Killinmäki
Killinmäki (ruots. Gillobacka) on yksi Kirkkonummen kylistä, joka sijaitsee Vanhan Rantatien varressa Jorvaksen ja Tolsan rautatieasemien välisellä alueella. Kylä on saanut nimensä entisestä Gillobackan kartanosta, jonka maille samanniminen kylä on muodostunut.[1] Nykyisin kylä on tunnettu erityisesti sen alueella olevasta Killinmäen laitoksesta, joka on Helsingin kaupungin omistama ja ylläpitämä kehitysvammaisten palvelu- ja hoitolaitos.[2] Laitos valmistui vuonna 1979, ja se oli samana vuonna Kajaaniin valmistuneen laitoksen ohella viimeinen Suomeen valmistunut kehitysvammaisten niin sanottu keskuslaitos. Laitosalue muodostaa keskeisen osan Killinmäen kylästä. Killinmäki rajautuu etelässä Vanhaan Rantatiehen, lännessä Jolkbyhyn, pohjoisessa Keskusmetsään ja idässä Kvisin alueeseen.
Killinmäen keskuslaitos muokkaa
Vuonna 1979 valmistuneen nykyaikaisen laitoksen avulla pyrittiin vastaamaan kehitysvammaisten ja heidän omaistensa tarpeisiin. Killinmäen suunnittelu oli kuitenkin aloitettu jo yli kymmenen vuotta aiemmin, joten laitos oli tavallaan vanha jo valmistuessaan. Killinmäen tilat tarjosivat joka tapauksessa huomattavaa parannusta kehitysvammaisten asumiseen ja myös pienimuotoiseen tutkimustyöhön. Muun muassa Arvo Ylpön tiedetään todenneen, että Killinmäessä voi "suorittaa oikein operatsiooneja".[3]
Avohuollon kehittyessä ja yleisten palveluiden käyttömahdollisuuksien parantuessa kehitysvammaisten hoitolaitosten rakennussuunnitelmia alettiin kuitenkin jo 1970-luvulla supistaa, ja Killinmäen ja Kajaanin laitokset jäivät viimeisiksi uusiksi keskuslaitoksiksi.[4] Helsingin kaupunki on 2000-luvulla päättänyt kansainvälisten esimerkkien rohkaisemana vähitellen lopettaa kaupungin laitosten, Killinmäen ja Sofianlehdon toiminnan. Laitosten lopettaminen perustuu myös vuonna 2008 kansainvälisesti voimaan tulleeseen YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan sopimukseen. Suomen hallitus allekirjoitti sopimuksen vuonna 2007 ja otti sen käyttöön vuonna 2016. Sopimuksen on tulkittu edellyttävän, että laitosasuminen korvataan yksilöllisemmillä asumisratkaisuilla. Laitokset on tarkoitus korvata uusilla ryhmäkodeilla, joita tulee yhteensä parikymmentä eri puolille Helsinkiä.[5]
Killinmäen laitos on kuin pieni rivitaloalue luonnon keskellä. Siellä on ollut noin 100 huollettavaa asukasta ja hoitohenkilökuntaa yhteensä noin 120.[6] Asukkaat asuvat pienryhmissä viidessä eri talossa. He saavat palveluita hoitohenkilökunnalta, vammaisneuvolan erityistyöntekijöiltä, talon omilta terapeuteilta sekä terveyskeskuksen hammashoitolasta. Laitoksen ohjaajat järjestävät asukkaille niin työ- ja päivätoimintoja kuin vapaa-ajan palveluja, ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtii monipuolinen tukipalveluhenkilöstö.[2]
Killinmäen yhteisö on tullut tunnetuksi erityisesti kehitysvammaisten kunnioittamisesta ja heidän ottamisesta mukaan yhteisten asioiden suunnitteluun ja päättämiseen. Laitos on ollut kuin pieni kyläyhteisö, jossa kaikista asukkaista on pidetty kokonaisvaltaisesti hyvää huolta. Sekä omaisten että asukkaiden mielestä kehitysvammaisten asuminen, hoito, terapiat ja yleensä elinolosuhteet ovat olleet Killinmäessä hyvissä ja ammattimaisissa käsissä.[5][6]
Alueen kehitys muokkaa
Kirkkonummen kunta on varannut kaavoissaan tien Killinmäestä Gesterbyhyn. Tien varteen on tarkoitus rakentaa Killinmäen ja Louhosrinteen asuinalueet sekä palveluita. Tietä on myös tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa joukkoliikenteessä, jotta Vanha Rantatien ylikuormittuminen estettäisiin.
Muuta muokkaa
Killinmäen ruotsinkieliseen nimeen temaattisesti liittyvä Gillobackaträsket sijaitsee alueen kaakkoispuolella.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jorvas – Kirkkonummen sydämessä. Kirkkonummen sanomat 50/2010 [1]
- ↑ a b Helsingin kaupunki: Kehitysvammaisten palvelut
- ↑ Ajatellaan myös sydämellä, ei pelkästään aivoilla.
- ↑ Katri Matilainen: Kepolankodon aloitusvaihe vuoden 2005 alussa ja tilanne syksyllä 2006.
- ↑ a b Miten Killinmäki ja Sofianlehto korvataan uusilla ryhmäkodeilla?
- ↑ a b 30 toimintavuotta juhlittiin iloisesti, vaikka alasajo uhkaa laitosta. Kirkkonummen sanomat 65/2009 [2]
- ↑ Paikannimihaku : Gillobackaträsket Retkikartta.fi. Metsähallitus. Viitattu 5.4.2021.