Wendla Randelin

Wendla Johanna Randelin (13. joulukuuta 1823 Huittinen – 4. helmikuuta 1906 Lokalahti), o.s. Cumenius, kirjailijanimeltään Wendela, oli suomalainen kirjailija. Hänen Den Falna -teoksensa on ensimmäisiä Suomessa ilmestyneitä romaaneja.

Henkilöhistoria

Wendla Cumenius syntyi vuonna 1823 Huittisissa pappisperheeseen. Hänen isänsä oli Erik Johan Cumenius, koulutukseltaan pappi ja lääkäri. Äiti oli Carolina Gustava von Delwig. Äiti kuoli 1835 synnyttäessään kahdettatoista lastaan, ja hänen kuolemansa jälkeen perhe muutti Uuteenkaupunkiin, josta isä sai kirkkoherranviran.

Wendla Cumeniuksen nuoruudesta tiedetään melko vähän. Hän opiskeli jonkin aikaa Turussa englantilaissyntyisen Anna Salmbergin tyttöpensionaatissa, jossa Fredrika Runeberg oli aikaisemmin saanut kirjallisia vaikutteita. Opinnot kustansi varakas setä, sotatuomari Carl Fredrik Cumenius, johon tytöllä oli läheiset välit ja jonka luona hän myös asui osan lapsuuttaan. Vuonna 1845 Wendla Cumenius meni naimisiin leskeksi jääneen Uudenkaupungin pormestarin Pehr Gustaf Randelinin kanssa.

Wendla Randelinin tuttaviin kuului turkulainen kirjakauppias ja kustantaja J. W. Lillja, joka ilmeisesti ehdotti, että Randelin kirjoittaisi romaanin lisäämään vähäistä Suomessa julkaistujen romaanien määrää. Niinpä Randelin laati romaanin Den Falna (’langennut’, suom. Elisabet), joka ilmestyi 1848 Lilljan aloittamassa Aura-sarjassa.

Randelinin teos sai varsin myönteisiä arvosteluja: mm. Zacharias Topelius ja J. V. Snellman kiittivät sitä. Vaikka teoksen teemana on aviorikos, se päättyy katumukseen, sovitukseen ja perheen eheytymiseen, mikä miellytti aikalaislukijoita. Den Falnassa on myös paljon viittauksia Raamattuun. Kirja on toisaalta vahvasti kallellaan herännäisyyteen, johon virallinen kirkko suhtautui karsaasti.

Kirjailijan todellista henkilöllisyyttä ei Den Falnan ilmestymisaikana tiedetty, arvelipa Snellman kirjailijan olevan ruotsalainen. Kirjan taustalla voikin nähdä vaikutteita ruotsalaisilta romaanikirjailijoilta, kuten suomalaissyntyiseltä Fredrika Bremeriltä, Sophie von Knorringilta ja Emilie Flygare-Carlénilta, sekä muusta ajan kirjallisuudesta. Kirjassa kuvataan esimerkiksi Bremerille tyypilliseen tapaan paljon perhe-elämää.

Randelineille syntyi kaikkiaan seitsemän lasta. Vanhin poika Alarik kuoli viisivuotiaana. Vuonna 1859 elossa olivat Felix, Arthur Gustaf, Nina, Lydia Wendela ja Agda. Lasten ja kodin hoitamisen ohessa Wendla Randelinille ei jäänyt kovin paljon aikaa kirjoittaa. Hänen Suomen sodan aikoihin sijoittuva novellinsa Maria ilmestyi 1853 ruotsinkielisessä Alku-runokalenterissa, jonka toinen kirjoittaja oli Randelinin hyvä ystävä Augusta Vörlund. Novellin aihe oli saatu erään Uudessakaupungissa asuneen vanhan sotilaan kertomuksista. Randelin kirjoitti myös vuosina 1854–1866 ilmestyneeseen Eos-lastenlehteen.

Vuonna 1858 Pehr Gustaf Randelin kuoli, ja Wendla Randelin joutui yksin huolehtimaan alaikäisistä lapsista. Hän sai 1859 Suomen siviiliviraston leski- ja orpokassasta eläkkeen, joka helpotti taloudellista tilannetta. Vuonna 1864 Randelin peri setänsä testamenttaaman Huhkolan kartanon Huittisissa. Hän muutti sinne lapsineen ja eli siellä lähes koko loppuelämänsä.

Randelinin poika Felix sai kartanon hallintaansa 1876. Hänen äitinsä asui myöhemmin osittain Helsingissä ja osittain poikansa luona. Wendla Randelinin elämä päättyi Lokalahdella helmikuussa 1906.

Teokset

• [Randelin, Wendla] 1848: Den Falna: en berättelse af Wendela. Aura II. J. W. Lilljas förlag, Åbo.
• [Randelin, Wendla] 1853: Maria: Berättelse af Vendela. Teoksessa Vendela & Augusta: Alku: Poetisk Kalender. Frenckell, Helsingfors.
• Randelin, Wendla 1999: Elisabet. Suomentanut ja esipuheen laatinut Kati Launis. WSOY, Helsinki.

Lähteet

• Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. 1896. Suomen Naisyhdistys, Helsinki.
• Forsell, Pia 1999: Kirjoittavat naiset. Suomentanut Maija Hirvonen. Teoksessa Varpio, Yrjö & Liisi Huhtala (toim.): Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Suomen kirjallisuushistoria 1. SKS:n Toimituksia 724 : 1. SKS, Helsinki.
• Grönstrand, Heidi 2005: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla. SKS:n Toimituksia 1019. SKS, Helsinki.
• Launis, Kati 1996: Herännäisyyden puolustus Wendla Randelinin romaanissa Den Fallna^{[vanhentunut linkki]}. Sanelma 1996. Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitos, Turku.
• Launis, Kati 1999: Esipuhe. Teoksessa Randelin, Wendla 1999: Elisabet. WSOY, Helsinki.
• Pehr Gustaf Randelin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
• SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Suomen Julkisia Sanomia 10.1.1859^{[vanhentunut linkki]}. Kotomaalta.
• Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive).
• Wendla Randelin (1823-1906), romaanin uranuurtaja (Arkistoitu – Internet Archive).
• Åbo Underrättelser 4.11.1853^{[vanhentunut linkki]}. Dödsfal.

Aiheesta muualla

• Saran sisaret : naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun