Kabus

suomalainen linja-autoja valmistava yritys

Kabus Oy on Koiviston Auto Oy:n tytäryhtiö, joka on erikoistunut linja-autojen ja linja-autokorien valmistamiseen omistajayhtymäänsä kuuluvien liikenneyhtiöiden tarpeisiin. Nimi Kabus on johdettu sanoista Koiviston Auto Bus.

Kabus
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1977[1]
Toimitusjohtaja Antti Norrlin[2]
Kotipaikka Lahti[1]
Toimiala moottoriajoneuvot
Liikevaihto 9,8 milj. euroa (2008)[2]
Liikevoitto −0,84 milj. euroa[2]
Henkilöstö 50[2]
Emoyhtiö Koiviston Auto [3]
Kotisivu kabus.fi
Kuopion Liikenteen pikavuoroauto Kabus TC-6Z3/7300 Helsingin linja-autoasemalla.
Jyväskylän Liikenteen kaupunkibussi Kabus TC-6A4/6450 Jyväsjärven sillalla

HistoriaMuokkaa

Omien linja-autojen rakentamishanke sai alkunsa 1970-luvun alussa ja liikkeellepanevana voimana oli Koiviston Auton toimitusjohtajan Martti Tommolan kiinnostus autotekniikkaan. Kabus valmisti ensimmäisen, pikavuorokäyttöön tarkoitetun linja-autonsa vuonna 1977 ja se esiteltiin Linja-autoliiton vuosikokouksen yhteydessä Seinäjoella saman vuoden kesällä pidetyssä linja-autonäyttelyssä. Auto poikkesi huomattavasti muista saman ajan pikavuoroautoista korkeudellaan ja suurilla tavaratiloillaan.[4] Auton korin alaosa oli tehty alumiiniprofiililevystä, mikä teki siitä ulkonäöltään vahvasti amerikkalaisvaikutteisen.[5][5]

Tavoitteena oli, että Kabus kestäisi käytössä ainakin 15 vuotta ja kaksi miljoonaa kilometriä. Auton elinikä ylitti odotukset, sillä ensimmäiset Kabusit poistettiin käytöstä 20 vuoden ikäisinä ja kolme miljoonaa kilometriä ajettuina. Kabus-linja-autojen tuotanto pääsi toden teolla vauhtiin 1980-luvun alussa. Vuoteen 1987 saakka autojen alustat tehtiin Lahdessa, josta ne vietiin ajamalla entiselle Kuopion Liikenne Oy:n koritehtaalle Varkauteen. Varkauden tehtaan sulkemisen jälkeen autot valmistettiin kokonaan Lahdessa. Toistaiseksi pitkäikäisimmät Kabus-linja-autot ovat olleet vuosina 1983–1990 tehdyn sarjan pikavuoroautot, joista viimeiset poistuivat käytöstä vuonna 2014. Pisimpään käytössä olleet olivat ajossa 29 vuotta, ja suurin yhdelle autolle kertynyt matkamittarilukema oli 3 919 771 kilometriä.[4]

Kabus-linja-autoja ei ole myyty ulkopuolisille, vaan kaikki tehdyt autot ovat päätyneet Koiviston Auto -konsernin omaan käyttöön. Kun Sisu lopetti linja-auton alustojen valmistuksen 1980-luvun puolivälissä, heräsivät keskustelut siitä, voisiko Kabus myydä linja-autojaan myös muille liikennöitsijöille. Tämä olisi kuitenkin vaatinut tehokkaan jälkimarkkinointiorganisaation järjestämistä, mikä olisi ollut pienelle valmistajalle suuri ponnistus, eikä siihen ryhdytty.[5]

Pikavuoroautot ovat alusta lähtien olleet merkittäviä ja tunnettuja Kabus-tuotteita, mutta paikallisliikennekalustoakin ruvettiin tekemään vuonna 1983 Kuopioon sijoitettujen TD-4/7250-autojen myötä. Myöhemmin Kabus on valmistanut linja-autoja myös Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Oulun ja Porvoon kaupunkiliikenteeseen. TC-6Z3/7300-mallinen pikavuoroauto sai osakseen kritiikkiä, kun Ajankohtainen kakkonen toi esiin joitakin sen ongelmia.

Linja-autoja valmistui vaihtelevia määriä, tavallisesti noin 20 kappaletta vuodessa. Välillä tuotannossa on ollut useitakin uusien mallien kehittämisestä aiheutuvia taukoja. Kabuseissa on kokeiltu ennakkoluulottomasti uusia teknisiä ratkaisuja ja Suomessa melko tuntemattomia komponenttien toimittajia. Tuotannon alkuvaiheissa autoissa käytettiin yhdysvaltalaisia Detroit Diesel-, brittiläisiä Gardner- ja ruotsalaisia Scania-moottoreita. Kun uusia Scania-moottoreita ei saatu ostetuksi valmistajalta kohtuulliseen hintaan, hankittiin varaosalähteiksi käytöstä poistettuja linja-autoja toisilta liikennöitsijöiltä. Vanhojen autojen hankinta ja niiden purkaminen sekä niistä hyödynnettävien komponenttien kunnostus olivat kuitenkin aikaa vieviä ja varsinaiseen tuotantoprosessiin kuulumattomia työvaiheita. 1990-luvulla Kabus-autojen moottoriksi vakiintui kaupunkiautoihin saksalainen MAN ja pikavuoroautoihin yhdysvaltalainen Cummins.[4]

Kabus valmisti tavallisesti sekä alustakehikon että korin itse, mutta 1980–1990-luvuilla rakennettiin myös koreja kunnostetuille Volvo B58 -alustoille. Uusimmat Kabus TC- ja KC-mallit olivat kokonaan alumiinirakenteisia ja niissä pyrittiin mahdollisimman pieneen polttoaineenkulutukseen ja alhaisiin huoltokuluihin. Kabusin toimitilat ovat Lahdessa, 1980-luvulla osa tuotannosta tapahtui Varkaudessa entisellä Kuopion Liikenne Oy:n koritehtaalla. Henkilöstöä yrityksessä on 40.[4]

Kabus ilmoitti lopettavansa linja-autojen valmistuksen syksyllä 2014. Syyksi ilmoitettiin suunnittelun ja tuotekehityksen vaikeutuminen, minkä seurauksena pienet tuotantomäärät eivät enää kannata. Yhtiöön jää joitakin toimintoja, jotka työllistävät 10–15 henkilöä, mutta lopuille lakkautuspäätös merkitsee irtisanomista.[6]

Viimeiseksi uudeksi Kabus-malliksi jäi pikavuoroauto KC-6Z5, joita valmistui viisi kappaletta. Vuoden 2015 loppuun mennessä oli tehty kaikkiaan 316 Kabus-linja-autoa, mihin sisältyvät vuosina 1986–1992 valmistuneet 30 kappaletta peruskorjatuille Volvo B58 -alustoille tehtyjä autoja.[5]

Kabus-mallejaMuokkaa

  • K110-62MDA/6200
    Keskimoottorinen pikavuoroauto MAN-moottorilla (Detroit Dieseliä kokeiltu yhdessä autossa) ja käsivalintaisella Dana Spicer -vaihteistolla, valmistettu neljä kappaletta vuosina 1977–1979. Poistettu liikenteestä 1990-luvulla, yksi 1979-mallinen auto on säilytetty yksityisesti.
  • K70-DAB/6900
    Keskimoottorinen pikavuoroauto Detroit Diesel 6-71T -moottorilla ja Allison-automaattivaihteistolla, valmistettu kolme kappaletta 1980–1981. Kaksi oli liikenteessä rahdinkuljetusbusseiksi muunnettuina vuoteen 2007 asti.
  • T110-SAA/7250
    Takamoottoristen Kabusien prototyyppi Scania DS11 -moottorilla ja Allison-automaattivaihteistolla, esitelty vuonna 1980. Tämä oli ainoa Kabus-merkkinen linja-auto, jonka kori oli valmistettu ulkopuolisella tehtaalla (Ajokki 5000D -pikavuorokori). Poistettu liikenteestä 1993.
  • T110-SAB/7250
    Kuten edellinen, mutta tuotantomalli Kabusin omalla pikavuorokorilla, valmistettu 12 kappaletta vuosina 1982–1983. Tämä oli ensimmäinen Kabus-sarja, jonka korityöt tehtiin Varkaudessa Kuopion Liikenne Oy:n mukana yhtymälle siirtyneellä koritehtaalla. Autot on poistettu liikenteestä vuosina 2004–2007.
  • TD-4/7250
    Paikallisliikenneauto Detroit Diesel 4-71T -moottorilla ja Allison-automaattivaihteistolla (yksittäisissä autoissa kokeiltiin muitakin vaihteistoja), valmistettu yhteensä 24 kappaletta (12+12) vuosina 1983 ja 1986. Käytetty Kuopion paikallisliikenteessä, vuoden 1986 autoista kaksi oli aluksi Lahdessa. Autoihin asennettiin 1990-luvulla MAN-moottorit ja ZF-automaattivaihteistot. Talvella 2008–2009 osa autoista siirrettiin Jyväskylän paikallisliikenteeseen. Yksi auto poistui palovaurioituneena vuonna 2005, muut on poistettu liikenteestä vuosina 2008–2013.
  • T110-SAC/7250
    Kuten T110-SAB, mutta uudelleen muotoillulla ja aiempaa korkeammalla Kabus-pikavuorokorilla, valmistettu 12 kappaletta vuosina 1984–1985. Sarja on poistettu liikenteestä vuosina 2008–2011.
  • TG-6/7000
    Ulkonäöltään T110-SAC-mallin kaltainen pikavuoroauto englantilaisella Gardner 6LXCT -moottorilla ja käsivalintaisella ZF-vaihteistolla, valmistettu 12 kappaletta vuosina 1985–1986. Yksi auto tuhoutui liikenneonnettomuudessa muutaman vuoden ikäisenä, muut on poistettu liikenteestä vuosina 2009–2011.
  • TG-6L/7000
    Lähiliikenneauto Gardner 6LXCT -moottorilla ja käsivalintaisella ZF-vaihteistolla, valmistettu 12 kappaletta vuosina 1987–1988 Jyväskylän paikallis- ja lähiliikenteeseen. Varustettu myöhemmin ZF-automaattivaihteistoin. Tämä oli viimeinen sarja, jonka korityöt tehtiin Varkaudessa. Sarja on poistettu liikenteestä vuosina 2007–2009.
  • TG-6S/6000
    TG-6/7000:n kaltainen pikavuoro- ja tilausajoauto, mutta Scania-taka-akselilla (aiemman sarjan Rockwell-valmisteisen asemesta), pituus vain 12 metriä (13 metrin asemesta) ulkomaanliikennettä ajatellen. Valmistettu kuusi kappaletta vuosina 1988–1989. Tämä sarja oli jälleen valmistettu kokonaan Lahdessa. Sarja poistettiin liikenteestä vuonna 2014.
  • TG-6S/7000
    Kuten edellinen, mutta pituus 13 metriä, valmistettu kuusi kappaletta vuonna 1990. Poistettu liikenteestä vuosina 2013–2014.
  • TM-6Z1/6800
    Paikallisliikenneauto MAN-moottorilla ja ZF-automaattivaihteistolla, valmistettu viisi kappaletta vuosina 1995–1996 Helsingin yhteistariffiliikenteeseen, siirretty myöhemmin Kuopioon ja Varkauteen. Poistettu liikenteestä vuonna 2014.
  • TM-6Z2/6800
    Matalalattiainen paikallisliikenneauto MAN-moottorilla ja ZF-automaattivaihteistolla, valmistettu yhdeksän kappaletta Lahden kaupunkiliikenteeseen vuosina 1999–2001. Poistettu liikenteestä 2010–2014, suurin osa 2014 Lahden kaupunkiliikenteen järjestämistavan vaihtuessa.
  • TC-6Z3/7300
    Pikavuoroauto Cummins ISBe 275 -moottorilla ja käsivalintaisella ZF-vaihteistolla, valmistettu 45 kappaletta vuosina 2002–2005. Tämä oli hyvin pitkästä aikaa ensimmäinen täysimittainen suomalainen kaukoliikennebussi, jonka tyhjäpaino jäi alle kymmenen tonnin.
    TC-6Z3-Kabusseja on käytössä:
Käyttäjät
TC-6Z3,

määrät

Yhtiön linja-autoja,

yhteensä

Sijainti
Koiviston Auto 16 116 Lahti
Satakunnan Liikenne 15 115 ?
Kuopion Liikenne 6 97 Kuopio
Onnibus.com 2 82 ?
Jyväskylän Liikenne 0 156
Porvoon Liikenne 0 54
Koskilinjat/Gold Line 0 125
Helsingin Bussiliikenne 0 356
  • TC-6A4/6450
    Etuosastaan matalalattiainen paikallisliikenneauto Cummins ISBe 220 -moottorilla ja Allison-automaattivaihteistolla, valmistettu 15 kappaletta Jyväskylän paikallisliikenteeseen vuosina 2005–2006.
    TC6A4-Kabusseja on käytössä:
    Jyväskylän Liikenne: 12/156
    Helsingin Bussiliikenne:0/356
    Koiviston Auto: 0/116
    Porvoon Liikenne: 0/54
    Satakunnan Liikenne: 0/115
    Kuopion Liikenne: 0/97
    Koskilinjat (Gold Line): 0/125
    Onnibus.com: 0/82
    Nobina Finland: 2/546 (2/546 Muutettu Linkker sähköbussiksi)
  • TC-4A4/6450
    Kuten edellinen, mutta varustettu Euro 4 -päästönormin täyttävällä nelisylinterisellä Cummins ISBe4 160B -moottorilla, valmistettu joulukuusta 2006 alkaen 25 kappaletta Lahden ja kevättalvesta 2007 alkaen kymmenen kappaletta (lisää tulossa 2009 alkaen) Jyväskylän paikallisliikenteeseen; elokuussa 2008 alkoivat uusien autojen toimitukset Kuopion ja kesäkuussa 2009 Oulun paikallisliikenteeseen. Tämän mallin pohjalta on Kabus yhdessä VTT:n kanssa kehittänyt koekäytössä olevan hybridibussin.
    Syksyllä 2019 Koskilinjat otti käyttöön muokatun Kabus TC-4A4 linja-auton, niin sanotusti "2.5" version. Näitä muokattuja Kabusseja on kesällä 2020 vain Oulussa, määrä on kolmetoista joka tulee syksyyn mennessä nuosemaan. Muokatussa versiossa on kolme lastenvaunu paikkaa kahden sijaan, jonka takia yksi penkkirivi on poistettu, neljä klaffi istuinta, ja se on varustettu ilmastoinnilla, sekä Euro 6 -päästöluokan moottorilla. Kesällä 2020 on myös viidessä aikaisemmin mainituissa "2.5"-Kabusseissa korkeat selkänojat. Koskilinjoilla on ollut myös käytössä kesästä 2014 lähtien lentokenttälinjoille muokattuja Kabusseja. Ne on varustettu matkalaukkutelineellä, jonka takia yksi penkkirivi on poistettu. Kesällä 2020 kaksi aikaisemmin mainituista muokatuista "2.5"-Kabusseista on varustettu myös matkalaukkutelineellä, jonka takia autosta on poistettu kaksi penkkiriviä.
    TC4A4-Kabusseja on käytössä:
Käyttäjät
TC-4A4,

määrät

Yhtiön linja-autoja,

yhteensä

Sijainti Muuta
Koskilinjat/Gold Line 21 125 Oulu
17 "2.5" versio
11 Rovaniemi
Kuopion Liikenne 33 97 Kuopio
Koiviston Auto 13 116 Lahti
Satakunnan Liikenne 9 115 Pori
Porvoon Liikenne 5 54 Porvoo
Jyväskylän Liikenne 0 156
Helsingin Bussiliikenne 0 356
Onnibus.com 0 82
  • KC-6Z5/7600
    Kabusin viimeiseksi malliksi jäänyt keskimoottorinen pikavuoroauto Cummins ISB6.7 285 -moottorilla ja ZF AS Tronic-robottivaihteistolla. Viiden auton sarjan ensimmäinen tuli liikenteeseen keväällä 2015.
    KC-6Z5-Kabusseja on käytössä:
    Koiviston Auto: 5/1166
    Jyväskylän Liikenne: 0/156
    Satakunnan Liikenne: 0/115
    Porvoon Liikenne: 0/54
    Kuopion Liikenne: 0/97
    Koskilinjat (Gold Line) 0/125
    Helsingin Bussiliikenne: 0/356
    Onnibus.com: 0/82

Volvo-alustaiset KabusitMuokkaa

  • Volvo B58-60/Kabus 2
    Kunnostetulle Volvo B58 -keskimoottorialustalle rakennettu maaseutuliikenneauto, valmistettu Varkaudessa kuusi kappaletta vuosina 1986–1987. Yksi auto oli ajossa kevääseen 2010 asti.
  • Volvo B58-65/Kabus 2C
    Kunnostetulle, pidennetylle ja Allison-automaattivaihteistolla varustetulle Volvo B58 -alustalle rakennettu paikallisliikenneauto, valmistettu Lahdessa 24 kappaletta vuosina 1990–1992. Käytetty Lahden ja Jyväskylän paikallisliikenteessä, pisimpään käytössä ollut auto oli ajossa kevääseen 2009 asti.

LähteetMuokkaa

  1. a b Kabus Oy Yritystele. Viitattu 11.7.2009.
  2. a b c d Yrityksen Kabus Oy tiedot Kauppalehti. Viitattu 11.7.2009.
  3. Kabuksen ja VTT:n hybridibussin koeajoissa saatu lupaavia tuloksia 23.12.2007. Kauppalehti. Viitattu 11.7.2009.
  4. a b c d Levä, Kimmo (toim.): Made in Finland (Mobilia-vuosikirja 2002), s. 44–45. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.
  5. a b c d Timo Lehtonen: Suomen linja-autot – koriteollisuus 2000-luvulla, s. 169–180. Autokoriteollisuus ry ja Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-5805-94-9.
  6. Kabus Oy lopettaa linja-autojen valmistuksen 4.2.2014. YLE Uutiset. Viitattu 4.2.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa