Lahden rautatieasema

vuonna 1935 valmistunut Thure Hellströmin suunnittelema rautatieasemarakennus

Lahden rautatieasema (ruots. Lahtis järnvägsstation, lyh. Lh, ratakm 130+170) on vuonna 1935 valmistunut rautatieasema Lahdessa. Asemarakennuksen suunnitteli Valtionrautateiden arkkitehti Thure Hellström. 1930-luvun laman säästötoimien vuoksi rautatieasemaan ei rakennettukaan kolmatta kerrosta eikä siihen tehty tornia Tampereen rautatieaseman tapaan. Rakennus on pohjapiirrokseltaan suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen. Se on rakennettu tummasta tiilestä. Lahden rautatieasema ja Mytäjäisten varikkoalue kuuluvat museoviraston luetteloimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4]

Lahti
Lahtis
Perustiedot
Lyhenne Lh
Rataosa Kerava–Lahti
Riihimäki–Lahti
Lahti–Salpausselkä
Lahti–Heinola
Lahti–Kouvola
Lahti – Loviisan satama
Sijainti 60°58′37″N, 025°39′27″E
Osoite Mannerheiminkatu 15, 15100 Lahti
Etäisyydet Mäntsälä 45 km
Nastola 16 km
Herrala 15 km
Orimattila 20 km
Heinola 37,4 km
Villähde 10,3 km
Avattu 1869[1]
Liikenne
Käyttäjiä 1 649 600 (v. 2019) [2]
Liikennöitsijä(t) VR
Kaukoliikenne Helsinki–Kuopio–Oulu,
Helsinki–Joensuu
Lähijunat Z G O
Tavaraliikenne kyllä
Vaihtoyhteydet Matkakeskuksesta kaukoliikenteen bussit sekä sen vierestä Uudenmaankadulta ja Mannerheiminkadulta Lahden paikallisliikenteen bussit
Muut tiedot risteysasema
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm; 26,5 cm [3]
Lyhin ja pisin pituus 194 m; 450 m [3]
Pinnoite Asfaltti
Laiturinäytöt 12 kpl [3], 3 kpl / raide
Asemarakennus
Tyyppi punatiilinen asemarakennus (Thure Hellström)
Lipunmyynti lippuautomaatti
Hissejä 3 (1 kummallekin laiturille ja 1 asemarakennuksesta asematunneliin)
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta, 1 ohimenevä raide, ratapiha

Lipunmyynti lopetettiin Lahdessa vuoden 2020 aikana ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti.[5]

Mytäjäisten varikon vesitorni.

Muutostyöt muokkaa

Asemalla tehtiin muutostöitä vuonna 2006. Lipunmyyntipiste siirrettiin käytävän itäpuolelta länsipuolelle, mistä poistettiin tavaransäilytyslokerot ja R-kioski, jolloin lipunmyyntipiste on nyt oikealla puolella rautatieasemalle sisään tultaessa. Asemaravintola on edelleen entisellä paikallaan käytävän itäpuolella. Lisäksi asemalaitureita ja Vesijärvenkadun länsipuolella olevaa alikulkukäytävää uudistettiin. Uudistuksilla pyrittiin tekemään asemasta toimivampi, kun Lahden oikorata avattiin liikenteelle 1. syyskuuta 2006.[6][7]

Keväällä 2014 rautatieaseman yhteyteen alettiin rakentaa Lahden matkakeskusta, johon sijoittuvat jatkossa Matkahuolto ja kaukoliikenneterminaalit. Rakennustyö saatiin päätökseen vuoden 2015 lopulla, ja uusi matkakeskus otettiin kokonaisuudessaan käyttöön 1. helmikuuta 2016. Silloin linja-autoliikenne alkoi kulkea vanhan linja-autoaseman sijasta matkakeskuksen kautta. Lisäksi lähiliikenteen linja-autot kulkevat uuden matkakeskuksen kautta.[8][9]

Asemapäällikön rakennus muokkaa

Lahden rautatieaseman alueella on vuonna 1912 rakennettu Lahden asemapäällikön rakennus, jota pidetään yhtenä Päijät-Hämeen kulttuurihistoriallisena kohteena Lahden seudulla. Rakennuksessa toimii nykyisin kahvila. [10]

Loviisan-Vesijärven rautatieasema muokkaa

Loviisan–Vesijärven rautatien vuonna 1914 valmistunut asema sijaitsi valtion leveäraiteisen aseman takana. Kapearaiteinen Lahden Vesijärveltä Loviisan kulkenut rata avattiin liikenteelle 1904 ja se oli käytössä vuoteen 1960, jolloin Lahdesta Loviisaan valmistui valtion leveäraiteinen rata. Nykyinen leveäraiteinen Lahti–Loviisa-rata erkanee Lahden rautatieaseman itäpuolelta.lähde?

Junien lähtöraiteet muokkaa

Raide Raiteelta liikennöivät junat
1 Kaukojunat sekä muutama lähijuna itään (Kouvolan suuntaan)
2 Valtaosa G-junista Riihimäelle, osa Z-junista Helsinkiin sekä O-junat Kouvolaan ja Kotkaan.
3 Valtaosa Z-junista Helsinkiin sekä kolme G-junaa Riihimäelle ja kaksi O- junaa Kouvolan suuntaan.
4 Kaukojunat sekä kaksi Z-junaa oikorataa pitkin Helsinkiin ja osa G junista.


Kuvia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 249. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 9789515932143.
  2. Tietopyyntö tietopyynto.fi. Viitattu 8.5.2022.
  3. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 22 (37) & LIITE 12 / 3 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Lahden rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. VR lopettaa lipunmyynnin viiden suuren aseman palvelupisteillä – lippuja saa yhä muiden kanavien kautta Iltalehti. 7.7.2020. Viitattu 2.4.2021.
  6. Lahden ratapiha alkaa olla valmis ESS.fi. 20.7.2006. Viitattu 17.12.2017.
  7. Kerava-Lahti -oikorata avattiin tänään mtv.fi. Viitattu 17.12.2017. [vanhentunut linkki]
  8. Matkakeskus Lahtiuudistuu.fi. Lahden kaupunki. Viitattu 14.5.2016.
  9. Lahden matkakeskus käyttöön – reittien ja pysäkkien muutoksia kaukoliikenteessä - ePressi epressi.com. Viitattu 17.12.2017.
  10. RKY ι Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 17.12.2017.

Aiheesta muualla muokkaa