Avaa päävalikko

Kantola on Hämeenlinnan 19. kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta katsoen etelässä, Vanajaveden toisella puolella. Kantola koostuu pääosin 1950-luvulta alkaen rakentuneesta teollisuusalueesta sekä pienestä asuinalueesta, jossa on kaksi kerrostaloa ja noin 15 pientaloa. Tulevaisuudessa kaupunki on kaavaillut Kantolaan lisää asumista ja palveluja teollisuustoiminnan väistyessä hitaasti pois alueelta. Kaupunginosassa sijaitsevat muun muassa vuonna 2014 avattu Kantolan tapahtumapuisto, Kantolanniemen siirtolapuutarha, Hämeenlinnan kiipeilykeskus Hänkki, Lihateollisuuden tutkimuskeskus sekä Hämeen Sanomien toimitalo. Suurimmat Kantolassa nykyään toimivat teollisuuslaitokset ovat Lujabetonin betonitehdas ja Vanajan Keksien keksitehdas eli entinen OTK:n omistama, vuonna 1960 perustettu Kantolan Keksi[1]. Niiden lisäksi alueella on muun muassa auto- ja rautakauppoja. Kantolan eteläosassa sijaitsevat viljasiilot ympäröivine rakennuksineen ovat eräitä Hämeenlinnan korkeimmista rakennuksista.[2]

Kantola
Myllärinkadun vanhoja teollisuusrakennuksia vuonna 2002, etualalla näkyvä rakennus on sittemmin purettu.
Myllärinkadun vanhoja teollisuusrakennuksia vuonna 2002, etualalla näkyvä rakennus on sittemmin purettu.
Kaupunki Hämeenlinna
Koordinaatit 60°59′18″N, 24°29′12″E
Kaupunginosa nro 19
Postinumerot 13110

HistoriaaMuokkaa

Kantolan rautakautiset polttokenttäkalmistot on merkitty muinaismuistoiksi.[3]

1700-luvulla Kantolaniemen alueella oli peltoja, harjanteella metsää ja rannoilla niittyjä. Niemen koko itäosa oli kosteaa niittyä. 1800-luvulla Kantolanniemeä hallitsi Kantolan tila, joka oli osa Vanajan piispankartanoa. Nykyisin siitä on jäljellä enää 1800-luvun lopun kivinavetta. Vuonna 1933 niemen kärkeen rakennettiin 7,8 hehtaarin kokoinen siirtolapuutarha.[4]

Kantolanniemi alkoi teollistua 1930-luvulla, ja kehitys vain kiihtyi sotien jälkeen. OTK:n Puu Osakeyhtiön (vuodesta 1964 Sotka Oy) tehtaat valmistuivat 1948–1949 ja OTK:n Hämeenlinnan mylly (Vanajan mylly), rehutehdas ja jakeluvarasto 1950-luvulla. Vuosikymmenen keskivaiheilla nousi myös Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen punatiilinen toimitalo Luukkaankadulle ja Maustepalvelu Oy:n toimitilat. Kantolan keksitehdas ja viljasiilot valmistuivat 1960.[4]

Kantolan siiloihin valmistui syyskuussa 2017 Pohjoismaiden suurin seinämaalaus eli muraali. Sen on tehnyt australialainen taiteilija Guido van Helten.[5] Viljasiilot omistaa nykyisin valtionyhtiö Suomen Viljava Oy.

LähteetMuokkaa

  1. Lähdekorpi, Susanna: Kantolan keksitehtaan historiaa kaupunginmuseolle Hämeen Sanomat. 3.7.2018. Viitattu 9.2.2019.
  2. Hämeenlinnan kaupungin karttapalvelu Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 25.7.2017.
  3. Karun kiehtova Kantola Hämeen Sanomat. 9.9.2012. Viitattu 9.2.2019.
  4. a b ”1.2 Suunnittelualueen ympäristö ja nykytila”, Piuha — Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönottohanke, Liite 2, s. 67. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ISBN 978-952-257-292-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.2.2019).
  5. Hämeenlinnan jättimuraalista tuli hitti: suloiset lapset ja huolehtiva äiti ihastuttavat karussa betoniseinässä Yle. 27.9.2017. Viitattu 4.10.2017.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.