Wikipedia

Frithiof Strandell

suomalainen arkkitehti

Viktor Frithiof Strandell (25. toukokuuta 1865 Turku – 27. toukokuuta 1925 Turku) oli suomalainen arkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Strandell suunnitteli erityisesti kotikaupunkiinsa Turkuun lukuisia uusrenessanssi- ja jugendrakennuksia.

Frithiof Strandell
Strandell Hirvensalossa 1910-luvulla.
Strandell Hirvensalossa 1910-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt25. toukokuuta 1865
Turku
Kuollut27. toukokuuta 1925 (60 vuotta)
Turku
Ammatti arkkitehti
Puoliso Tora Aqvelina Larsson (vih. 1903)
Arkkitehti
Koulutus Teknillinen korkeakoulu ja Katedralskolan i Åbo
Taidesuuntaus uusrenessanssi, jugend
Merkittävät työt Verdandin talo (1898), Hjorten (1904), Priman talo (1904), Turun Osakepankki (1907), Hamburger Börs (1909) Pantern (1910)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Strandell perusti vuonna 1897 oman arkkitehtitoimiston Turkuun ja nousi nopeasti kaupungin johtavaksi arkkitehdiksi. Hänen läpimurtotyönsä oli Verdandin talo (1898), joka edustaa uusrenessanssityyliä. Jugendkaudella hän suunnitteli useita merkittäviä rakennuksia, kuten Hjortenin (1904), Priman talon (1904), Betel-kirkon (1906), Åbo Aktiebankin (1907) ja Hamburger Börsin (1909).

Elämä

muokkaa

Lapsuus

muokkaa
 
Strandell nuorena.

Frithiof Strandellin vanhemmat olivat varakas liikemies Viktor Leonard Bernhard Strandell ja Johanna Dorothea Mahlstedt. V. L. B. Strandell oli aloittanut uransa kauppa-apulaisena, mutta aikaa myöten hänestä oli tullut Turussa hyvin tunnettu ja vaikutusvaltainen liikemies. Hän oli pitkäaikainen kaupunginvaltuuston jäsen, muun muassa Auran panimon perustaja sekä mukana Turun Verkatehtaan liiketoiminnassa ollen perustamassa uudelleen vuonna 1885 Turun Verkatehtaan Osakeyhtiötä, joka jatkoi konkurssiin menneen Multavieru Osakeyhtiön toimintaa.[1][2] Frithiofin äiti Johanna Dorothea Strandell oli syntynyt Liepājassa ja muuttanut Turkuun isänsä liikemies Jean Mahlstedtin kanssa.[3][4] Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista Frithiofin lisäksi aikuiseksi elivät yksi tytär ja kolme poikaa: Ingeborg Eleonora Henriette (1864–1947), Ivar Hjalmar (1866–1929), Mårten Oskar (s. 1869) ja John Bernhard (1871–1944).[5][6] Strandellin perheen asunto sijaitsi puutalossa Turun kauppatorin laidalla, Kauppias- ja Yliopistonkadun kulmassa.[2]

Strandellin veljistä Ivar jäi asumaan Turkuun, jossa hän toimi apteekkarina omistamassaan Turun Keskus Apteekissa.[7] Oskar ja John Strandell perustivat yhdessä O. & J. Strandell Osakeyhtiön, jonka toimialaa olivat miesten asusteiden myynti sekä höyrylaivamatkojen välittäminen Ruotsiin ja Venäjälle. Oskar Strandell johti yrityksen toimintaa keskuspaikasta Tampereelta Tirkkosen talosta, ja John Strandell huolehti yrityksen konttorista Viipurissa. Yrityksellä oli konttori myös Turussa.[8][9][10][11] Kaikki veljekset ottivat osaa myös isänsä liiketoimiin toimimalla esimerkiksi Turun Verkatehtaan Osakeyhtiön hallituksessa.[12] Strandellin sisar Ingeborg avioitui helsinkiläisen oopperalaulaja Carl Gregori Aminoffin kanssa, josta tuli myöhemmin Turun tullikamarin ylitarkastaja.[13][14][15]

Opinnot ja työuran alku

muokkaa
 
Strandell (vasemmalla) ystävineen noin vuonna 1890.

Frithiof Strandell suoritti Turussa ruotsalaisen reaalikoulun vuosina 1878–1883. Hänen luokkatovereihinsa lukeutui Stefan Michailow, josta myös tuli myöhemmin Turussa hyvin tunnettu arkkitehti. Strandell jatkoi opintojaan vuonna 1884 Helsingin Polyteknillisestä opistossa eli nykyisessä Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa. Hänen opettajanaan oli muun muassa Turussakin hyvin tunnettu arkkitehti Gustaf Nyström, joka oli suunnitellut esimerkiksi Turun kauppahallin ja taidemuseon.[2]

Valmistuttuaan vuonna 1888 Strandell teki työharjoittelun Konstantin Kiseleffin ja Elia Heikelin rakennustoimistossa Helsingissä, kunnes lähti vuosiksi 1891–1892 opintomatkalle Italiaan, Ranskaan, Belgiaan, Saksaan ja Tšekkiin tutustumaan maiden arkkitehtuuriin.[16] Mukana matkoilla oli myös ainakin Firenzessä opiskelutoveri Otto F. Holm.[17]

Matkoilta palattuaan Strandell työskenteli jonkin aikaa Eskilstunassa puunjalostustehtaalla, kunnes hän palasi kotikaupunkiinsa Turkuun johtamaan Turun puunjalostustehdasta vuoteen 1897 saakka. Hänen isänsä oli tehtaan osakas ja johtokunnan jäsen. Uransa alkukaudella Strandell suunnitteli rakennusten lisäksi myös puuhuonekaluja.[16] Kyseisestä puunjalostustehtaasta tuli myöhemmin vuonna 1905 osa Bomanin kalustetehdasta.[2]

Perhe-elämä

muokkaa

Uransa vilkkaan alkuvaiheen aikana Strandell pysyi poikamiehenä 38-vuotiaaksi asti, kunnes avioitui vuonna 1903 ruotsalaisen Tora Aqvilina Larssonin (1875–1959) kanssa. Perheeseen syntyi kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä: Gunnar (s. 1904), Karin (s. 1905), Greta (1907–1991), Erik (s. 1908), Håkan (1910–2002) ja Folke (1913–1991). Perheen kaupunkiasunto Turussa oli Strandellin suunnittelemassa Hjortenissa. Perhe asui toisessa kerroksessa ja Strandellin isä kolmannessa kerroksessa. Myös Strandellin arkkitehtitoimiston konttori sijaitsi asunnon yhteydessä. Strandellin suunnittelema perheen puinen kesähuvila sijaitsi Hirvensalon saaren Maanpäässä Ruissalon Yleistä käytävää vastapäätä. Strandellia on kuvailtu leppoisaksi mieheksi, joka asetti perhe-elämän uran edelle. Hän esimerkiksi kieltäytyi ottamasta vastaan hänelle tarjottua Turun kaupunginarkkitehdin virkaa. Osittain syynä kieltäytymiseen on voinut olla myös se, ettei virkamiesarkkitehteja arvostettu samalla tavalla kuin omaa toimistoa pitäviä arkkitehteja.[2][16][18][19]

Varsinaisen ammattinsa lisäksi Strandell oli myös harrastajavalokuvaaja, joka voitti valokuvillaan myös palkintoja.[20][21] Hän harrasti myös innokkaasti purjehdusta.[16]

Ura

muokkaa

Oman arkkitehtitoimiston perustaminen

muokkaa

Strandell päätti perustaa oman yksityisen arkkitehtitoimistonsa vuonna 1897.[22] Hänen toimistonsa sijaitsi aluksi syrjäisessä osoitteessa Eerikinkatu 41. Sieltä hän siirsi toimistonsa ensin 1900-luvun alussa Turun kaupungintalon alakertaan ja Hjortenin valmistuttua vuonna 1904 asuntonsa yhteyteen osoitteeseen Kaskenkatu 2.[2]

Strandellin varhaiset työt arkkitehtina olivat lähinnä kesähuviloita ja muita pieniä Turun kaupungin ulkopuolella olleita rakennuksia. Hyvien suhteidensa ansiosta Strandellilla riitti töitä arkkitehtina alusta lähtien, ja hän oli myös menestyvä liikemies. Tämä oli suuri syy siihen, miksi Strandell sai pian suunniteltavakseen Turussa useita johtavien liikemiesten tilaamia rakennuksia.[2]

Verdandin talo läpimurtotyönä

muokkaa
Pääartikkeli: Verdandin talo
 
Verdandin talo kuvattuna vuonna 2021.

Strandellin läpimurtotyö oli Turkuun vuosina 1897–1898 rakennettu vakuutusyhtiö Verdandin talo.[23] Ennen Verdandin rakentamista osoitteessa Aurakatu 1 sijaitsi Charles Bassin piirtämä yksikerroksinen puutalo. Uudisrakennushankkeen takana oli tunnettuja turkulaisia liikemiehiä, muun muassa veljekset Ernst ja Magnus Dahlström. Liikemiehet olivat Svenska bildningens vännerin (SVB) eli ruotsalaisen sivistyksen ystävien yhdistyksen jäseniä. Vuonna 1897 yhdistyksen piirissä perustettiin uusi kiinteistöyhtiö Fastighetsaktiebolaget Verdandi, jonka tavoitteena oli rakentaa Aurakatu 1:n tontille nelikerroksinen liike- ja asuinpalatsi.[24][25]

Yhtiö julisti suunnittelukilpailun, jolla haettiin vaikuttavaa ja luottamusta tulevaisuuteen herättävää rakennusta.[25] Nuori Frithiof Strandell oli juuri palannut takaisin Turkuun opintomatkaltaan Euroopasta Firenzestä. Arkkitehtinä Strandell oli vielä tuntematon, mutta hän oli perheyhteyksiensä vuoksi hyvin verkostoitunut kotikaupungissaan. Omistajien 12. lokakuuta 1896 pitämässä kokouksessa Strandell julistettiin kilpailun voittajaksi ja hänet päätettiin kutsua rakennuksen suunnittelijaksi. Ehdokkaina oli loppusuoralla myös helsinkiläinen rakennusmestari Elia Heikel sekä ajankohdan Suomen suurin arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Kaikki ehdotukset arvosteli arkkitehti Pehr Erik Degenaer, joka oli suunnitellut esimerkiksi Turun ensimmäisen rautatieaseman.[24]

Nelikerroksinen rakennus edustaa 1800-luvun lopun rakennustaiteen tyypillistä kansainvälistä tyyliä, jota esiintyy useissa kaupungeissa, esimerkiksi Berliinissä, Wienissä ja Pariisissa. Talossa näkyvät Strandellin Firenzestä saamat vaikutteet. Linnankadun kulman torniratkaisu löytyy sellaisenaan Wienin keskustasta.[25] Suomessa samaa tyylisuuntaa edustavat esimerkiksi Helsingin Grönqvistin talo ja Hotelli Kämp sekä Tampereen Ruuskasen talo. Uusrenessanssipiirteiden osalta Verdandin talo edustaa melko hillittyä linjaa: Vaikka rakennuksen julkisivussa on runsaasti koristeluita, niiden symmetria luo ilmeeseen vähäeleisyyttä. Julkisivua on ryhmitelty harkotuksilla. Rakennuksen kulmassa on pyöreä torni, jonka suunta on kohti Turun kauppatoria. Sisätilojen maalaukset ja koristeet ovat maalarimestarien Samuel Koskisen ja Isak Elgin tekemiä.[23] Rakennustöitä johti Turun kauppahallin rakentanut rakennusmestari A. J. Hindström, joka oli myös yksi Verdandin talon osakkaista.[24] Strandellin suunnitellessa rakennusta Turussa aiottiin muuttaa koko Aurakatu ja Kaskenkatu lehtipuiden reunustamaksi bulevardiksi. Myöhemmin suunnitelma hylättiin kustannussyistä.[25][26] Yksi Verdandin talon ensimmäisistä uusista asukkaista oli myös Strandellin isä uuden ruotsalaisen vaimonsa kanssa.[2]

Jugend-kausi

muokkaa
 
Strandellin ensimmäinen jugendrakennus Maijala, kuvattuna kesäkuussa 2022.

Verdandin talon valmistuttua Strandell vaihtoi tyylisuuntaansa jugendiin, ja hänestä tuli vilkkaan rakentamiskauden aikana Turun kysytyin arkkitehti yli vuosikymmenen ajaksi. Jugend oli vastareaktio uusrenessanssin kaltaisille kertaustyyleille ja ennakoi tulevaa funktionalismia. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely oli tyylin läpimurto, ja sen jälkeen tyylisuunta sai myös Turussa runsaasti huomiota lehdistössä, ja siitä kehittyi kaupungissa omaperäinen suuntaus. Strandell omaksui uuden tyylin nopeasti.[27]

Uuden tyylin mukaisia rakennuksia rakennuttivat yksityishenkilöt, liikeyritykset ja kiinteistä- ja asunto-osakeyhtiöt. Strandellin ohella uutta tyyliä edustivat Turussa etenkin arkkitehti Alexander Nyström sekä useita puutaloja suunnitelleet rakennusmestariveljekset Adrian ja Kaarlo Thomander.[28] Uudet jugendtalot eivät ainoastaan näyttäneet ulkoisesti erilaiselta, vaan ne suunniteltiin myös sisätiloiltaan, valaistukseltaan, rakennustavaltaan ja esimerkiksi lämmityksen osalta uudella tavalla. Aikakauden uutuus olivat myös hissit, joita kuitenkin rakennettiin vain harvoihin rakennuksiin.[28]

Strandellin omaa jugend-tyyliä luonnehtii samanlainen tietty kepeys ja koristeellisuus, joka yhdistää valtaosaa Turun jugend-rakennuksista. Kalevalasta ja Suomen luonnosta inspiraatiota hakeneet raskaat graniittijulkisivut eivät saaneet Turussa samanlaista suosiota kuin Helsingissä. Sen vuoksi turkulaisessa jugendissa on vähemmän viittauksia Suomen kansallisromanttisuuteen, ja siinä voidaan nähdä eurooppalaisempaa ilmettä. Ensimmäinen Strandellin jugendrakennus on vuonna 1901 valmistunut Maijalan huonekalutehtaan johtajan, puuseppämestari Johan Alfred Maijalan asuinrakennus Humalistonkatu 14:ssä. Pieni kivinen rakennus ilmentää hyvin Strandellin tuotannon siirtymistä kertaustyyleistä jugendiin, ja se on lähellä Tukholmassa suosioon noussutta eklektismiä. Rakennuksen portaali on kauniisti pyöristetty, ja sen yllä on koristeena siro metalliparveke. Asuinrakennuksen takana samalla Maijalan tontilla sijaitsi huonekalutehtaan käytössä ollut pihasiipi.[29]

Strandellin näkyvimpiä töitä Turussa ovat niin sanotut jugendlinnat, joihin lukeutuvat muun muassa Pantern, Albatross sekä Hjorten. Myöhemmin Strandellin kuoleman jälkeen jugendrakennusten purkaminen sai Turussa erityisen paljon huomiota, kun Strandellin suunnittelema Hamburger Börs Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmasta purettiin vuonna 1976 uudemman rakennuksen tieltä. Paikalle jäi edelleen vanhempi osa rakennuksesta, jonka nykyinen ulkoasu on Strandellin käsialaa.[30][31]

Hjorten

muokkaa
Pääartikkeli: Hjorten
 
Hjorten kuvattuna kesäkuussa 2022.

Näkyvällä paikalla Vartiovuorenmäen kupeessa sijaitseva asunto-osakeyhtiö Hjorten oli ensimmäinen Strandellin suunnittelema jugendlinna. Strandell muutti itse asumaan 3-kerroksisen Hjortenin puistonpuoleisen päädyn toiseen kerrokseen. Hänen isänsä kauppias V. L. B. Strandell asui talon kolmannessa kerroksessa suoraan poikansa asunnon yläpuolella. Vuonna 1904 valmistuneen talon nimi Hjorten (peura) tulee C. L. Engelin piirtämän Turun asemakaavan korttelinnimestä.[28]

Rakennus muistuttaa Eliel Saarisen töitä, ja arkkitehteja yhdisti kiinnostus linna-arkkitehtuuriin. Hjortenin julkisivut ovat epäsymmetriset, ja suunnittelussa huomaa hyvin, kuinka Strandell on alkanut omaksua uutta tyylisuuntaa aiempaa voimakkaammin. Hjortenissa vanhempi romanttinen leima on kuitenkin vielä hyvin voimakas, ja varsinkin ennen hieman yksinkertaisemman laajennusosan valmistumista rakennus näytti hyvin romanttiselta ritarilinnalta.[27][32]

Julkisivua hallitsee kaksi tornia, joista oikeanpuoleinen on kartio ja vasemmanpuoleinen kaarevareunainen ja lyhtymäinen. Julkisivua elävöittävät myös epäsymmetriset kattolinjat sekä erikokoiset erkkerit ja parvekkeet. Myös rakennuksen rappaukset ovat epäsymmetrisiä ja erikorkuisia. Ruokasalien kohdalla rakennuksen parvekkeet on vedetty sisään julkisivusta. Ikkunoissa on Willy Baerin suunnittelemat lyijylasimaalaukset, joissa näkyy jugendin ihanteille tyypillisiä aiheita luonnosta, kuten kukkia.[32]

Sisätiloiltaan Hjorten edustaa ajan porvarillista ihannetta intiimiydestä, sillä asunnot ovat kodikkaita ja niissä on paljon erilaisia nurkkauksia seurustelua varten. Julkisivun epäsymmetrisyys jatkuu sisätiloissa, ja huoneiden pohjakaaviot muistuttavat ajan huvila-arkkitehtuuria erikokoisine ja -muotoisine huoneineen. Hjortenissa Strandell ei sijoittanut keittiöitä enää perinteiseen tapaan pihan puolelle, vaan otti huomioon edulliset ilmansuunnat, jotka vaikuttivat asuntojen pohjakaavaan. Strandellin suunnittelemat Hjortenin alkuperäiset sisustukset eivät ole säilyneet.[28][32] Jokaiseen kerrokseen tehtiin kolme suurta huoneistoa; kaksi neljän huoneen ja keittiön asuntoa ja yksi viiden huoneen ja keittiön asunto. Talon kellarikerroksessa oli talonmiehen asunto. Suurimmat asunnot, joissa Strandell itsekin asui, tehtiin Vartiovuoren puiston puoleiseen lyhyempään päähän. Strandellin asunnon kulmahuone oli hänen arkkitehtitoimiston käytössä, ja sinne pääsi suoraan porrashuoneesta oman sisäänkäynnin kautta. Asuntojen makuuhuoneet ja pienempien asuntojen ruokasalit Strandell sijoitti pihan puolelle. Puiston puolelle sijoittuivat molemmat pääportaikot, asuinhuoneistojen salit, keittiöt, palvelijahuoneet ja keittiöön johtavat piianportaikot. Asuinhuoneet varustettiin kaakeliuuneilla, keittiöissä oli puuhellat. Hjortenissa useimmat eteiset olivat vielä täysin pimeitä, mutta myöhemmin Strandell sijoitti rakennuksissaan eteiset säännöllisesti ikkunalliselle ulkoseinälle. Kylpyhuoneet ja vessat Strandell sijoitti kuitenkin aina rakennusten pimeisiin keskiosiin.[28]

Hjortenin laajennusosa Kalven (vasikka) valmistui vuonna 1907. Lisärakennus edustaa niukkalinjaisempaa judengia. Kalvenin pohjakerrokseen tehtiin myös neljä liikehuoneistoa. Lisärakennuksen asuinkerroksissa oli jokaisessa kaksi huoneistoa. Suurempi oli neljän huoneen ja keittön asunto ja pienempi kahden huoneen ja keittiön asunto. Suurempaan asuntoon tehtiin sisäänkäynti myös Hjortenin porrastornista. Pienempään huoneistoon pääsi uudisosan portaikosta, joka toimi samalla suuremman asunnon keittiönportaikkona.[28]

Priman talo

muokkaa
Pääartikkeli: Priman talo
 
Priman talo vuonna 2018.

Kun romanttinen tyylisuunta alkoi väistyä ja muuttua hillitymmäksi, seurasi Strandell uutta suuntausta, mikä näkyi jo Aurakatu 14:ään Turun kauppatorin kulmaan valmistuneessa Priman asuin- ja liiketalossa, jota on yleisesti pidetty Strandellin onnistuneimpana työnä.[27] Rohdoskauppias Wilhelm Willberg nimesi torinkulmassa sijainneen rakennusprojektinsa Kiinteistö Oy Primaksi, koska hän halusi rakentaa ykkösluokan kaupunkitalon. Arkkitehdiksi hän halusi projektilleen nimenomaan Frithiof Strandellin, jota pidettiin sillä hetkellä kaupungin halutuimpana arkkitehtina. Strandell sai suunnitelmansa valmiiksi jo vuonna 1901, ja talo oli muuttovalmis vuonna 1905.[33] Priman talon rakentamisen myötä Turun kauppatorin ympäristöstä purettiin viimeiset Turun palosta säilyneet puutalot.[28]

Rakennus edustaa siirtymävaihetta jugend-tyylistä kohti rationalistisempaa jälki-jugendia. Talon rakenteissa on kokeiltu ajalle uutta keskieurooppalaista ideaa, jossa joka toinen kantava pilari on puuta ja joka toinen teräsbetonia.[33] Talon julkisivussa on komeita poikkipäätyjä, erkkereitä ja parvekkeita.[28] Parvekkeiden sijoittelussa ja eri mallisissa ikkunoissa on Strandellin tyylille ominaista epäsymmetriaa. Myös rappausmateriaaleissa on vaihtelua, mikä tuo rakennuksen julkisivuun rytmiä. Strandell uudisti Priman talossa myös pohjaratkaisunsa ja poisti rakennusten pimeät keskiosat.[34] Pyöreät kulmatornit Strandell on vaihtanut tylppään kulmaan, jonka uloin sivu päättyy erkkerillä varustettuun päätyrakennelmaan.[33]

Venäjän kirkkokadun eli nykyisen Yliopistonkadun puolella oli rakennuksen kivijalassa kuusi liikehuoneistoa, Aurakadun puolella yksi. Liikkeiden yläpuolella oli jokaisessa kerroksessa kolmen huoneen ja keittiön, neljän huoneen ja keittiön sekä viiden huoneen ja keittiön asunnot. Suurin asunnoista sijaitsi rakennuksen kulmassa. Pääosan asuinhuoneista Strandell sijoitti kadun puolelle, kun sisäpihan puolella olivat portaikot, keittiöt, palvelijanhuoneet ja pienempien asuntojen ruokasalit. Aurakadun puolella ja sisäpihalla oli lisää huoneistoja. Rakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sijaitsi Uusi Aura -sanomalehden toimitus ja paino, minkä takia rakennus tunnettiin turkulaisten keskuudessa vielä 1970-luvulle saakka Uuden Auran talona. Kolmannessa kerroksessa oli kylpylaitos Ab Thermae Oy ja neljännessä kerroksessa viiden huoneen ja keittiön asuntoja sekä muutamia pienempiä asuntoja ja toimistoja. Koko tontti rakennettiin erittäin tehokkaasti, ja monet huoneistot saivat valoa ainoastaan kapealta sisäpihalta tai erillisten valokuilujen kautta.[28] Kulman suuri huoneisto oli lasi- lamppu ja posliinikaupan omistuksessa.[33]

Yhden huoneen liiketilassa Yliopistonkadun puolella toimi vuosina 1905–1908 Turun ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri, Eläviä Kuvia Maailman Ympäri, jonka omisti koko talon rakennuttanut Wilhelm Willberg.[28]

Betel-kirkko

muokkaa
Pääartikkeli: Betel-kirkko
 
Betel-kirkko kuvattuna vuonna 2008.

Strandell suunnitteli Turkuun uransa aikana yhden kirkon. Betel-kirkon rakennuttamisesta vastasi joukko lähetystoiminnasta innostuneita kristittyjä, joiden keskuudessa erityisesti Frans Hannulalla ja hänen synnyttämällään Hannulan herätysliikkellä oli suuri merkitys.[35] Kirkko vihittiin Turun Lähetysyhdistyksen kirkoksi 1. heinäkuuta 1906.[36]

Jugend-kirkon kaakkoisjulkisivua hallitsee suuri neliskulmainen päätytorni. Toisella puolella rakennusta on puoliympyränmuotoinen kolmen kerroksen korkuinen päätytorni. Toisen kerroksen ikkunat on koristettu yläosasta melkein kolmionmuotoisilla puolikaarilla. Kirkkosali on saneerattu myöhemmin mahdollisimman lähelle alkuperäistä jugend-asua. Arkadia eli holvikaarta kannattelevat pylväät on koristeltu uurtein ja helmirivistöin. Parven kaiteet on koristeltu puuleikkauksin. Saarnatuolia kannattelee jykevä puinen maljan mallinen jalka, jossa on jugendille tyypillistä orgaanisuutta. Seinien koristekuviot toistavat ikkunoiden ja kuorin etuosan puolikaaren muotoa. Yksinkertaiset mutta komeat kattokruunut roikkuvat harjakaton kattotuoleista.[37]

Betel-kirkon edessä olleelle tyhjälle rinnetontille valmistui vuonna 1929 Erik Bryggmanin suunnittelema hotelli- ja liiketalo Hospits Betel, joka peitti taakseen kokonaan näkymän kirkolle. Nykyisin kirkon omistava adventtiseurakunta on vedonnut kaupunkiin kirkolle nousevan kujan avaamiseksi korttelin läpi Puutarhakadulle asti, mutta alueen taloyhtiöt ovat vastustaneet hanketta järjestyshäiriöiden pelossa.[36]

Åbo Aktiebank

muokkaa
 
Turun Osakepankki kuvattuna kesäkuussa 2022.

Turkulaisten liikemiesten vuonna 1896 perustama Åbo Aktiebank eli Turun Osakepankki toimi aluksi Edgrenin talossa Aurakadun varrella, mutta 1900-luvun alussa sille haluttiin oma rakennus. Uutta rakennusta olivat mukana rahoittamassa muun muassa Rettigin suku sekä veljekset Ernst ja Magnus Dahlström, jotka olivat rahoittaneet aiemmin Strandellin suunnitteleman Verdandin talon.[38][39] Aurakatu 3:n tontilla sijaitsi entuudestaan C. L. Engelin vuonna 1829 arkkiatri Gabriel von Bonsdorffille suunnittelema kaksiosainen puutalo, joka päätettiin purkaa kokonaan uuden rakennuksen tieltä.[40]

Turkulaiset liikemiehet kutsuivat siis jälleen Strandellin suunnittelemaan uutta liikerakennusta. Suunnitelma valmistui keväällä 1907. Samaan aikaan uuden pankin rakennustöiden aikana vieressä sijainnutta Edgrenin taloa uudistettiin myös Strandellin suunnitelmien mukaan. Valmista rakennusta pidettiin Turun ensimmäisenä uudenaikaisena pankkirakennuksena, ja se oli myös ensimmäisiä taloja Turussa, johon asennettiin vesiklosetti. Moni pitää rakennusta edelleen myös Strandellin hienoimpana työnä.[38]

Graniittista jugendtaloa hallitsee jykevä neliön muotoinen kulmatorni, johon sijoitettiin myöhemmin suuri kellotaulu. Pankkisalin sisutus on antiikkia ihannoivaa kertaustyyliä. Saleja rytmittävät kaksiväriset korinttilaiset pylväät. Rakennuksen toiseen kerrokseen johtaa massiivinen puuportaikko, jonka ikkunoihin valmistettiin myöhemmin 1920-luvulla komeat Berndt Lindholmin suunnittelemat lasimaalaukset. Maalaukset kuvaavat teollisuutta, kaupankäyntiä ja merenkulkua. Portaikkoa kiertää uurrettujen pylväiden ryhmä.[38] Rakennuksen ensimmäinen kerros on Kakolasta louhittua harmaata graniittia, ylemmät kerrokset on rapattu. Talon kulmatornit eivät ole tyypillisiä, ja rakennus on myös harvinaisen koristeellinen. Ikkunoiden lisäksi Willy Baer toteutti muitakin rakennuksen koriste-elementtejä. Pankin sisäänkäynti oli aluksi kulmassa, mikä oli jugendtaloissa muodikasta muutaman vuoden ajan 1910-luvun taitteessa. 1920-luvulla sisäänkäynti siirrettiin Aurakadun puolelle.[39]

Hamburger Börs

muokkaa
Pääartikkeli: Hamburger Börs
 
Strandellin suunnittelema niin sanottu Vanha Börs kuvattuna kesäkuussa 2022 Kauppiaskadulla.

Strandell sai tehtäväkseen suunnitella Turun kauppatorin reunalle vuonna 1832 rakennetun kaksikerroksisen asuintalon eli niin sanotun Vanhan Hamburger Börsin muuttamisen hotelliksi vuosina 1902–1903. Rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella, ja se sai harvinaisen komeasti koristellun julkisivun, jota hallitsee keskeisesti sijoitettu pyöreämuotoisesti kehystetty ikkunaryhmä.[23] Uudessa rakennuksessa oli 14 huonetta, ja sen erikoisuus oli yläkerrosten matkustajahuoneissa olleet sähkövalot ja puhelimet. Hotellin emäntänä toimi Wallina Valtin.[16][41]

Muutaman toimintavuoden jälkeen hotellin ja ravintolan suosio oli niin suurta, että rakennusta oli jälleen vuonna 1909 laajennettava, jolloin Strandell kutsuttiin laajennusosan eli Uuden Hamburger Börsin suunnittelijaksi. Torin kulmalla vuodesta 1831 saakka sijainnut Forssin talo purettiin, jolloin Uuden Börsin linnamainen julkisivu oli nyt Eerikinkadulla ja näkyi näyttävästi Kauppatorille. Kahteen ylimpään kerrokseen sijoitettiin 30 uutta hotellihuonetta, ja alemmat kerrokset varattiin liikehuoneistoille. Talon sisäpihalle avattiin myös elokuvateatteri Metropol, jonka Strandell oli suunnitellut pihan vanhaan varastorakennukseen. Uudesta Börsistä tuli kaupungin paras hotelli, jonka sviitissä yöpyivät kaikki Turussa vierailleet merkkihenkilöt presidenteistä kuninkaallisiin.[41]

1970-luvulla Börsin omistajana toiminut Turun Osuuskauppa halusi tehostaa tontin rakennuskantaa ja haki lupaa Uuden Börsin purkamiselle. Sekä vanha että uusi osa olivat Turun museolautakunnan suojelulistalla, mutta kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden puolen purkamisen vuonna 1976. Päätös aiheutti Turussa valtavan vastustuksen ja ensimmäiset näkyvät purkumielenosoitukset, ja käsite ”Turun tauti” nousi lehdistön käsittelyyn koko maassa. Rakennus purettiin joulukuussa 1976. Paikalle valmistui vuonna 1979 Urakoitsijat Oy:n rakennuttama ja Pauli Lehtisen piirtämä 9-kerroksinen rakennus.[41] Lehtisen rakennus purettiin jälleen pois Schauman Arkkitehdit Oy:n suunnitteleman uudisrakennuksen tieltä vuonna 2019.[42]

Huvilat

muokkaa

Turun Hirvensalon saaren Maanpään niemelle Strandell suunnitteli useita jugendhuviloita. Näihin lukeutuvat Strandellin perheen oma huvila Villa Solbacka, Villa Tallbacka ja Villa Lindbacka Seulussa sekä yhä jäljellä oleva Villa Allila.[43] Maanpään ja Ruissalon välissä sijaitsevalle Ison-Pukin saarelle Strandell suunnitteli vuonna 1904 Syreniuksen huvilan.[23]

Uran päättyminen ja kuolema

muokkaa

Asunto Oy Minervan valmistuttua vuonna 1911 Linnankatu 59:ään Strandell alkoi hiljalleen lopetella uraansa, joka oli tuolloin kestänyt vain noin viisitoista vuotta. Strandell oli vasta alle 50-vuotias, mutta hän sairasteli usein. Varsinaisesti ura päättyi ensimmäisen maailmansodan vuosina, mutta joitakin yksittäisiä rakennuksia, muutostöitä ja sisustuksia Strandell suunnitteli vielä 1920-luvun alussa. Hänen tyyliään pidettiin tuolloin kuitenkin jo vanhanaikaisena. Sairasteleva Strandell palasi viimeisinä vuosina erityisesti rakastamansa purjehduksen pariin. Keuhkotuberkuloosi vei hänet lopulta hautaan keväällä 1925 kaksi päivää 60-vuotispäivän jälkeen.[16]

Merkitys

muokkaa

Strandellia pidetään yleisesti Turun merkittävimpänä ja tuotteliaimpana jugend-kauden arkkitehtina. Hänen työnsä heijastavat aikakauden arkkitehtonisia virtauksia ja ovat säilyneet tärkeinä osina Turun rakennusperintöä. Strandellin suunnittelemat rakennukset kertovat kaupungin arkkitehtonisesta kehityksestä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Hänen suunnittelemat rakennuksensa ovat edelleen keskeinen osa Turun kaupunkikuvaa.[44][45][46][47]

Strandellin töitä

muokkaa
 
Albatross kuvattuna kesäkuussa 2022.

Strandellin arkkitehtuuri sijoittuu pääosin vuosien 1897–1911 välille, jolloin hän suunnitteli suuren määrän liike- ja asuintaloja Turkuun.[16]

1890-luku

muokkaa
  • 1898 Verdandi, Aurakatu 1, Turku.
  • 1898 Eerikinkatu 33 B – Koulukatu 7 eli ”Strandellin talot” (julkisivun uudistus), Turku.
  • 1898 Turun hautausmaan keltainen talo eli ”paviljonki” (julkisivu), Turku. Talo rakennettiin pappien ja haudankaivajien tilaksi. Se sijaitsee lähellä hautausmaan Vasaramäen porttia. Nykyisin rakennus on hautausmaan sosiaalitila.[48]

1900-vuosikymmen

muokkaa
  • 1900 Linnankatu 29 (julkisivun uudistus), Turku.
  • 1900 Villa Allila, Syrjäläntie 48, Maanpää, Hirvensalo, Turku.
  • 1901 Maijala, Humalistonkatu 14, Turku.
  • 1901 Ingmanin eli Casagranden talo (julkisivun uudistus), Linnankatu 3, Turku.
  • 1902 Suolamakasiini (muutostyö), Läntinen Rantakatu 27, Turku. Samassa osoitteessa on kolme ennen Turun paloa rakennettua taloa, joista suurin on rakennettu alun perin suolamakasiiniksi. Strandell suunnitteli talon muutoksen asuinrakennukseksi.
  • 1902 Turun pussi- ja kirjekuoritehtaan johtajan asunto, Nylundin talo, Yliopistonkatu 33, Turku.
  • 1904 Hjorten, Mustainveljestenkuja 2–4 A, Turku.
  • 1904 Posteljooni Danielssonin talo, Aurakatu 20, Turku. Kadulle näkyvän rakennuksen taakse rakennettiin lähes identtinen kopio vuonna 1906.
  • 1904 Syreniuksen huvila, Iso-Pukki 7, Turku.
  • 1905 Prima, Yliopistonkatu 23, Turku.
  • 1906 Vuorilinna, Aurakatu 15, Turku.
  • 1906 Uuden Apteekin talo (osa Kaskenlinnaa), Kaskenkatu 1, Turku.
  • 1906 Betel-kirkko, Yliopistonkatu 29 A, Turku. Rakennuksen ulkonäköä muutettiin 1920-luvulla Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaisesti.
  • 1907 Åbo Aktiebank, Aurakatu 3, Turku.
  • 1907 Ukkokoti, Multavierunkatu 5, Turku.
  • 1907 Edgrenin talon korotus, Aurakatu 3, Turku.
  • 1907 Villa Lindbacka, Seuluntie 110, Maanpää, Hirvensalo, Turku.
  • 1908 Fasadi, Käsityöläiskatu 6, Turku.
  • 1908 Vaskion kirkko, Puutaivaantie 21, Salo.
  • 1909 Hamburger Börsin laajennusosa, Kauppiaskatu 6, Turku. Rakennuksen Kauppatorin puoleinen osa purettiin vuonna 1976.

1910-luku

muokkaa
  • 1910 Pantern, Kaskenkatu 2, Turku.
  • 1910 Albatross, Puolalanpuisto 4, Turku. Talon rakennutti merikapteeni ja laivanvarustaja Johan Magnus Eklund.
  • 1911 Turun lampun talo, Kauppiaskatu 4, Turku.
  • 1912 Minerva, Linnankatu 59, Turku.
  • 1914 Villa Solbacka, Seuluntie 9, Maanpää, Hirvensalo, Turku. Strandell rakennutti Hirvensalon huvilan perheelleen vuosina 1913–1914.[49]
  • 1914 Villa Tallbacka (uudistettu ulkoasu), Seulun Huvilatie 30, Maanpää, Hirvensalo, Turku.

1920-luku

muokkaa
  • 1920 Harjattulan kartano (Paasikivi-opisto), Harjattulantie 78–84, Turku.
  • 1920 Turun posliinitehdas (nykyinen Old Mill), Ruukinkatu 2, Turku.

Galleria

muokkaa
  •  
    Ingmanin talo (1901)
  •  
    Nylundin talo (1902)
  •  
    Hjortenin sisäänkäynti (1904)
  •  
    Kaskenkatu (1906)
  •  
    Vuorilinna (1906)
  •  
    Vaskion kirkko (1908)
  •  
    Hamburger Börs (1909), julkisivu ja laajennus.
  •  
    Pantern (1910)
  •  
    Panternin sisäänkäynti.
  •  
    Albatross (1910)
  •  
    Albatrossin sisäänkäynti.
  •  
    Minervan sisäänkäynti (1911)
  •  
    Harjattulan kartano (1920)
  •  
    Turun posliinitehdas (1920)

Lähteet

muokkaa
  • Gardberg, Carl Jacob: Turun kaupungin historia, 1856–1917 (osio Arkkitehtuuri). Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
  • Laaksonen, Hannu: Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2008. ISBN 978-952-99637-3-7
  • Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
  • Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa - Åbo Aktiebank. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4
  • Lahtinen, Rauno: Taiteilijoiden talo : Asunto Oy Albatross 100 vuotta. Turku: Asunto-osakeyhtiö Albatross, 2011. ISBN 978-952-92-9002-4
  • Latvakangas, Eva: Turku muuttuva kaupunki. Turku: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Teollisuus Turun liikepiirissä – Turun Verkatehdas Osakeyhtiö Kotimainen työ. 1.4.1916. Helsinki: Kotimaisen Työn Liitto. Viitattu 20.6.2022. suomi
  2. ↑ a b c d e f g h Lahtinen, Rauno: Taiteilijoiden talo : Asunto Oy Albatross 100 vuotta, s. 25–28. Turku: Asunto-osakeyhtiö Albatross, 2011. ISBN 978-952-92-9002-4
  3. ↑ Kärkkäinen, Esko: Satavuotias Hjorten unelma uudesta Turusta Turun Sanomat. 27.5.2004. Turku. Viitattu 20.6.2022. suomi
  4. ↑ Reinberg, Johan Jakob: Åbo Akademis bildsamlingar / ÅABS Reinberg, Johan Jakob (1823-1896), fotograf, Åbo 3.5.2018. Turku: Åbo Akademis bildsamlingar. Viitattu 20.6.2022. (ruotsi)
  5. ↑ Lindberg, Ernst: Haudattu – Viktor Leonard Bernhard Strandell Åbo Underrättelser. 2.12.1904. Turku. Viitattu 20.6.2022. (ruotsi)
  6. ↑ Lehti-ilmoitus Viktor Leonard Bernhard Strandellin kuolinpesältä Finlands allmänna tidning. 20.12.1906. Helsinki. Viitattu 20.6.2022. (ruotsi)
  7. ↑ Östling, G. J.: Kuolleita – Ivar Strandell Suomen Apteekkariyhdistyksen Aikakauslehti. 1.7.1929. Helsinki. Viitattu 20.6.2022. (ruotsi)
  8. ↑ Patokorpi, Lassi: O. & J. Strandell Vaatturitietokanta.com. 5.10.2017. Viitattu 20.6.2022. suomi
  9. ↑ O. & J. Strandell herrain vaatetusliike Kisakentän joulu. 1.12.1921. Helsinki. Viitattu 20.6.2022. suomi
  10. ↑ O. & J. Strandell herrain vaatetusliike (mainos) Nuorten toivo. 1.9.1918. Viitattu 20.6.2022. suomi
  11. ↑ Åbo - Mariehamn - Stockholm "Bore" (mainos) Turisti. 1.1.1906. Viitattu 20.6.2022. (ruotsi)
  12. ↑ Korpisaari, Paavo: Rekisteröinnit 26.4.1917 Kauppalehti. 13.6.1917. Helsinki: Suomen Liikemies-Yhdistys. Viitattu 20.6.2022. suomi
  13. ↑ Aminoff, taulu 69 Adelsvapen.com. 17.3.2016. Viitattu 20.6.2022. (ruotsi)
  14. ↑ Ingeborg Strandellin lehti-ilmoitus miehensä kuoleman jälkeen Turun lehti. 25.2.1896. Viitattu 20.6.2022. suomi
  15. ↑ Inga Aminoff kuollut Åbo Underrättelser. 9.2.1947. Viitattu 21.6.2022. suomi
  16. ↑ a b c d e f g Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa - Åbo Aktiebank, s. 123–124. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4
  17. ↑ Turkulaiset opiskelemassa Italiassa Åbo Tidning. 9.1.1892. Turku. Viitattu 21.6.2022. (ruotsi)
  18. ↑ Kuulutus avioliittoon Åbo Underrättelser. 23.5.1903. Viitattu 21.6.2022. (ruotsi)
  19. ↑ Frithiof Strandellin viimeinen matka (muistokirjoitus) Åbo Underrättelser. 31.5.1925. Viitattu 21.6.2022. (ruotsi)
  20. ↑ Valokuvauksen harrastajain klubin vuosikokous – palkinnot Nya Pressen. 4.12.1892. Helsinki. Viitattu 21.6.2022. (ruotsi)
  21. ↑ Valokuvauksen harrastajain klubin vuosikokous – palkinnot Uusi Suometar. 27.10.1897. Helsinki. Viitattu 21.6.2022. suomi
  22. ↑ Lindberg, Carolus: Frithiof Strandell (muistokirjoitus). Arkkitehti, 1.6.1925, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.6.2022.
  23. ↑ a b c d Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Verdandin talo, s. 130. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
  24. ↑ a b c Lahtinen, Rauno & Nyqvist, Henna: Verdandin talo – Asuntoja aitiopaikalla vuodesta 1898. Turku: Tool Kehitys Oy, 2021. ISBN 978-952-94-4710-7
  25. ↑ a b c d Latvakangas, Eva: Turku, muuttuva kaupunki – Åbon linnake keskellä Turkua, s. 152–157. Turku: TurunSanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6
  26. ↑ Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki – Turku eilen ja tänään, osa I, s. 82–83. Turku: Turun Sanomat, 1989. ISBN 951-95653-1-0
  27. ↑ a b c Gardberg, Carl Jacob: Turun kaupungin historia, 1856–1917, Nide II, osio Arkkitehtuuri, s. 547. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
  28. ↑ a b c d e f g h i j Aalto, Petri: Turku vanhoissa postikorteissa, osa 2, s. 65. (Turun jugend) Turku: Turkuseura-Åbosamfundet ry, 2017. ISBN 978-952-7025-09-3
  29. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Humalistonkatu 14, s. 176. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
  30. ↑ Hamburger Börs Arco. Viitattu 26.1.2025.
  31. ↑ ”Turun tauti” alkoi Hamburger Börsin purkamisella - Puolimatkalle peräti 56 syytettä Rakennuslehti. 3.11.2016. Viitattu 26.1.2025.
  32. ↑ a b c Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Asunto-osakeyhtiö Hjorten, s. 83–84. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
  33. ↑ a b c d Latvakangas, Eva: Turku, muuttuva kaupunki – Priman, kirjava tie Onnelaan, s. 165–169. Turku: TurunSanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6
  34. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Priman talo, s. 166. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
  35. ↑ Laaksonen, Hannu: Nopean kehityksen vauhdissa, s. 134. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2008. ISBN 978-952-99637-3-7
  36. ↑ a b Latvakangas, Eva: Turku, muuttuva kaupunki, osa II, s. 33–39. Turku: Turun Sanomat, 2012. ISBN 978-951-9129-88-4
  37. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Betel-kirkko, s. 168. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
  38. ↑ a b c Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Åbo Aktiebank, s. 133. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
  39. ↑ a b Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa - Åbo Aktiebank, s. 76–77. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4
  40. ↑ Latvakangas, Eva: Turku, muuttuva kaupunki – Vanhan pankin seikkauluvuodet, s. 159–164. Turku: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6
  41. ↑ a b c Latvakangas, Eva: Turku, muuttuva kaupunki – Vakaiden kurssien Hamburger Börs, s. 90–95. Turku: TurunSanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6
  42. ↑ Vesa Tompuri: Turkuun nousee kolmannen kerran Hamburger Börs: Ensimmäisestä hotellista säästettiin tuleva juhlatila ja toisesta vain osa kaivinpaaluista Helsingin Sanomat. 9.2.2020. Viitattu 27.6.2022. suomi
  43. ↑ Soiri-Snellman, Helena: ”Hirvensalon villat. Hirvensalon vanhimmat huvilat ja niiden suojelu”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 101–102, 114–118. (Toim. Maija-Liisa Kalhama ym) Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021
  44. ↑ Andersson, Jan-Erik: Strandellin talot ovat osa turkulaista elämää! Turun Sanomat. 25.2.2005. Viitattu 27.1.2025.
  45. ↑ Kultakuume: Puutalot vaarassa Turussa Yle Areena. 21.1.2013. Viitattu 27.1.2025.
  46. ↑ Nostalginen Turku: Kivipalatsien kultaiset vuodet Aamuset. 17.6.2016. Viitattu 27.1.2025.
  47. ↑ Monet arkkitehti Frithiof Strandellin piirtämät rakennukset komistavat yhä Turun katukuvaa Jälkipeli. 21.6.2023. Viitattu 27.1.2025.
  48. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Turun hautausmaan hautakartta, teemakierrokset, keltainen talo Turun seurakunnan hautakartta. 2022. Turku: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 20.7.2022.
  49. ↑ Turun kaupungin kaupunkisuunnittelu: Hirvensalon rakennussuojelukohteet (Pdf) Hirvensalon osayleiskaava 2007. 2018. Turku: Turun kaupunki. Viitattu 19.6.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Frithiof_Strandell&oldid=23180576”