Luoma (Kirkkonummi)
Luoma (ruots. Bobäck) on kylä Espoonlahden pohjukassa, Kirkkonummen itäosassa. Sen naapureita ovat lännessä Masala (ruots. Masaby), idässä Espoo (ruots. Esbo) ja pohjoisessa Oitmäki (ruots. Oitbacka). Asukasluku on noin tuhat. Vanha kantaväestö on ruotsinkielistä, mutta uudemmat tulijat ovat suomenkielisiä.[2]
| Luoma Bobäck |
|
|---|---|
| Valtio |
 Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Seutukunta | Helsinki |
| Kunta | Kirkkonummi |
| Väkiluku (2022) | 593 [1] |
| Postinumero | 02440 |
Historiaa
muokkaaLuoma on yksi rannikkoseudun pronssikautisista asuinpaikoista. Varhaisesta historiasta todistavat Vitträsk-järven rantakallioiden maalaukset, jotka Jean Sibelius löysi vieraillessaan Luomassa asuvien ystäviensä luona vuonna 1911.[3]
Kylän pellot on raivattu Vitträsk-järvestä laskevan Bobäck-puron varrelle ja Espoonlahden rannoille. Asutus leviää nauhamaisena muodostelmana vanhan tien varrella oleville kumpareille. Kylämaisemassa näkyy runsaasti 1900-luvun alussa rakennettuja suurikokoisia hirsirakenteisia Willoja. Kylän nimi kuvaa sen sijaintia sekä suomeksi että ruotsiksi: suomen luoma tarkoittaa jyrkkäreunaista puroa tai notkelmaa, ruotsin Bobäck voitaisiin tulkita muotoon Asuinpuro.
Luomanrannan kumpareissa näkyvät linnoitusrakenteet muistuttavat Neuvostoliiton hallussa vuosina 1944–1956 olleesta Porkkalan vuokra-alueesta, jonka pohjoisraja kulki hieman Luoman kylän eteläpuolitse.[4]
Vuonna 1993 Museovirasto luokitteli Luoman rakennetun kylämaiseman valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Vanhoja rakennuksia on säilynyt mm. Fasan, Ingvastin ja Tyrisin tiloilla. Guss, Siggans ja Jofs muodostavat tiiviin rykelmän omalla mäellään. Vuonna 2004 Luoma valittiin vuoden uusimaalaiseksi kyläksi mm. hyvin säilyneen maaseutukylän miljöönsä vuoksi.[2]
Hvitträsk
muokkaaLuomassa sijaitsee myös Hvitträsk. Hvitträskin rakensivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen vuosina 1901–1903 Vitträsk-järven rannalla laakean niemen keskellä sijaitsevalle korkealle kalliolle. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin tehdyissä rakennuksissa oli sekä yhteinen arkkitehtitoimisto että Saarisen ja Lindgrenin perheiden kodit. Gesellius asui piharakennuksessa. Saarisen asunto on nykyisin museona; piharakennuksessa toimii ravintola ja kahvila. Museon takaa johtavat pitkät portaat uimarannalle, jossa on vuokrakäytössä oleva sauna. Tontin toiselta puolelta johtavat maaston mukaiset portaat hautamuistomerkille. Saarinen ja hänen vaimonsa Loja on haudattu kallionsyrjälle rakennetun tasanteen ääreen. Samassa paikassa on myös Geselliuksen viimeinen leposija.
Nykytilanne
muokkaaLuomassa toimii oma vapaapalokunta, peruskoulu ja nuorisoseura. Junaseisake on lakkautettu. [5]
Alue on nykyisin kahden suuren kasvukeskuksen välissä. Espoon Kauklahti ja Kirkkonummen Masala kasvavat voimakkaasti ja niiden tiivis rakentaminen saattaa vaarantaa Luoman kylämäisen rakenteen. Vaihtoehtoisia etenemismalleja kuvaamaan on laadittu Kyläsuunnitelma. Kylän historiikki on julkaistu 5.11.2003 ensin ruotsiksi (Bobäck – en bygdekrönika från Kyrkslätt) ja sitten suomeksi (Luoma – kylä Kirkkonummella).
Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Luoman vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2004.
Lähteet
muokkaa- ↑ Väestötilastoalueittain 2021 lokika.maps.arcgis.com.
- ↑ a b Kirkkonummen Luoma on Vuoden uusmaalainen kylä Uudenmaan liitto. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2. kesäkuuta 2007.
- ↑ Antti Lahelma: Suomen kallioihin kuvattiin samaanien matkat Tiede.fi. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 2.kesäkuuta 2007.
- ↑ Jussi Iltanen: Osoite = Radan varrella : Suomen rautatieliikennepaikat, s. 28. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
- ↑ Päivi Punkka: Kirkkonummen Luoman kylän asukkaat pelkäävät menettävänsä junayhteyden Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 2. kesäkuuta 2007.
Aiheesta muualla
muokkaa- Luoman kyläyhdistyksen kotisivut
- Museoviraston Hvitträsk-kotisivut
- Brenner, Hans (toim.): Luoma – kylä Kirkkonummella. Luoman kyläyhdistys, 2006. ISBN:952-92-1295-X