Äetsän voimalaitos
Äetsän voimalaitos on Sastamalassa Kokemäenjoen Meskalankoskessa sijaitseva kahden vesivoimalaitoksen kokonaisuus. Niiden omistaja on UPM-Kymmene Oyj.[1][7]
| Äetsän vesivoimalaitos | |
|---|---|
 |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi |
1919 (vanha [1]) 1993 (uusi [2]) |
| Sähköverkkoon | 1921 [1] |
| Valmistunut |
1921 (vanha [1]) 1996 (uusi [2]) |
| Perustaja | Björneborgs Kraft Ab [1] |
| Pääurakoitsija | Ab Skånska Cementgjuteriet [1] |
| Suunnittelija |
Brax, A. J. & Juselius, Axel (tekninen, vanha) Frosterus, Sigurd & Gripenberg, Bertel (arkkitehdit, vanha) [1] Uki Arkkitehdit Oy (uusi) [2] |
| Omistaja | UPM-Kymmene Oyj |
| Vesistö | Kokemäenjoen vesistö |
| Joki tai koski | Kokemäenjoki, Meskalankoski [2] |
| Keskivirtaama | 173 m³/s [3] |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi |
Kokemäenjoen uoma Tyrvään voimalalle |
| Pituus | 12 km [4] |
| Leveys | 0,65 km [4] |
| Keskikorkeus | 48,9 m [4] |
| Alapuolinen allas | |
| Nimi |
Kokemäenjoen uoma Kolsin voimalalle |
| Keskikorkeus | 43,1 m mpy. |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | jokivoimalaitos |
| Pudotuskorkeus | 6 m [5][3] |
| Rakennevirtaama | 360 m³/s [1][5][3] |
| Turbiinit |
2 × Kaplan (1,5 MW) 5 × Kaplan (1,1 MW) 2 × Kaplan (3,3 MW) [1][3] |
| Kapasiteetti | 16 – 17 MW [6][3] |
 Äetsän vesivoimalaitos |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Voimalaitoksen pato toimii myös Kokemäenjoen ylittävänä kevyen liikenteen siltana.
Äetsän voimalaitos ympäristöineen kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Vanha voimalaitos muokkaa
Äetsän vanhan voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1919. Arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema tiilirakenteinen voimalaitosrakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin.
Voimalaitoksen rakennutti porilaisen Oy W. Rosenlew Ab:n tytäryhtiö Björneborgs Kraft, joka oli hankkinut omistukseensa kolme Keikyässä ja Tyrväällä sijainnutta koskea.
Vanhassa voimalaitoksessa on seitsemän 1920- ja 1930-luvuilla asennettua turbiinia, joista osa on yhä käytössä. [8]
Voimalaitoksen pato rakennettiin Meskalankoskessa sijainneelle Kaijalan kalliolle. Se on vanhin koko joen ylittävä pato Kokemäenjoessa. Rakentamisen yhteydessä perattiin myös Meskalankosken yläpuolella oleva Äetsänkoski.
Uusi voimalaitos muokkaa
Vuonna 1993 aloitettiin padon eteläpuolelle rakentamaan toista jokiuomaa sekä uutta voimalaitosta. Kokonaan kallion sisään louhittu voimalaitos otettiin käyttöön 1996. Uudessa laitoksessa on kaksi turbiinia.[8]
Voimalaitoksen suunnitteli oululainen Uki Arkkitehdit.
Lähteet muokkaa
- Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset (PDF) 1995–1999. Helsinki: Museovirasto, Fortum Oyj (IVO Oy). Viitattu 18.3.2020.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset, 1999, s.201
- ↑ a b c d Heinonen, T.: Äetsän voimalaitos ''sastamalankylät.fi. Sastamala: Sastamalan kaupunki. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b c d e Kalatalousmaksun määrääminen Melon vesivoimalaitokselle, Nokia (PDF) (lupapäätös, diaari LSY-2004-Y-377) 12.1.2007. Helsinki: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b c Äetsän vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b Kokemäenjoen säännöstely, ympäristo.fi, 10.5.2019, viitattu 18.3.2020
- ↑ Voimalaitokset, viitattu 18.3.2020
- ↑ Kokemäenjoen voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b Tommi Poussu: Vesivoimatuotannon optimointi-ohjelma Viitattu 11.10.2012.