Hikiän rautatieasema

Hikiän rautatieasema (lyh. Hk) on rautatieliikennepaikka Hikiän kylässä Hausjärven kunnassa Kanta-Hämeessä. Liikennepaikka sijaitsee rataosan Riihimäki–Lahti varrella noin kahdeksan kilometrin päässä Riihimäen rautatieasemalta ja noin 51 kilometrin päässä Lahden rautatieasemalta.

Hikiä
Hikiän asemalaiturit
Hikiän asemalaiturit
Perustiedot
Lyhenne Hk
Rataosa Riihimäki–Lahti
Sijainti 60°45′13″N, 024°55′23″E
Osoite Sepäntie, 12240 Hikiä
Kunta Hausjärvi
Etäisyydet Riihimäki 8,3 km
Oitti 7,1 km
Lahti 50,5 km
Liikenne
Käyttäjiä 15 900 (v. 2019) [1]
Liikennöitsijä(t) VR
Lähijunat G
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 120 m [2]
Pinnoite asfaltti
Laiturikatokset metalliset, 1 kpl / laituri
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
Muut raiteet 1 muuntajakuormausraide
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Hikiän asemarakennus
Hikiän asemarakennus

Hikiän asema sijoitettiin rautatien ja Nurmijärven ja Hausjärven välisen maantien risteykseen parin kilometrin päähän Hausjärven kirkosta. Asemarakennus on rakennettu vuosina 1867–1869 Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä on laajennettu vuonna 1873 Nylanderin ja vuonna 1904 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Hikiälle muodostui asutus- ja teollisuuskeskus, joka kasvoi nopeasti kirkonkylää suuremmaksi. 1960-luvulla Hikiän asukasluku oli noin 700 henkeä, kirkonkylän vain reilut 200 henkeä.[3]

Hikiä muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1976 ja tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1991. Hikiän asemalaitureita siirrettiin kesällä 2005 noin sata metriä Lahden suuntaan seututien 290 ylikulkusillan yhteyteen, mikä mahdollisti vanhalla asema-alueella olleen laituripolun poistamisen käytöstä. Samalla suljettiin myös Asemantien ja Sepäntien välinen kevyen liikenteen tasoristeys, joka sijaitsi nykyisten laiturien länsipäässä. Asemarakennus, tavarasuoja ja asema-alueen muut rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[4][5][3]

Hikiällä pysähtyvät Riihimäen ja Lahden väliset G-junat. Riihimäelle liikennöidään raiteelta 1 ja Lahteen raiteelta 2.[6] Aikanaan osa G-junia edeltävistä taajamajunista jatkoi Lahdesta edelleen Kouvolaan maaliskuuhun 2016 asti. Ennen oikorataa osa taajamajunista jatkoi Riihimäen päästä myös edelleen Helsinkiin.

Lähteet muokkaa

  1. Tietopyyntö tietopyynto.fi. Viitattu 8.5.2022.
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 17 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 245. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  4. Vaunut.org: Kuva kevyen liikenteen tasoristeyksestä vaunut.org. 10.7.05. Viitattu 2.8.2009.
  5. Vaunut.org: Hikiän laiturit vanhoilla paikoillaan vaunut.org. 10.5.04. Viitattu 2.8.2009.
  6. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Hk-18J-A3.pdf[vanhentunut linkki]
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.