Avaa päävalikko

Nurmi (ven. Лужайка, Lužaika) oli kylä ja rautatieasema Vahvialan pohjoisosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Nurmin rautatieasema sijaitsi Viipurin–Simolan rataosuudella noin 18 kilometriä Viipurista länteen[1].

Nurmi oli Vahvialan toinen merkittävä teollisuustaajama. Nurmin kylään Kintereenkosken äärelle oli ensimmäinen saha perustettu jo 1700-luvulla. Vuonna 1860 Kintereenkosken rannalle perustettiin puuhiomo, joka muutettiin paperitehtaaksi vuonna 1866[2]. Vuosina 1875-1891 Nurmin kylässä toimi Hackman & Co:n Nurmen hienotaetehdas, joka valmisti muun muassa aterimia[3]. Tehdas valmisti myös tavallisiin jalkineisiin kiinnitettäviä Nurmis-luistimia, jonka tyyppisiä luistimia kutsuttiin pitkään "nurmiksiksi". Nurmissa toimivat 1930-luvulla Oy Nurmi Ab:n selluloosatehdas, Nurmen Tehdas Oy:n saippua-, huopajalkine- ja luistintehtaat, Kinteren mylly, Nurmen Saha Oy:n saha ja Vahvialan Sähkö Oy:n voimalalaitos.

Kintereenkosken varteen perustettiin sulfiittiselluloosatehdas vuonna 1889 ja sen omistajaksi tuli vuonna 1909 Oy Nurmi Ab. Vuonna 1922 tehtaalla oli noin 90 työntekijää ja se tuotti noin 3000 tonnia sulfiittiselluloosaa[4]. Tehdas siirtyi 1930-luvulla Suomen Gummitehdas Oy:n omistukseen. Jatkosodassa Vahviala vallattiin takaisin ja Nurmen selluloosatehtaan toimintaa jatkoi marraskuusta 1941 alkaen Oravan Tehtaat Oy[2].

LähteetMuokkaa

  1. Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.
  2. a b Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu. Karjala kuvina: Viipurin Karjala. Constator Hämeenlinna 1997. ISBN 951-97086-6-9.
  3. GTK/ Tietoaineistot/Suomen kaivosteollisuus
  4. Suomenmaa 5: Viipurin lääni. Toim. J.E. Rosberg. Tietosanakirja: Helsinki 1923.
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.