Vuosaaren satamarata

rautatie Uudellamaalla

Vuosaaren satamarata on Suomen rataverkkoon kuuluva 19 kilometrin pituinen osuus Keravan ja Vuosaaren sataman välillä. Vuosina 2003–2008 rakennettu rata on yksiraiteinen ja sähköistetty tavaraliikennerata, jolla junien suurin sallittu nopeus on 80 km/h.[3] Radan liikennöinti alkoi Vuosaaren satamatoiminnan käynnistymisen yhteydessä marraskuussa 2008, ja samoihin aikoihin Länsisataman konttisatama ja Sörnäisten satama lopettivat toimintansa sekä viimeisetkin osuudet niihin kuuluneista Sörnäisten radasta ja Helsingin satamaradasta purettiin.

Vuosaaren satamarata
Vuosaaren ratapiha.JPG
Perustiedot
Reitti KeravaVuosaari
Rakennettu 2003–2008
Avattu 28. marraskuuta 2008[1]
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 4–5[2]
Tekniset tiedot
Pituus 19,0 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Helsinki
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

Vuosaaren radan suunnitteluvaiheeseen kuului useita erilaisia reittivaihtoja, kuten tunneli Tikkurilaan, pintarata Sipooseen ja liittyminen kaavailtuun itä–länsisuuntaiseen itärataan. Suunnitelmista toteutui kuitenkin Savion rautatietunnelivaihtoehto, Suomen pisin rautatietunneli, joka sijoittuu suurimmaksi osaksi Vantaalle. Kokonaisuudessaan rataan kuuluu kaksi tunnelia, joiden yhteispituus on noin 14,1 kilometriä.[4]

Satamaradan rakentaminen tunneleineen maksoi noin 202 miljoonaa euroa. Rataa käyttää keskimäärin neljä tai viisi junaa päivässä, mikä on huomattavasti ennakoitua vähemmän.[5]

ReittiMuokkaa

 
Savion tunneliosuuden jälkeen rata mukailee jonkin matkaa Kehä III:a ja alittaa sen Itäväylän liittymän kohdalla.
 
652 metriä pitkä Labbackan tunneli on toinen satamaradan kahdesta tunnelista.
 
Heti Labbackan tunnelin jälkeen rata ylittää sillalla Porvarinlahden.

Rata erkanee pääradasta Keravan rautatieaseman eteläpuolella omalle noin kolmen kilometrin pituiselle raiteelleen[6] ja kulkee lyhyen matkaa Savion rautatieaseman ohitse ennen kääntymistään aseman eteläpuolella Suomen pisimpään rautatietunneliin, 13,5 kilometriä pitkään Savion tunneliin.[7][8] Tunneli alittaa Leppäkorven, Jokivarren, Päiväkummun, Kuninkaanmäen, Itä-Hakkilan, Hakunilan ja Ojangon.[9][10]

Tunneli on 5–7 kilometrin matkalta lähellä asutusta, ja etäisyys asutuksiin on pienimmillään vain 25 metriä.[11] Syvimmillään tunneli käy noin 60 metrin syvyydessä maan pinnasta ja 20 metriä merenpinnan tasoa alempana.[4][8] Pienin kalliokattopaksuus 4,5 metriä on Leppäkorven kohdalla.[3]

Savion tunneli päättyy Porvoonväylän eteläpuolella ja seuraa Kehä III:a maan pinnalla[3] ja alittaa sen nopeasti Itäväylän liittymän kohdalla. Hieman ennen satamaa rata kulkee 651 metriä pitkän Labbackan kalliotunnelin läpi ja ylittää 183 metriä pitkällä ratasillalla[12] Porvarinlahden, jonka jälkeen alkaa sataman kahdeksanraiteinen ratapiha.[4][3]

HankeMuokkaa

TaustaaMuokkaa

Vuosaaren satamahanke perustui sille, että Helsingin vanhat rahtisatamat eli Länsisataman konttisatama sekä Sörnäisten satama ja siihen kuulunut Sörnäisten satamarata haluttiin poistaa käytöstä. Satamia ei olisi voinut laajentaa[12], ja kapasiteettiongelman vuoksi niiden rinnalle olisi pitänyt lähitulevaisuudessa rakentaa arviolta yli 200 miljoonan euron arvoinen kolmas satama muualle, mahdollisesti Siuntioon.[3] Vuosaaren sataman käyttökapasiteetiksi laskettiin 18–20 miljoonaa tavaratonnia, mikä on yli puolet enemmän kuin Sörnäisten satamalla ja Länsisatamalla yhteensä.[3]

Vanhojen satamien vapauttaminen muuhun rakennuskäyttöön koettiin tärkeäksi, koska se tarjosi kantakaupunkiin runsaasti toimitilaa yrityksille sekä asuntoja yli 28 000 ihmiselle.[3] Satamien aiheuttaman raskaan liikenteen kulkua haluttiin vähentää taajaan asutuilla alueilla, kuten Kuusisaaressa ja Vallilassa, sekä välttää ruuhkia erityisesti Länsisataman ympäristössä Ruoholahdessa.[3] Vuosaaren sataman sijainnin laskettiin vähentävän kuorma-autojen keskimääräistä matkanpituutta, ja uuden satamaradan katsottiin muun muassa pienentävän autokuljetusten osuutta rahtiliikenteessä ja lyhentävän tarvittavien rautatiekilometrien määrää sekä vapauttavan tilaa myös Pasilan rata-alueilla.[3]

SuunnittelutyöMuokkaa

Vanhat rahtisatamat varattiin asuntokäyttöön yleiskaavassa 1992, ja sen pohjalta valmistui Vuosaaren satamahankkeen perustamissuunnitelma helmikuussa 1994. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman vuonna 1996, jolloin käynnistyi satamaradan yleissuunnittelu.[3] Reittiä varten alettiin tutkia useita eri vaihtoehtoja. Varhaisessa Mustavuori-linjauksessa rata kaartui heti sataman jälkeen Porvarinlahden eteläpuolitse länteen ja kulki tunnelissa muun muassa Mustavuoren, Länsimäen ja Heikinlaakson ali kohti Tikkurilaa, jonka lähellä se yhdistyisi Tikkurila–Hakkila-rataan. Vaihtoehtoa pidettiin kuitenkin hankalana, koska Tikkurilassa on paljon tiheää asutusta.[13] Mustavuori-tunneli kariutui luonnoltaan arvokkaan alueen ympäristöselvitykseen, ja rata siirrettiin tunneliin Labbackanmäen alle. Vuonna 1997 voimaan tullut luonnonsuojelulaki ja Natura 2000 -hanketta koskevat säädökset ajoivat hankkeen väistämättä tunnelien käyttöön Vuosaaren ympäristössä.[3]

Ehdotus päärataan liittymiseksi Vantaan Koivukylässä torjuttiin syksyllä 1997, koska reitti olisi tuhonnut Hanabölen kulttuurihistoriallisesti arvokasta peltomaisemaa.[13] HELI-suunnitelmassa satamarata yhdistyi Ojangon kohdalla Sipoosta tulevaan maanpäälliseen Helsingin itärataan ja liittyi päärataan Tapanilassa.[3][13] Sipoo-painoitteiseen ehdotukseen kuului liittyminen Sköldvikin rataan[13], mutta reittiin kuului liikaa haitallisia ympäristövaikutuksia.[3] Tammikuussa 1998 Vantaan ja Helsingin kaupunginjohtajien mukaan Savio-tunnelivaihtoehto erottui kalliina, mutta ympäristön ja maankäytön kannalta vähiten haittaa aiheuttavana vaihtoehtona.[3]

Satamaratavaihtoehtoja esiteltiin yleisötilaisuuksissa muun muassa Vantaan kouluilla.[3] Radan yleissuunnitelma valmistui huhtikuussa 2001, minkä jälkeen tehtiin vielä täydentäviä maa- ja kallioperätutkimuksia.[3] Savio-linjaukseen tehtiin pieniä muutoksia esimerkiksi Leppäkorven ja Päiväkummun pientaloalueilla.[3] Valtioneuvosto myönsi Ratahallintokeskukselle rakentamista varten tarvittavat lunastusluvat 2. kesäkuuta 2003.[3]

Rakentaminen ja kustannuksetMuokkaa

Sataman ratapihan rakentaminen aloitettiin vuonna 2003 ja tunneleiden louhiminen joulukuussa 2004.[14] Rataa rakennettiin samanaikaisesti sekä Vuosaaren että Keravan suunnasta.[4] Tunneleiden sisärakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2006 ja radan kiskotus- sekä turvalaitetyöt huhtikuussa 2007.[15] Rataa varten vastaanotettiin 2 600 tonnia ratakiskoja Espanjasta.[16]

Savion tunnelin pohjoispäästä rakennettiin Keravan asemalle ulottuva noin kolme kilometriä pitkä lisäraide pelkästään satamaradan käyttöön.[17] Aiempien kiskojen itäpuolelle rakennetusta lisäraiteesta tuli kaupunkiradan viides raide.[18] Lisäraideosuuden rakentaminen meluesteineen sekä turvalaite- ja alikulkutöineen kesti noin puolitoista vuotta.[17][18]

Rata ja kiskoitus saatiin valmiiksi huhtikuussa 2008.[4] Koko rataosa avattiin liikenteelle 28. marraskuuta[1][19], lähes täysin samaan aikaan kuin Vuosaaren satama. Viimeistelytöitä jatkettiin vielä joulukuun aikana.[20]

Satamaradan kustannukset olivat 202 miljoonaa euroa[2][21], josta tunnelilouhinnan osuus noin 71 miljoonaa euroa.[22] Vuosaaren satamahankkeen kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 700 miljoonaa euroa, josta sataman osuus 400 miljoonaa ja liikenneväylien osuus noin 300 miljoonaa.[3]

Satamaradalta suunniteltiin myös pistoraidetta Savion logistiikkakeskuksiin, mutta pian radan avautumisen jälkeen raidevarauksesta luovuttiin. Hankkeen peruuntumista perusteltiin silloisilla markkinoiden epävarmuudella ja muuttuneilla tarpeilla, sillä alueen yritykset eivät sittemmin enää kokeneet rataa tarpeelliseksi.[23]

Radan käyttöMuokkaa

 
Vuosaaren ratapihalla on kahdeksan raidetta.

Satamarataa käytetään ainoastaan tavaraliikenteeseen. Rataa ei voitaisi hyödyntää matkustajaliikenteessä, koska tunneliosuudella ei ole matkustajille tarvittavia hätäpoistumisteitä eikä muita välttämättömiä turvavarusteita.[24]

Radalla liikennöidään pääosin Sr2-vetureilla.[4] Suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa ja suurin sallittu akselipaino 25 tonnia.[4] Satamaradan käyttö aloitettiin alun perin Sr1-vetureilla, jotka suunniteltiin radan pääasialliseksi kalustoksi.[4] Tunnelin äärimmäisen kosteissa oloissa Sr1:een kuitenkin kondensoitui vettä ja sähkölaitteisiin alkoi tulla ongelmia, mikä laukaisi veturien turvajärjestelmän ja jumitti tunneliin kymmeniä junia.[4][25][26] Ongelmia ei ilmennyt Sr2-vetureissa, joiden sähkölaitteet on eristetty paremmin.[4][27] Sr2-kalustoa ei kuitenkaan ollut heti radan avaamisen jälkeen riittävästi saatavilla.[25]

Radalta on suora tavaraliikenneyhteys Kiinan Hefeihin, ja vuonna 2018 reitillä alettiin kulkea kahdesti kuussa.[19] Lentorahtiin verrattuna yhteyden kustannuksia on kutsuttu murto-osaksi, ja 18 päivää kestävä kuljetusaika on vain kolmannes verrattuna merirahtiin.[19]

Eniten radalla kuljetetaan sellua, jota viedään ulkomaille sataman kautta noin 800 000 tonnia.[19]

TavaramäärätMuokkaa

 
Vuosaaren satama junaratoineen.

Radan liikennettä on kutsuttu hiljaiseksi ja kuljetusmääriä ennakoitua alhaisemmiksi.[21][5] Avaamisen jälkeen ensimmäisenä vuonna 2009 satamaradalla kuljetettiin noin 0,7 miljoonaa tonnia tavaraa, ja seuraavien vuosien aikana määrä väheni entisestään.[5] Vuoden 2016 tietojen mukaan Vuosaaren sataman kautta kulki vuotuisesti kuusi miljoonaa tonnia rahtia[5], mutta satamaradalla vain 0,5 miljoonaa tonnia[21] eli noin kolme tai neljä junaa päivässä.[5] Määrä vastasi noin kymmenesosaa Kotkan Sataman kiskorahdista.[5] Täydellä kapasiteetilla radalle mahtuisi vuorokaudessa 16–20 junaa.[3]

Kuljetusmäärät nousivat, kun Äänekosken uusi biotuotetehdas alkoi käyttää rataa vuonna 2017.[24][28] Vuosina 2018–2019 tavaramäärä oli noin 1,5 miljoonaa tonnia,[24][2] ja vuonna 2019 rataa käytti keskimäärin neljä tai viisi junaa päivässä.[2] Luvut eivät vastaa suunnitteluvaiheen ennusteita, jolloin vuotuiseksi kuljetusmääräksi arvioitiin neljä miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaisi 10–12 junaa päivässä.[21] Syyksi on nimetty radan valmistuminen huonoon aikaan, vuoden 2008 matalasuhdanteeseen, jolloin koko Suomen tavaraliikennemäärät putosivat selvästi.[21][5] Myös ennakoitua suurempi osa rahdista toimitetaan Etelä-Suomen keskuksiin kuorma-autoilla, minkä vuoksi junalle on vähemmän tarvetta.[19][5] Vuonna 2020 arvioitiin koronapandemian vaikuttavan talouteen heikentävästi ja vähentävän radan käyttöä entisestään.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b RHK:n päätös 30.9.2008 2203/831/2008 [vanhentunut linkki]
  2. a b c d e Kivinen, Lasse: Vantaan alitse kulkeva rahtirata hiljenee entisestään, kun koronakriisi kurittaa taloutta – ”Junat saattavat olla lyhyempiä ja niitä voi olla vähemmän” Helsingin Sanomat. 10.9.2020. Viitattu 14.1.2021.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Vuosaaren satama ja ympäristö: Suunnittelusta rakentamiseen (pdf) Väylävirasto. 3.1.2008. Viitattu 14.1.2021.
  4. a b c d e f g h i j Vuosaaren satamarata Resiina. Viitattu 14.1.2021.
  5. a b c d e f g h Hämäläinen, Jukka: Vuosaaren sataman kallis junatunneli vajaakäytöllä – vain muutama juna kulkee päivässä Vantaan Sanomat. 6.6.2016. Viitattu 14.1.2021.
  6. Vuo­saa­ren sa­ta­ma­ra­ta jatkuu Savion ja Keravan välille Kaleva. 21.3.2006. Viitattu 14.1.2021.
  7. Moilanen, Kaisu: Vuosaaren satamarata sai kiskot Helsingin Sanomat. 23.4.2008. Arkistoitu 24.4.2008. Viitattu 23.4.2008.
  8. a b Helsingin Sanomat 31.1.2007 sivu A18
  9. Savion rautatietunneli (pdf) Doria. Viitattu 31.1.2021.
  10. Vantaan karttapalvelu (Merkattu karttaan tunnelin sijainti Kuusijärven länsipuolelle. Tunnelia merkitsevää katkoviivaa voi seurata etelään tai pohjoiseen.) kartta.vantaa.fi. Viitattu 31.1.2021.
  11. Backhol, Mats & Lahti, Tapio & Peltonen, Timo: Raideliikenteen melu (pdf) Akustinen seura ry. 1.9.2013. Viitattu 31.1.2021.
  12. a b Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet: Tiivistelmä radan yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmista (pdf) Väylävirasto. Viitattu 16.1.2021.
  13. a b c d Manninen, Antti & Pohjanpalo, Olli: Vuosaaren satamarata aiotaan vetää tunnelissa Keravan Saviolle asti Helsingin Sanomat. 28.1.1998. Viitattu 14.1.2021.
  14. Mannonen, Petri: Vuosaaren satamatunnelia vahvistetaan betonirakenteilla (pdf) Betoni. 13.6.2007. Viitattu 31.1.2021.
  15. Vuosaaren satama: Sataman liikenneyhteydet (pdf) Helsingin Satama. 2.4.2008. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.1.2021.
  16. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaaren satamaan Helsingin kaupunki. 18.6.2007. Viitattu 31.1.2021.
  17. a b Ratahallintokeskus: Lisäraiteen rakennustyöt jatkuvat välillä Savio–Kerava STT Info. 24.7.2007. Viitattu 31.1.2021.
  18. a b Lisäraiteen rakentaminen Savion ja Keravan välille alkaa Verkkouutiset. 21.3.2006. Viitattu 31.1.2021.
  19. a b c d e Hämäläinen, Jukka: Helsingistä alkoi kulkea suora juna Kiinaan – yhteydestä haaveillaan jokaviikkoista Helsingin Uutiset. 2.10.2019. Viitattu 31.1.2021.
  20. Vuosaaren rata muuttaa Helsingin tavaraliikenteen Yle. 20.11.2008. Viitattu 31.1.2021.
  21. a b c d e Kivinen, Lasse: Keskellä ruuhka-Suomea on 19 kilometriä valmista junarataa, jossa kulkee vain muutama juna päivässä Helsingin Sanomat. 7.10.2019. Viitattu 14.1.2021.
  22. Holmila, Eero: Suomen pisimmän rautatietunnelin louhinta valmistui Tekniikkatalous. 13.9.2006. Viitattu 14.1.2021.
  23. Keravan logistiikkakeskus putoaa raiteilta Yle. 31.8.2011. Viitattu 31.1.2021.
  24. a b c Andersson, Kukka: Syvällä Vantaan alla jyskyttää päivittäin juna, jota juuri kukaan ei näe ja johon matkustajilla ei ole asiaa Helsingin Sanomat. 4.3.2020. Viitattu 14.1.2021.
  25. a b Veturit hyytyvät Vuosaaren sataman tunneliin Yle. 7.1.2009. Viitattu 31.1.2021.
  26. Säävaihtelut pysäyttävät tavarajunat Savion tunneliin Yle. 7.1.2009. Viitattu 31.1.2021.
  27. Vuosaaren sataman tavarajunien veturit vaihtoon Yle. 2.4.2009. Viitattu 31.1.2021.
  28. Repo, Harri: Vuosaaren kalliille 13,5 kilometrin "hukkaputkelle" kaivattua lisäkäyttöä Äänekosken tehtaalta – 500 junaa vuodessa Tekniikkatalous. 11.1.2018. Viitattu 14.1.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa