Lahden historiallinen museo

Lahden Historiallinen museo on Lahdessa sijaitseva kulttuurihistoriallinen museo.

Lahden Historiallinen museo on Lahden museoiden alaisuudessa toimiva kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii myös Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona. Vuonna 1924 perustetun museon näyttelytilat ovat vuodesta 1968 lähtien sijainneet Fellmanin kartanon päärakennuksessa Lahden keskustan tuntumassa. Historiallisen museon tehtävänä on kerätä, tallentaa, tutkia, pitää näytteillä ja julkaista toimialueensa historiallista, kulttuurihistoriallista ja kansatieteellistä esineellistä ja henkistä perinnettä.

Lahden Historiallinen museo
Tyyppi Museo, kulttuurihistoriallinen museo, maakuntamuseoView and modify data on Wikidata
Osoite Kartanonkatu 1 15110 Lahti [1]View and modify data on Wikidata
Sijainti Fellmanin kartanoView and modify data on Wikidata
Perustettu [2]View and modify data on Wikidata
Kotisivut lahdenhistoriallinen.fiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°59′10″N, 25°39′04″E
Kartta
Lahden Historiallinen museo

Museon ensimmäisessä kerroksessa on museon pysyvä päänäyttely Hyvä paikka. Se pureutuu päijäthämäläiseen arjen historiaan jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäivään. Toisessa kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa ensimmäisenä vaihtuvana näyttelynä nähdään Kotiin - Karjalan kaikuja ja kuvia, joka kertoo kodin jättämisestä ja evakkomatkasta. Näyttely on esillä 10.8.2025 asti. Kolmannessa kerroksessa on Asehuone ja tilaa työpajoille.[3] Lahden Historiallinen museo on avautunut uusittuine näyttelyineen uudelleen yleisölle kesällä 2024.[4]

Myös Lahden Historiallisen museon ympärillä sijaitseva Kartanonpuisto uudistuu.[5]

Museon historia

muokkaa

Museo perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1924. Vuonna 1925 kokoelma saatiin esille yhteen huoneeseen Lahden kaupungintalolle. Vuonna 1928 museo muutti kaupungintalolta Fellmanin kartanon päärakennukseen. Museo sai käyttöönsä rakennuksen alakerrasta yhden huoneen, suurehkon eteisen sekä yhden ikkunattoman huoneen. Museon näyttely uudistettiin vuonna 1932 Suomen museoliiton asiantuntijan avustuksella. Museossa esiteltiin talonpoikaiskulttuuria, herraskartanokulttuuria, ajokaluja, maanviljelystä, kalastusta ja metsästystä sekä kotiteollisuutta.

1950-luvulle tultaessa Lahden Historiallisessa museossa oli noin 2300 esinettä. Kokoelmaan kuului maakunnan kansanomaisia huonekaluja ja käsitöitä, maanviljelyyn liittyvää esineistöä sekä työvälineitä. Sen sijaan Lahden kylään, kauppalaan tai Lahden kaupunkiin liittyvää esineistöä oli vähän. Vuonna 1950 museon kokoelmat kaksinkertaistuivat, kun museo sai hallintaansa noin 3000 entisestä Viipurin museosta pelastettua esinettä. Ministeri Harri Holma ja rouva Alli Holma lahjoittivat poikansa Klaus Holman nimeä kantavan 250 esineen muistokokoelmakokonaisuuden, joka muutti kokoelmien luonnetta tyyli- ja kulttuurihistorialliseen suuntaan.

Historiallinen museo ja Lahden taidemuseo saivat ensimmäisen museoammatillisen johtajan vuonna 1956. Uuden johtajan ensimmäinen haaste oli Möysän koulurakennuksen muuttaminen museokäyttöön. Takaisin Fellmanin kartanoon museo siirtyi vuonna 1968, jolloin koko rakennus tuli museon käyttöön. Vuonna 1964 perustettiin Historiallisen museon amanuenssin virka. 1970-luvun puolivälin jälkeen kokoelmiin alettiin hankkia myös teollisesti valmistettuja, lähivuosikymmenten esineistöä. Vuonna 1970 Historiallisen museon peruskokoelmassa oli noin 7600 esinettä. Vuonna 2013 museon kokoelmassa oli noin 40 400 esinettä.

Museossa on ollut näytteillä Päijät-Hämeestä peräisin olevaa esineistöä sekä entisen Viipurin historiallisen museon kokoelmia. Lisäksi esillä on ollut muun muassa taidehistorioitsija Klaus Holman keräämää 1400–1800-lukujen italialaista ja ranskalaista taidetta sekä Hämeessä toimineen sotaväen aseistusta. [6]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa