Avaa päävalikko

Hikiän rautatieasema (lyh. Hk) on rautatieliikennepaikka Hikiän kylässä Hausjärven kunnassa Kanta-Hämeessä. Liikennepaikka sijaitsee rataosan Riihimäki–Lahti varrella noin kahdeksan kilometrin päässä Riihimäen rautatieasemalta ja noin 51 kilometrin päässä Lahden rautatieasemalta.

Hikiä
Hikiän asemalaiturit
Hikiän asemalaiturit
Perustiedot
Lyhenne Hk
Rataosa Riihimäki–Lahti
Sijainti 60°45′13″N, 024°55′23″E
Osoite Sepäntie, 12240 Hikiä
Kunta Hausjärvi
Etäisyydet Riihimäki 8,3 km
Oitti 7,1 km
Lahti 50,5 km
Liikenne
Käyttäjiä 5 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat G
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 120 m [2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturikatokset Metalliset, 1 kpl / laituri
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
Muut raiteet 1 muuntajakuormausraide
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Hikiän asemarakennus
Hikiän asemarakennus

Hikiän asema sijoitettiin rautatien ja Nurmijärven ja Hausjärven välisen maantien risteykseen parin kilometrin päähän Hausjärven kirkosta. Asemarakennus on rakennettu vuosina 1867-1869 Knut Nylanderin laatimien IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä on laajennettu vuonna 1873 Nylanderin ja vuonna 1904 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Hikiälle muodostui asutus- ja teollisuuskeskus, joka kasvoi nopeasti kirkonkylää suuremmaksi. 1960-luvulla Hikiän asukasluku oli noin 700 henkeä, kirkonkylän vain reilut 200 henkeä.[3]

Hikiä muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1976 ja tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1991. Hikiän asemalaitureita siirrettiin kesällä 2005 noin sata metriä Lahden suuntaan seututien 290 ylikulkusillan yhteyteen, mikä mahdollisti vanhalla asema-alueella olleen laituripolun poistamisen käytöstä. Samalla suljettiin myös Asemantien ja Sepäntien välinen kevyen liikenteen tasoristeys, joka sijaitsi nykyisten laiturien länsipäässä. Asemarakennus, tavarasuoja ja asema-alueen muut rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[4][5][3]

Hikiällä pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen G-junat. Riihimäelle liikennöidään raiteelta 1 ja Lahteen raiteelta 2.[6] Aikanaan osa G-junia edeltävistä taajamajunista jatkoi Lahdesta edelleen Kouvolaan maaliskuuhun 2016 asti. Ennen oikorataa osa taajamajunista jatkoi Riihimäen päästä myös edelleen Helsinkiin.

LähteetMuokkaa

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 27. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 17 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  3. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 245. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  4. Vaunut.org: Kuva kevyen liikenteen tasoristeyksestä vaunut.org. 10.7.05. Viitattu 2.8.2009.
  5. Vaunut.org: Hikiän laiturit vanhoilla paikoillaan vaunut.org. 10.5.04. Viitattu 2.8.2009.
  6. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Hk-18J-A3.pdf
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.