williams suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja   Yhdysvallat
1999 Mika Häkkinen F1-kuljettaja   Monaco
2000 Linus Torvalds Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja   Yhdysvallat
2001 Matti Salminen oopperalaulaja   Italia
2002 Jacob Söderman oikeusasiamies   Belgia
2003 Kaija Saariaho säveltäjä   Ranska
2004 Erkki Toivanen toimittaja   Britannia
2005 Esa-Pekka Salonen kapellimestari-säveltäjä   Yhdysvallat/
2006 Saku Koivu jääkiekkoilija   Yhdysvallat
2007 Richard Impola emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä   Yhdysvallat
2008 Bengt Holmström kansantaloustieteen professori   Yhdysvallat
2009 Leena Pasanen lähetyslääkäri   Tansania
2010 Helena Petäistö toimittaja-kirjailija   Ranska
2011 Olli Rehn EU:n talouskomissaari   Belgia
2012 Outi Hovatta kantasolututkija   Ruotsi
2013 Osmo Vänskä kapellimestari   Britannia
2014 Bonita Pietila televisiotuottaja   Yhdysvallat
2015 Mark Levengood toimittaja, kirjailija   Ruotsi
2016 Suvi Kauranen yrittäjä   Espanja
2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
2018 Mika Keränen[4] kirjailija   Viro
2019 Petteri Taalas pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)   Sveitsi
2020 Eeva Lennon toimittaja [5]   Britannia

JäsenyysMuokkaa

Jäsenyys on avoin kaikille ulkosuomalaisille tai muuten vain ulkosuomalaisuudesta kiinnostuneille henkilöille.[1]lähde tarkemmin? Vuonna 2007, Suomen Silta -lehden levikkitietoihin pohjautuen, järjestön jäsenmäärä oli noin 23 000.[6]

OrganisaatioMuokkaa

Suomi-Seuran hallituksen puheenjohtajana toimii Markus Aaltonen (vuodesta 2019) ja toiminnanjohtajana Tina Strandberg (vuodesta 2016).[1]lähde tarkemmin?

TalousMuokkaa

RahoitusMuokkaa

Vuodesta 1997 lähtien järjestön pääasiallinen tulonlähde ja toiminnan perusta on jälleen ollut valtionapu.[2]

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[7] 26 000 € 30 000 € 30 000 € 46 500 € 50 000 € 50 000 € 50 000 €

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Suomi-Seura ry: Suomi-Seura (www-sivut) 2019. Suomi-Seura ry. Viitattu 22. heinäkuuta 2019.
  2. a b c d e f Ilkka Seppinen: Suomi-Seura 1927–2002 Suomen Silta 5/2002. 2002. Suomi-Seura. Viitattu 22. heinäkuuta 2007.
  3. Patentti- ja rekisterihallitus: Yhdistysnetti. Hae yhdistysten perustietoja (haku tietokannasta) Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 23. heinäkuuta 2007.
  4. Kirjailija Mika Keränen on Vuoden ulkosuomalainen 2018 2018. Suomi-Seura. Viitattu 20.10.2018.
  5. Toimittaja Eeva Lennon on Vuoden ulkosuomalainen 2020 Ajankohtaista. Suomi-seura. Viitattu 31.10.2020.
  6. Suomi-Seura ry: Suomen Silta Mediatiedot 2007 (pdf) 2007. Suomi-Seura ry. Viitattu 22. heinäkuuta 2007.
  7. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa