Harri Holma

suomalainen diplomaatti ja assyriologi

Harri Gustaf Holma (sukunimi vuoteen 1906 Hellman; 14. huhtikuuta 1886 Hämeenlinna14. huhtikuuta 1954 Capri, Italia) oli suomalainen diplomaatti ja assyriologi.

Holman vanhemmat olivat kollega Anders Viktor Hellman ja Anna Ida Charlotta af Enehjelm. Hän pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1903 ja opiskeli Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1907, lisensiaatiksi 1912 ja tohtoriksi 1914. Holma opiskeli assyriologiaa 1910-luvun alussa myös Berliinissä, Leipzigissa ja Lontoossa.

Holma toimi Helsingin yliopiston assyriologian ja seemiläisen filologian dosenttina 1913–1923, ylioppilaskirjaston hoitajana 1904–1919 sekä Suomen tieteellisten seurojen valtuuskunnan sihteerinä, kirjastonhoitajana ja taloudenhoitajana 1914–1919. Holma oli Viron avustamiskomitean sihteeri ja puheenjohtaja vuodesta 1919.

Suomen itsenäistyttyä Holma siirtyi ulkoministeriön palvelukseen. Hän oli ulkoministeriön arkisto-osaston päällikkönä 1918, sanomalehtiavustajana ja lähetystösihteerinä Kööpenhaminassa 1919–1920 sekä asiainhoitajana Berliinissä 1920–1921. Vuonna 1918 Holma myös lähetettiin perehdyttämään Hessenin maakreivi Friedrich Karlia Suomen kulttuuriin ja kieleen, kun tätä suunniteltiin mahdollisen Suomen kuningaskunnan kuninkaaksi. Holma toimi lähettiläänä Berliinissä ja Wienissä 1921–1927, Pariisissa, Brysselissä ja Luxemburgissa 1927–1943, Vatikaanissa 1943–1947 sekä Roomassa 1947–1953. Holma oli myös Suomen valtuuskunnan jäsen Kansainliiton yleiskokouksessa 1935–1939 ja Kansainliiton valvontakomitean pysyvä jäsen 1936–1941.

Holma lahjoitti keräämänsä taidekokoelmat 1953 Lahden kaupungille.

Harri Holma oli naimisissa vuodesta 1912 Alli Maria Haapakosken (1888–1963) kanssa. Heidän poikansa oli kirjailija ja taidehistorioitsija Klaus Ben Holma. Harri Holman veli Kaarlo Holma oli asianajaja, kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan oikeusasiamies.

Teoksia muokkaa

  • Die Namen der Körperteile im Assyrisch-Babylonischen : Eine lexikalisch-etymologische Studie, väitöskirja. Suomalainen Tiedeakatemia, 1911
  • Die assyrisch-babylonischen Personennamen der Form quttulu mit besonderer Berücksichtigung der Wörter für Körperfehler : eine lexikalische Untersuchung. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1914
  • Zehn altbabylonische Tontafeln in Helsingfors : Autographiert, transskribiert, übersetzt und kommentiert. Finska Vetenskapssocieteten, Helsingfors 1915
  • Études sur les vocabulaires sumériens-accadiens-hittites de Delitsch : sur le problème de l’origine indo-européenne de la langue hittite. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1916
  • Mainitseeko arabialainen maantieteen kirjoittaja Idr’si Turun kaupungin nimen? : lisiä Suomen vanhimman maantieteen tuntemiseen. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1916-1920
  • Muhammed. Merkkimiehiä n:o 10. WSOY 1917
  • Piirteitä kirjastojen vanhemmasta historiasta. Suomen kirjastoseuran julkaisuja 1. WSOY 1917
  • Seemiläiset kansat ja kielet : johdatus seemiläiseen filologiaan. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1917
  • Islamin menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tekijä, Helsinki 1919
  • Labyrintin alkuperästä. Esitelmä, pidetty Suomen Itämaisen seuran kokouksessa toukokuussa 1919
  • Viro ja Suomi : poliittisyhteiskunnallinen katsaus. Esitelmä Turun suomalaisen yliopistoseuran esitelmäkokouksessa Turussa 21.4.1919. Kustannus Oy Ahjo, Helsinki 1919
  • Weitere Beiträge zum assyrischen Lexikon. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1921
  • Omen texts from Babylonian tablets in the British Museum concerning birds and other portents. 1, Texts : copied and autographed. The Asia publishing, Leipzig 1923
  • Les étudiants finlandais à Paris au Moyen age, kirj H. Holma, Aarno Maliniemi. Helsinki 1937
  • Some cuneiform tablets from the time of the third Ur dynasty, kirj. Harri Holma ja Armas Salonen. Societas orientalis fennica, Helsinki 1940
  • La Finlande : les origines de son âme nationale. Les Éditions Internationales, Paris 1942
  • Arabian suuri profeetta : piirteitä Muhammedin elämästä ja Islamin alkutaipaleelta. Suomen Kirja, Helsinki 1943 (ilmestyi myös ruotsiksi ja ranskaksi)
  • Sant’ Enrico : Vescovo - apostolo martire di Finlandia. Tekijä, Rooma 1944

Lähteet muokkaa