Ambomaa
Ambomaa on maakunta Namibian pohjoisosassa. Apartheid-hallinto nimesi sen ovambojen kotimaaksi 1968. Tämä asema purettiin 1989 Namibian itsenäistymisprosessin yhteydessä.[1]
| Ambomaa |
|||
|---|---|---|---|
1973–1989 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | itsehallintoalue (bantustan) | ||
| Pääkaupunki | Eenhana | ||
| Kielet | oshivambo | ||
| Edeltäjä(t) |
.svg){kind=small} Lounais-Afrikka |
||
| Seuraaja(t) |
 Namibia |
||
Ambomaan pääosa on hiekkaista tasankoa, jota halkovat itä–länsisuuntaiset oshanoiksi kutsutut matalat, sadekautena täyttyvät joet ja vesiuomat. Ambomaan pohjoisosissa on rehevää subtrooppista kasvillisuutta. Siellä vuotuinen sademäärä, noin 450 mm, tulee sadekauden aikana, jolloin oshanat tulvivat ja ne voivat peittää 60 % Ambomaan alueesta. Siksi ovambot perinteisesti muuttavat alueelta toiselle vuodenajan mukaan.
Ambomaan perinteisiä elinkeinoja ovat karjanhoito, kalastus oshanoissa ja maanviljely. Yleisimmät viljelyskasvit ovat hirssi ja durra. Ovambojen perinteisiä käsitöitä, koreja, puutöitä, nuolia ja norsunluunappeja, myydään muillekin kansoille.
Ambomaan pääuskonto on luterilaisuus. Suomalaiset lähetyssaarnaajat, kuten Martti Rautanen (kehitti myös paikallisen kirjakielen), ja myöhemmin muun muassa Heikki Saari ovat työskennelleet alueella 1870-luvulta asti. Suomalaisten lähettien työn tuloksena syntyi Ovambo-Kawangon evankelisluterilainen kirkko vuonna 1954 (vuodesta 1984 Namibian evankelisluterilainen kirkko). Heidän jäljiltään paikallisessa nimistössä on paljon suomalaisperäisiä nimiä, kuten Martta, Toivo, Onni, Helmi ja Martti.[1] 1920-luvulla oli jopa olemassa suomalaisen yliopistoväen suunnittelema hanke teettää Ambomaasta Suomelle ensimmäinen siirtomaa, mutta tämä jäi toteutumatta.[2][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Otavan Iso Tietosanakirja I. Otava, 1960.
- ↑ Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia, s. 346 Into, 2013 ISBN 978-952-264-157-1
- ↑ Mäkinen, Lauri: Suomalaisten siirtomaahaaveet Ambomaalla 2008. Yle. Viitattu 28.8.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Saarelma-Maunumaa, Minna: Nimet yhdistävät suomalaisia ja namibialaisia. Virittäjä, 2003, s. 258–262. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.2.2010.