Wikipedia

Porvoon rata

rautatielinja Suomessa

Porvoon rata on Suomen rataverkon osuus Keravalta Porvoon keskustaan. Sen pituus on 34 kilometriä. Alun perin nimellä Porvoon–Keravan rautatie tunnettu rataosuus on rakennettu vuosina 1872–1874. Radan alkuosa Olliin saakka on nykyisin kuitenkin osa Kilpilahteen johtavaa tavaraliikennerataa, Sköldvikin rataa. Loppuosa Ollista Porvooseen on käytössä vain Porvoon museorautatienä.

Porvoon rata
Kerava–Porvoo railway in Martinkylä, Sipoo, Finland, 2021.jpg
Perustiedot
Reitti Kerava–Porvoo
  Olli–Sköldvik
Avattu 1874 (Kerava–Porvoo)[1],
1972 (Olli–Sköldvik)[1]
Museorautatieksi 1993 (Olli–Porvoo)
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR, museoliikenneoperaattorit
Henkilöjunia / vrk

Kerava-Kilpilahti 0-1/vrk

Olli-Porvoo 0-1/vrk
Tavarajunia / vrk

Kerava-Kilpilahti 0-6/vrk

Olli-Porvoo 0-1/vrk
Tekniset tiedot
Pituus Kerava–Porvoo 33,4 km,
Olli–Sköldvik 10,6 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV 50 Hz (Ke–Sld)
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä Kerava-Olli 80 km/h,
Olli–Porvoo 50 tai 35 km/h
 • tavaraliikenteessä Kerava–Sköldvik 80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Kerava–Sköldvik; Olli-Porvoo on 2. luokan liikenteenohjauksen piirissä oleva alue.
Ohjauskeskus Helsinki
Suojastus asemanvälisuojastus (Ke–Sld)
Kulunvalvonta JKV (Ke–Sld)
Km   Lyh. Liikennepaikat
BSicon LSTR.svg BSicon .svg Arrow Blue Up 001.svg Riihimäelle Arrow Blue Up 001.svg Lahteen
BSicon ABZgl+l.svg BSicon STR+r.svg
0 BSicon BHF.svg BSicon STR.svg Ke Kerava
BSicon LSTR.svg BSicon STR.svg Arrow Blue Down 001.svg Helsinkiin Arrow Blue Down 001.svg Vuosaareen
1 BSicon .svg BSicon WBRÜCKE1.svg Keravanjoki
BSicon .svg BSicon SKRZ-G4u.svg Valtatie 4:n alitus
BSicon .svg BSicon SBRÜCKE.svg Seututien 140 alitus
2 BSicon .svg BSicon eHST.svg Ahjo
3 BSicon .svg BSicon eHST.svg Vanikko
3 BSicon .svg BSicon eHST.svg Talma
7 BSicon .svg BSicon eHST.svg Isoniitty
8 BSicon .svg BSicon eHST.svg Martinkylä
10 BSicon .svg BSicon HST.svg Nlä Nikkilä
11 BSicon .svg BSicon WBRÜCKE1.svg Sipoonjoki
13 BSicon .svg BSicon eHST.svg Herralanmäki
14 BSicon .svg BSicon eHST.svg Linnanpelto
17 BSicon STR+l.svg BSicon ABZgr.svg Olli Olli
BSicon SBRÜCKE.svg BSicon STR.svg Seututien 148 alitus
BSicon STRo.svg BSicon STR.svg Seututien 170 ylitys
BSicon SKRZ-G4o.svg BSicon STR.svg Valtatie 7:n ylitys
27 BSicon KDSTe.svg BSicon STR.svg Sld Sköldvik
18 BSicon .svg BSicon eHST.svg Anttila
20 BSicon .svg BSicon eHST.svg Ali-Vekkoski
20 BSicon .svg BSicon WBRÜCKE1.svg Mustijoki
22 BSicon .svg BSicon eHST.svg Kinnari
23 BSicon .svg BSicon BHF.svg Hh Hinthaara
BSicon .svg BSicon SBRÜCKE.svg Kantatie 55:n alitus
28 BSicon .svg BSicon HST.svg Hsi Haksi
29 BSicon .svg BSicon eHST.svg Saksala
32 BSicon .svg BSicon HST.svg Kia Kiiala
BSicon .svg BSicon SKRZ-G4u.svg Valtatie 7:n alitus
34 BSicon .svg BSicon KBHFxe.svg Prv Porvoo
34 BSicon .svg BSicon exENDEe.svg Pvk Porvoon keskusta
Merkkien selitykset

HistoriaMuokkaa

Koska valtio ei ollut halukas rakentamaan Porvoon rataa, hanketta varten perustettiin vuonna 1871 yksityinen osakeyhtiö, joka sai tukensa Porvoon kaupungilta. Ratayhtiön osakkeiden myynti ei kuitenkaan sujunut toivotulla tavalla ja yhtiö ajautui konkurssiin jo vuonna 1878. Radan toimintaa jatkoi tämän jälkeen uusi osakeyhtiö, kunnes valtio lopulta osti radan vuonna 1917. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen liikennevirrat alkoivat suuntautua aiempaa voimakkaammin Helsinkiin, johon kulki työläisjunia Keravalta.[2]

Radalla oli parhaimmillaan matkustajia lähes 100 000 vuodessa.[3] Henkilöliikenne kuitenkin hiipui 1970-luvulla. Suora linja-autoyhteys Helsinkiin oli vakava kilpailija ratayhteydelle, joka kiersi hankalasti Keravan kautta. Viimeinen isku radalle oli Porvoonväylän valmistuminen vuonna 1979. Henkilöjunaliikenne Keravalta Porvooseen lakkautettiin vuonna 1981, mutta tavaraliikenne Porvooseen jatkui vuoteen 1990 saakka.[3] Tämän jälkeen suunniteltiin radan purkamista tarpeettomana, mutta rautatieharrastajat onnistuivat säilyttämään sen tekemällä talkootöitä radan kunnossapidossa ja ajamalla museojunia.

NykyaikanaMuokkaa

Pääartikkeli: Porvoon museorautatie

Nykyisin rataosa Ollin vaihteelta Porvooseen on Väyläviraston omistuksessa ja ylläpidossa. Sitä liikennöivät museoliikenneoperaattorit, muun muassa Porvoon museorautatieyhdistys.[2]

Rataosa Keravalta Ollin vaihteelle on sekä VR-Yhtymän että museoliikenteen käytössä ja osuus Ollin vaihteelta Porvooseen on museoliikenteen käytössä. Osuus Kerava–Olli–Sköldvik on sähköistettyä rataa.

Porvoon asemalta Porvoon keskustan liikennepaikalle johtanut osuus purettiin Porvoon kaupungin vanhan kaupungin pysäköintijärjestelyjen johdosta joulukuussa 2006.

Sköldvikin rataMuokkaa

Pääartikkeli: Sköldvikin rata

Sköldvikin rata haarautuu Ollin vaihteelta Sköldvikin rautatieasemalle. Rataosan pituus on 10,6 kilometriä, se on yksiraiteinen, sähköistetty ja varustettu junien automaattisella kulunvalvonnalla. Rataosalla on pääasiallisesti vain tavaraliikennettä.

Rataosalla liikennöivät pääasiallisesti raskaat sähkövetoiset öljy- ja kemikaalijunat. Rataosuuden tärkeimmät asiakkaat ovat Kilpilahdessa sijaitsevat öljynjalostamot sekä Kilpilahden öljysatama.

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista
  2. ↑ a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 84–85. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  3. ↑ a b Porvoon asemanseudun historiaa Porvoon kaupunki. Viitattu 10.11.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Porvoon_rata&oldid=20581078”