Avaa päävalikko

Tampereen seudun joukkoliikenne (vuoteen 2014 asti Tampereen joukkoliikenne) on Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön (JOLI) tilaamasta liikenteestä käytetty markkinointinimi. Markkinoinnissa käytetään myös nimeä Nysse.

Tampereen seudun joukkoliikenne
Nysse.png
Tunnuslause Matkalla Kanssasi (aiemmin Yksi kaikkien puolesta)
Perustettu 2006
Kotipaikka Tampere, Suomi
Toiminta-alue Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen seutukunta
Toimiala joukkoliikenne
Henkilöstö 20
Kotisivu joukkoliikenne.tampere.fi
Keskustorin linja-autokatokset.

Heinäkuun 2014 alusta lähtien Tampereen seudun joukkoliikenteen hallintoalueella asuu noin 370 000 ihmistä. Se vastaa Tampereen seudun eli Tampereen, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Oriveden ja Vesilahden sekä osittain myös Hämeenkyrön joukkoliikenteen suunnittelusta. Vuonna 2016 Nysse-liikenteessä tehtiin 36,9 miljoonaa matkaa, joka oli 6,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nysse on HSL:n jälkeen matkamäärillä mitattuna Suomen toiseksi suurin joukkoliikenneviranomainen.[1][2]

HistoriaMuokkaa

2000-luku: tilaaja-tuottaja -malliinMuokkaa

Liikennelaitoksen tehtäväksi jäi liikenteen hoito, jota alettiin ulkoistaa kilpailuttamalla ensin yhden auton pilottihankkeena talvikaudelle 2006-2007 (linja 32, tuottaja Atro Vuolle Oy). Ensimmäinen "kunnon" kilpailutus käynnistyi talvikaudelle 2008-2009, jolloin sittemmin Väinö Paunu Oy:n haltuun siirtynyt Veolia Transport Tampere Oy voitti linjojen 7 ja 27 liikennöinnin. Talvikauden 2009-10 kilpailutetut linjat voittivat Väinö Paunu Oy (linja 15) ja Länsilinjat (linja 2). Kesäkaudella 2010 Ikea-linjan Y26 tuottajaksi valittiin Länsilinjat, joka tarjousyhteenliittymänä Paunun kanssa voitti ensimmäisen suuren kilpailutuspaketin linjojen 17, 20 ja 22 liikenteestä vaiheittain alkaen syksystä 2010.

2010-luku: seutuistuminenMuokkaa

Vuoden 2011 alusta Tampereen kaupungin joukkoliikenneviranomaisen toimialue laajeni kattamaan Tampereen kaupungin lisäksi Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Jokaisesta seitsemästä kehyskunnasta asetetaan yksi edustaja viranomaista johtavaan seudulliseen joukkoliikennelautakuntaan; Tampereen kaupunki nimeää seitsemän edustajaa ja lautakunnan puheenjohtajan.

Viranomainen on toimivaltainen reittiliikenteessä sekä EU:n julkisen liikenteen palvelusopimusasetuksen mukaisessa linja-auto- ja raideliikenteessä junaliikennettä lukuun ottamatta. Se voi kuitenkin sopia yhteistariffin myös junaliikennettä harjoittavien yritysten, käytännössä lähinnä VR-Yhtymän kanssa samaan tapaan, kuin se on sopinut linja-autoyritysten kanssa toimivalta-alueensa ulkopuolelle jatkavien seutulinjojen kanssa.

Sukuoikeuksiin perustuvilla seutulinjoilla oli voimassa ns. siirtymäajan liikennöintisopimukset, osalla kesään 2014 ja osalla kesään 2016 asti. Tämän jälkeen seudullinen viranomainen voi suunnitella koko seudun linjaston "puhtaalta pöydältä" seudullisen joukkoliikennesuunnitelman pohjalta. Runkolinjajärjestelmään siirryttiin vuoden 2014 linjastouudistuksen yhteydessä, kun vuonna 2016 muutokset keskittyivät loppujen alueiden integroimiseen uuteen järjestelmään. Seuraava suuri linjastouudistus tulee raitiotien ensimmäisen vaiheen valmistuttua vuonna 2021.

Nimi Tampereen seudun joukkoliikenne otettiin käyttöön 6. kesäkuuta 2016 kun Tampereen joukkoliikenne vaihtoi nimekseen Tampereen seudun joukkoliikenne ja siirtyi yhteiseen kuusiportaiseen maksuvyöhykejärjestelmään jolloin Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi saivat yhtenäiset liput, ikäryhmät sekä lippuetuudet. Aiemmin markkinointinimenä käytetty Tampereen joukkoliikenne otettiin käyttöön kun Tampereen kaupunki siirtyi joukkoliikenteessä tilaaja-tuottaja-malliin keväällä 2006, ja aiemmin Tampereen kaupungin liikennelaitoksen suunnittelu-, markkinointi- ja viranomaistoiminta siirrettiin tuolloin muodostettuun tilaajayksikköön. Tilaajana Tampereen seudun joukkoliikenne suunnittelee, kilpailuttaa ja tilaa liikenteen, jota tuottajat eli liikennöitsijät liikennöivät. Tampereen seudun joukkoliikenne ei tämän vuoksi omista omaa kalustoa eikä sen työntekijöihin kuulu linja-autonkuljettajia.

Vuosina 2011–2019 joukkoliikenteen sähköisiin palveluihin kuuluivat Allu Aikataulut, Lissu Liikenteenseuranta, Repa Reittiopas, Nella Nettilataus, liikennevaloetuudet, pysäkkinäytöt, autonäytöt ja mobiilipalvelut. Kaikissa Tampereen joukkoliikenteen hallinnoimissa autoissa oli autonäyttö, joka näyttää seuraavan pysäkin nimen ja verkosta päivittyvän kellonajan.

BussiliikenneMuokkaa

 
Vuonna 2002 valmistunut Lahti Scala Scania L94UB -bussi Tampereen Keskustorilla.

Tampereella linja-autoreiteissä on suosittu kaupungin rakenteen takia länsi-itäsuuntaisia heilurilinjoja, jotka ajavat keskustan läpi. Näin ollen vain muutamat linjat päättyvät keskustaan. Keskustaan päättyvien linjojen pääteasema on yleensä Keskustorin bussiterminaalissa, päätepysäkkejä on myös esimerkiksi Pyynikintorilla ja Särkänniemessä. Keskustassa liikenne painottuu voimakkaasti Hämeenkadulle, joka on koko pituudeltaan joukkoliikennekatu. Tärkeimpiä linjoja ovat runkolinjat, jotka on numeroitu linjoiksi 1–10.

Kilpailutetussa liikenteessä käytetään pääasiassa telilinja-autoja, joihin mahtuu mahdollisimman paljon matkustajia. Viimeiset iäkkäät nivelautot poistettiin käytöstä vuonna 2014[3] heikon talvikestävyyden ja korkeiden ylläpitokulujen takia. Nivelautoissa on lisäksi vähemmän istumapaikkoja kuin telilinja-autossa. TKL:n käytössä on kaksi hybridi- ja neljä sähköbussia.

Seudullinen joukkoliikenneuudistusMuokkaa

Euroopan unionin päivitetty palvelusopimuslaki edellyttää asteittain sukuoikeuspohjaisesta joukkoliikenteestä luopumista ja siirtymistä kilpailutettuun liikenteeseen. Tampereella suurin osa siirtymäajan sopimuksista päättyi 29. kesäkuuta 2014, jolloin liikennöinnin järjestämisvastuu siirtyy liikennöitsijöiltä kaupungille. Tällöin Paunun ja Länsilinjojen vastuulla olleita reittejä Tampereen naapurikunnissa siirtyi Tampereen joukkoliikenteen hallinnoimiksi. Pirkkalan, Lempäälän, Kangasalan, Nokian ja Vesilahden liikenne kilpailutettiin, jonka seurauksena Pirkkalan ja Nokian liikennettä liikennöi jatkossakin Paunu, kun taas Vesilahdella, Lempäälässä ja Kangasalla liikennöi jatkossa Länsilinjat. Lisäksi pieniä kilpailutuksia voitti myös pienempiä linja-autoyrityksiä.

Oriveden ja Ylöjärven liikenteessä ei vielä tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2014. Oriveden liikenne perustuu pitkälti kaukoliikenteeseen, joiden sopimukset päättyivät vasta vuonna 2016. Ylöjärvellä joukkoliikenteeseen tehtiin pieniä uudistuksia laajentamalla Tampereen joukkoliikenteen toimialuetta Siivikkalaan ja Soppeenmäkeen vuosina 2008 ja 2013. Kesäkaudesta 2016 lähtien Ylöjärvi siirtyi osaksi Tampereen seudun joukkoliikennettä.

Samalla Tampereen joukkoliikenteen alueella siirryttiin vaiheittain vyöhykepohjaiseen hinnoitteluun. Välivaiheessa vuosina 2014-2016 vyöhykkeitä oli kolme, joista ensimmäinen oli sisin ja sen hintataso vastaa nykyistä Tampereen taksavyöhykettä. Ykkösvyöhyke kuitenkin laajeni Kangasalan Vatialaan, Nokian Pitkäniemeen, Lempäälän Sääksjärvelle ja Höytämöön sekä koko Pirkkalan kunnan alueelle kuntien kasvattaman joukkoliikennetuen ansiosta. Lisäksi Ylöjärven Siivikkala oli jo useita vuosia kuulunut Tampereen taksavyöhykkeeseen, joten sekin oli osa ykkösvyöhykettä. Kakkosvyöhykkeen muodosti ympäryskunnat, vyöhykkeelle kuului suurin osa Nokiaa, Lempäälää ja Kangasalaa. Kolmosvyöhykkeeseen kuului Nokian Tottijärven alue ja koko Vesilahti.

Aiemmin vuoteen 2014 asti seutulinjoilla (linjat 40-100) oli käytössä sama lippujärjestelmä kaupungin sisäisten linjojen kanssa. Kantakaupungin matkakorteilla pystyi siten matkustamaan myös seutulinjoilla Tampereen rajojen sisäpuolella. Seutulinjojen linja-autoja ei ollut kuitenkaan kytketty sähköisiin informaatiojärjestelmiin.

Joukkoliikenneuudistus muuttaa reittejä, aikatauluja ja linjanumeroita erityisesti ympäryskunnissa, mutta myös Tampereen alueella. Esimerkiksi Nokialla siirryttiin liityntäpohjaiseen linjastoon, jossa ideana on vaihtaa nopeaan runkoyhteyteen lyhemmiltä lähiölinjoilta. Myös Kangasalan suunnalla hyödynnetään samaa jossain määrin, ja aikaisemmin Teiskossa on hyödynnetty liityntäpohjaista liikennettä. Uudistuksen myötä linjanumerointi päivitettiin, jolloin linjoista 1-10 muodostettiin tärkeimmät runkolinjat.

Linjanumerot Käyttöalue
1-10 AB-vyöhykkeiden runkolinjat
11-39 AB-vyöhykkeiden muut linjat
40-49 Kangasalan suunta
50-59 Lempäälän ja Vesilahden suunta
60-69 Yksittäisiä Pirkkalan linjoja
70-79 Nokian suunta
80-89 Ylöjärven suunta
90-99 Teiskon suunta

RaitioliikenneMuokkaa

Pääartikkeli: Tampereen raitioliikenne

Tampereen raitiotie on rakenteilla oleva kevyt raideliikenneratkaisu Tampereen kaupungin alueella. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotie käsittää kaksi linjaa, jotka kulkevat Lentävänniemestä Hervantaan ja Pyynikintorilta keskussairaalalle.

Kesällä 2014 Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin Tampereen modernin kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma. Valtuusto hyväksyi suunniteltavien linjojen reitit kesäkuussa 2013.[4] Valtuuston päätti lopullisesti raitiotien toteuuttamisesta ja rakentamisen aloittamisesta marraskuussa 2016.

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivittämisen yhteydessä ratkaistaan raitiotien asemasta koko kaupunkiseudulla.[5]

LähijunaliikenneMuokkaa

Tampereen kaupunkiseudulla ei ole varsinaista lähijunaliikennettä. Tampereen kaupungin alueella on tällä hetkellä vain yksi henkilöliikenteelle avattu rautatieasema, kaupunkiseudun kunnista Nokialla, Lempäälässä ja Orivedellä pysähtyvät taajamajunat sekä osa kaukojunista.

Kesän 2013 lopusta lähtien on ollut koekäytössä Seutu+VR-lipputuote, joka on kuin tavallinen seutulippu, mutta sallien bussien ohella myös junamatkustamisen asuinkunnasta riippuen Nokialta tai Lempäälästä Tampereelle. Tampereen kaupunki, liikenne ja viestintäministeriö sekä VR-yhtymä Oy tekivät asiasta sopimuksen 6.3.2013.[6]

Lipputuote on toteutettu siten, että Tampereen kaupunkiseudun Seutulipun käyttäjä Nokian tai Lempäälän kaupungista voi saada ilmaiseksi käyttöönsä VR:n 30 päivän kausilipun (= Seutu+VR-lippu) väleille Nokia-Tampere tai Lempäälä-Tampere. Näin "yhdellä" lipulla voi matkustaa rajattoman määränä matkoja kuukaudessa sekä junissa (Nokia-Tampere, Lempäälä-Tampere) että linja-autoilla Tampereen kaupunkiseudulla. Kokeilu kesti vuoden 2014 kesäkuuhun loppuun saakka,[7] jonka jälkeen lipputuote otettiin pysyvästi mukaan valikoimiin.[8] Jatkossa lipputuotteen ostotapahtumaa ja käyttöä yritetään sujuvoittaa ja käyttöaluetta laajentaa.

Alkuvuodesta 2019 Pirkanmaalta valittiin alueellisen junaliikenteen pilottihankkeeseen joukko ratasuuntia. Näihin lukeutuivat yhteydet Tampere–Lempäälä–Toijala, Tampere–Tesoma–Nokia sekä Tampere–Orivesi. Hanke voidaan käynnistää aikaisintaan loppuvuodesta 2019, ja kokeilu kestää vuoteen 2022. Tarkoituksena on saada junat pysähtymään olemassaolevien asemien lisäksi ainakin Tesoman uudella asemalla.[9]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa