Avaa päävalikko

Suomen Tiedeseura

Tieteellinen seura

Suomen Tiedeseura eli Societas Scientiarum Fennica (ruots. Finska Vetenskaps-Societeten) on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia[1].

Suomen Tiedeseura
Societas Scientiarum Fennica
Perustettu 1838[1]
Tyyppi tieteellinen akatemia
Päämaja Fabianinkatu 4 B 16, 2. krs, 00130 Helsinki[2]
Jäsenet 386 (2016), josta 120 enintään 67-vuotiasta jäsentä, 131 yli 67  v. jäsentä, 127 ulkomaista jäsentä ja 8 kunniajäseniä [3]
Puheenjohtaja Fred Karlsson[4]
Aiheesta muualla
www.scientiarum.fi

Tiedeseuran tarkoituksena on edistää tieteellistä keskustelua ja julkaisutoimintaa Suomessa. Seura jakaantuu neljään osastoon, jotka ovat matemaattis-fysikaalinen, biotieteellinen, humanistinen, sekä yhteiskuntatieteellinen osasto. Se valitsee itse jäsenensä, jotka siten edustavat alansa tutkijaeliittiä. Kuhunkin osastoon kuuluu 30 korkeintaan 67-vuotiasta jäsentä ja lisäksi ikärajan ylittäneet seniorijäsenet. Tiedeseuralla on lisäksi ulkomaisia jäseniä (noin 120) ja kunniajäseniä. Vuonna 2016 kunniajäseneneksi kutsuttiin talousnobelisti Bengt Holmström.[1]

Tiedeseuran historiaMuokkaa

Suomen Tiedeseura perustettiin keisari Nikolai I:n päätöksellä keväällä 1838. Perustamisanomuksen takana oli 15 merkittävää tiedemiestä, joista aktiivisimmat olivat fyysikko ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Gabriel Hällström, sekä matemaatikko ja ensimmäinen sihteeri Nathanael Gerhard af Schultén. Edellinen oli tehnyt uraauurtavaa tutkimusta muun muassa veden tiheyden ja korkeusmuutosten parissa. Jälkimmäinen oli niin ikään aktiivinen akateeminen tutkija.

ToiminnastaMuokkaa

Tiedeseuran hallituksen puheenjohtaja toimii professori Jukka Meurman (2018-). Seuran pysyvä sihteeri on Helsingin yliopiston matematiikan professori Mats Gyllenberg.[4] Aiemmin tiedeseuran puheenjohtajana ovat olleet muun muassa kemian professori Pekka Pyykkö, patologian professori Leif Andersson ja historian professori Matti Klinge.

Suomen Tiedeseuralla on huomattava omaisuus, jonka turvin se jakaa apurahoja ja palkintoja. Seura jakaa vuosittain E. J. Nyströmin (25 000 euroa) ja Magnus Ehrnroothin palkinnot (17 500 euroa), sekä joka toinen vuosi Theodor Homénin palkinnon (17 500 euroa). Tiedeseura avustaa myös muutaman ulkopuolisen säätiön tai rahaston apurahojen saajien valintaa.[5]

Seura tukee tieteen harjoitusta ja yhdessä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa on usein edustettuna myös kansainvälisillä foorumeilla. Jäsenistön laajaa asiantuntemusta on hyödynnetty lukuisissa yliopistollisissa kysymyksissä. Seura julkaisee vuosikirjaa Sphinx, jossa julkaistaan esimerkiksi seuran jäsenten vuoden aikana pitämät esitelmät ja muistopuheet.

Vuosijuhlaansa Suomen Tiedeseura viettää perinteisesti keisari Aleksanteri II:n syntymäpäivänä 29. huhtikuuta.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Societas Scientiarum Fennica, Suomen Tiedeseura (kotisivut) Suomen Tiedeseura. Viitattu 11.2.2017.
  2. Yhteystiedot Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.
  3. Jäsenet Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.
  4. a b Hallitus (Hallituksen kokoonpano 1.5.2016–29.4.2017) Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.
  5. Tutkimusapurahat. Tiede- ja opetuspalkinnot Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 11.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa