Tappaiskeitto
Tappaiskeitto on savolainen perinneruokalaji, keitto, joka tehtiin yleensä syysteurastuspäivänä. Keitto pyrittiin saamaan valmiiksi niin, että teurastajakin – mikäli ei ollut talon väkeä – ehtisi syödä ennen lähtöään. Sisäelimistä maksa, munuaiset ja sydän huuhdeltiin, kiehautettiin, paloiteltiin ja pantiin kiehumaan. Mausteina käytettiin suolaa, pippuria ja sipulia. Miltei valmiiseen keittoon lisättiin perunalohkot ja ohra-, ruisjauho- tai kauraryynisuurus.[1]
Keitossa ei ollut mykyjä, sillä niiden valmistaminen oli suuritöisempää. Mykysoppa keitettiin myöhemmin kaikessa rauhassa. Paikoitellen nimitystä tappaissoppa tosin käytettiin juurikin mykysopasta eli mykyrokasta.[1]
Bertta Räsäsen vuonna 1983 tekemän ehdotuksen pohjalta keittiömestari Jaakko Kolmosen johdolla valittiin 450 kuntaan pitäjäruuat.[2] Myös jokainen Savon silloisista kunnista valitsi omat perinneruokansa. Tappaiskeitto äänestettiin Haukivuoren nimikkoruoaksi (1984).[3]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Eila Ollikainen, Sinikka Mättälä, Mauno Hämäläinen: ”Liharuuvat, sopat, keitot ja paestit”, Savolainen syömälysti, s. 69-71 Mykysoppa, mykyrokka, tappaissoppa. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009 (3. uudistettu painos). ISBN 978-952-203-100-6.
- ↑ Eila Ollikainen, Sinikka Mättälä, Mauno Hämäläinen: ”Alakuun tekijöiltä”, Savolainen syömälysti, s. 4-5. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009 (3. uudistettu painos). ISBN 978-952-203-100-6.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla muokkaa
- Keskisuomalaisia ruokaperinteitä (Arkistoitu – Internet Archive)