Eija Ahvo
Eija Helena Ahvo-Saartamo (s. 31. tammikuuta 1951 Juankoski) on suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä ja laulaja.[2][3]
| Eija Ahvo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Eija Helena Ahvo-Saartamo |
| Syntynyt | 31. tammikuuta 1951 Juankoski, Suomi[1] |
| Ammatti | laulaja, näyttelijä |
| Puoliso | Matti Saartamo |
| Lapset |
Joonas Saartamo Venla Saartamo |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1978– |
| Merkittävät roolit |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Elämä ja ura
muokkaaAhvo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1971.[4] Vuosina 1971–1973 hän oli tanssijana Kuopion yhteisteatterissa.[5] Vuodesta 1973 Ahvo on levyttänyt säännöllisesti.[6] Suomen teatterikoulusta hän valmistui vuonna 1977, minkä jälkeen hän työskenteli Helsingin Kaupunginteatterissa näyttelijänä vuoteen 1984 asti.[5]
Hän ryhtyi freelancernäyttelijäksi ja -laulajaksi vuonna 1984.[4][7] Hän oli mukana MTV:n suositussa musiikkiviihdesarjassa Soitinmenot, jota esitettiin vuosina 1985–1987.
Teatteriroolien lisäksi Ahvo on näytellyt elokuvissa, televisiosarjoissa, radioteatterissa sekä dubbaajana animaatioelokuvissa ja -sarjoissa, lukenut äänikirjoja ja puhunut mainoksissa. Vuonna 2000 hän ryhtyi myös ohjaajaksi.[6]
Musiikin parissa Ahvo on tehnyt yhteistyötä erityisesti näyttelijä-laulaja Susanna Haaviston ja säveltäjä Toni Edelmannin kanssa. Helmikuussa 2005 sai ensi-iltansa Ahvon ja Edelmanin näyttämöteos Vuodet – saanko puhua rakkaudesta?, jota esitettiin ympäri Suomea.
Ahvo on toiminut myös laulun ja ilmaisutaidon opettajana Sibelius-Akatemiassa, ammattikorkeakouluissa, musiikkiopistoissa, kouluissa ja yrityksissä. Vuodesta 1986 hän on ollut UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs.[4]
Tunnustuksia
muokkaa- Vuonna 1969 tuolloin 17-vuotias Eija Ahvo voitti Juankoskella Tähtijahti-iskelmälaulukilpailun naisten sarjan. Miesten sarjan voitti Kari Jalkanen eli Kari Tapio.
- Vuonna 2018 Eija Ahvo sai Pro Finlandia -mitalin.[8]
Yksityiselämä
muokkaaAhvo kävi Juantehtaan oppikoulua samalla luokalla Juice Leskisen kanssa.[9]
Ahvo on naimisissa Matti Saartamon kanssa. Ahvon lapsia ovat näyttelijät Joonas Saartamo ja Venla Saartamo. Ahvo asuu Veikkolassa Kirkkonummella.[4][6]
Diskografia
muokkaa- Punainen Lanka I (Love, 1974)
- Toni Edelmann – Lauluja (Love, 1975)
- Punainen Lanka II (Love, 1976)
- Näytelmämusiikkia Toni Edelmann (Love, 1978)
- Kuinka myöhään valvoo blues (Love Kustannus, 1980)
- Poika, joka ei halunnut kasvaa suureksi (Finnlevy, 1985)
- Pala, pala maailma (Finnlevy, 1986)
- Soi-tin-me-not (MTV Oy, 1986)
- Uffaffaa! (Polarvox, 1986)
- Laululoora (Megafon, 1986)
- Max ja Moritz (Musiikki-Fazer, 1987)
- Lasimaalaus (Musiikki-Fazer, 1990)
- Pale Company (Bird, 1988)
- Ahmatova (Love Kustannus/Pyramid Musiikki, 1989)
- Kallion kimallus (Musiikki-Fazer, 1990)
- Muisti (Syrene Music, 1993)
- Toni Edelmann, Lauluja (Siboney, 1994)
- Kirpparilla (Musiikki-Fazer, 1995)
- Silta (Syrene Music, 1995)
- Poplaulajan sunnuntai (Profile Records, 1997)
- Kuut, tähdet, auringot (Savonlinnan teatteri, 1998)
- Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja (Fazer, 1998)
- Maalaistyttö (Johanna, 2000)
- 20 Suosikkia – Oon elänyt tään ennenkin (Fazer, 2001) (kokoelma)[7]
- Vuodet (Kiima, 2005)
- Tulitikkutyttö (Halava Music, 2021)
Filmografia
muokkaa| Elokuvat | ||
|---|---|---|
| Vuosi | Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva | Rooli |
| 1976 | Ihmissydän | |
| 1977 | Kevään herääminen | Wendla |
| 1978 | Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet | Esmeralda |
| Itsenäinen runo | ||
| 1979 | Pietarin miilu | tyttö |
| 1982 | Ihmeellinen maalari | |
| Ulvova mylläri | Sanelma Käyrämö | |
| Kolme sisarta | Irina | |
| 1984 | Pessi ja Illusia | |
| 1988 | Joulupukki pulassa | |
| 1990 | Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva | Nutturapää, Katri-Eveliinan äiti |
| 1992 | Matka ajassa | äiti |
| 1994 | Kallion kimallus | |
| 1994 | Hype | |
| 2000 | Terveisiä Pc:stä | |
| 2002 | Luokkajuhla | |
| 2006 | Rock’n Roll Never Dies | tarjoilija |
| 2011 | Hiljaisuus | äiti |
| 2012 | Kulman pojat | Hannele |
| 2013 | Fatima | mummi |
| 2014 | Onneli ja Anneli | rouva Ruusupuu |
| 2015 | Onnelin ja Annelin talvi | |
| 2017 | Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen | |
| Televisiosarjat | ||
|---|---|---|
| Vuosi | Sarja | Rooli |
| 1985–1987 | Soitinmenot | monia rooleja |
| 1991 | Tiina | Kaisa |
| 1993–1994 | Kolmannen korvapuusti | monia rooleja |
| 1994 | Kultainen salama | Terhin ja Rekon äiti |
| 1994–1995 | Jäitä hattuun! | monia rooleja |
| 1994–1997 | Vili Vilperi | Marsa, Koiranpentu, Nanni, sivuäänet |
| 2000 | Dirlandaa | |
| 2004 | BumtsiBum! | Unelma Suolle |
| 2005 | Kylmäverisesti sinun | Sanni Partanen |
| 2007 | Pelkkää lihaa | Marjatta Hammar |
| 2014 | Toisen kanssa | Anna-täti |
| 2015 | Syke | Eliaksen isoäiti |
| 2019 | Suden hetki | Sirkku |
| Hillo | Sirkka | |
| 2020 | Sunnuntailounas | edellinen asukas |
| 2022 | Helsinki-syndrooma | Tarja Pakulin |
Ääninäyttelijänä
muokkaa- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Pekkola, Velipekka: Eija Ahvo lapsuudenystävästään Juicesta: "Jos Jussilla ei olisi ollut pienestä lähtien sana hallussa, hän olisi herkästi ollut koulukiusattu" Yle Uutiset. 14.12.2020. Viitattu 17.8.2022.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 34. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Eija Ahvo Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ a b c d Kuka kukin on 2011, s. 36. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
- ↑ a b Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2001, s. 35. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-17007-4
- ↑ a b c Eija Ahvo Suomen näyttelijäliitto. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 22.5.2014.
- ↑ a b Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas, s. 19–20. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 6.12.2018 annetut kunniamerkit. 6.12.2018. Ritarikuntien kanslia. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ Musiikki | Eija Ahvo todisti, kuinka opettaja häpäisi nuoren ja herkän Juice Leskisen koko koulun edessä: Vuosia myöhemmin Ahvo sai ystävältään postia Helsingin Sanomat. 8.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Eija Ahvon esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Rytsä, Paavo: Eija Ahvo: Lady Day Yle Elävä arkisto. 22.02.2007 (päivitetty 21.11.2011.