Avaa päävalikko

Suominen Oyj on suomalainen yhtiö, joka valmistaa kuitukankaita pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia. Yhtiöllä on Suomen lisäksi tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Espanjassa ja Italiassa. Sillä on kaksi liiketoiminta-aluetta: Convenience ja Care. Yhtiön osake noteerataan Helsingin pörssissä.

Suominen Oyj
Suominen-yhtymän logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: SUY1V
Markkina-arvo Laskua 117,9 milj. (31.12.2018)[1]
Toimitusjohtaja Petri Helsky
Puheenjohtaja Jan Johansson
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala kuitukankaat
Liikevaihto Nousua 431,1 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua 4,6 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Nousua 0,7 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 6176 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.suominen.fi

Suomisen historia Suomessa alkoi Juho Wiktor Suomisen vuonna 1898 Nakkilaan perustamasta nahkurinverstaasta, joskin yhtiön nykyisten tytäryhtiöiden historia ulottuu vanhimmillaan vuoteen 1767. Suominen kuului noin kahden vuosikymmenen ajan Lassila & Tikanoja -konserniin, kunnes se vuonna 2001 tehdyn jakautumisen yhteydessä irtosi omaksi yhtiökseen. Jakautumisen jälkeen Suominen valmisti myös joustopakkauksia, kosteuspyyhkeitä ja nauhatuotteita, mutta vuodesta 2014 lähtien se on ollut yksinomaan kuitukangasvalmistaja.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
J. W. Suomisen nahkatehdas Nakkilassa.

J. W. Suominen Oy (1898–1982) ja osana Lassila & Tikanojaa (1982–2001)Muokkaa

J. W. Suominen perusti Nakkilaan Tattaranjoen varrelle nahkurinverstaan vuonna 1898. Paikka oli sijainniltaan oivallinen nahanjalostuksen tarpeisiin; Poriin oli matkaa parikymmentä kilometriä, vieressä kulki 1895 valmistunut Tampere–Pori-rata, Tattaranjoesta oli saatavilla nahan muokkauksessa tarvittavaa vettä ja läheisen Kokemäenjoen kautta jätevedet kulkeutuivat kauas merelle. Alueella olevat rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären Emman kanssa Suominen avioitui myös vuonna 1898. Teollinen toiminta tuotantolaitoksella alkoi vuonna 1908, jolloin verstaa yhteyteen rakennettiin ensimmäinen varsinainen tehdasrakennus ja käyttövoimaksi hankittiin höyrykone. Ensimmäisen maailmansodan johdosta nahan kysyntä Venäjän keisarikunnassa kasvoi ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1916 valmistui uusi tehdasrakennus ja myöhemmin 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti.[3]

J. W. Suomisen kuoltua vuonna 1935 tehtaan johtoon tuli hänen poikansa Leo Suominen, jonka johdolla alkoi laajentuminen.[4] 1960-luvulla kenkiä alettiin valmistaa nahan lisäksi muistakin materiaaleista, mutta kenkienvalmistuksen kannattavuuden heikkenemisen myötä myös nahkatehtaan kannattavuus laski. J. W. Suominen vastasi ongelmaan aloittamalla huopien, mattojen ja vanun valmistuksen tekstiilikuitukankaasta. Yhtiön ensimmäinen kuitukangastuote valmistui vuonna 1965.[5][6]

Vuoden 1982 alussa Lassila & Tikanoja osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti muovisia joustopakkauksia valmistaneen Amerplastin, vuonna 1952 Tampereella Amerplast M. Suominen -nimisenä perustetun yhtiön, joka oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi kuului nauhatuotteita valmistanut Inka. 30. syyskuuta 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi, joista Lassila & Tikanoja Oyj jatkoi edeltäjänsä toimintaa lukuun ottamatta toiseen yhtiöön, Suominen Yhtymä Oyj:öön irroitettuja liiketoimintoja.[7][8] Suominen Yhtymään kuuluivat J. W. Suominen, jonka nimi muuttui Suominen Kuitukankaat Oy:ksi, Amerplast, joka tunnettiin jatkossa Suominen Joustopakkaukset -nimellä, ja Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka), joka käsitti yhtiön liikevaihdosta noin kymmenesosan ja kannatti kolmikosta heikoiten.[9][5]

Suominen Oyj ja keskittyminen kuitukankaisiin (2001–2014)Muokkaa

Vuosina 2002–2004 Suominen Yhtymä Oyj:n tuotteiden kysyntä alkoi taantua, mutta yhtiö maksoi runsasta osinkoa, mikä osaltaan vaaransi yhtiön tulevaisuutta.[10] Vuonna 2002 yhtiö koki ensimmäisen listautumisen jälkeisen toimitusjohtajanvaihdoksensa, kun 13 kuukauden ajan ajan tehtävässä toiminut Kari Parviainen vaihtui Heikki Bergholmiin[9]. Vuonna 2003 Suominen osti alankomaalaisen kosteuspyyhkeitä valmistaneen Codi Internationalin ja laajensi Puolan joustopakkaustehtaansa kapasiteetin kaksinkertaiseksi.[5] Nauhatuotteet myi alkuvuodesta 2004 liiketoimintansa konserniyhtiö Inkalle[11], joka myytiin lopulta syyskuussa 2005 Midinvest-rahastoille ja yrityksen toimivalle johdolle[12]. Suominen Yhtymä ajautui kannattavuusongelmiin, ja vuosien 2005–2014 välillä se esimerkiksi maksoi osinkoa vain kahdesti.[13] Yhtiön toimitusjohtajina toimivat vuonna 2006 tehtävästä väistyneen Bergholmin jälkeen Kalle Tanhuanpää (2006–2008)[14] ja Petri Rolig (2008–2011)[15][16]. Vuonna 2010 yhtiö sulki Norrköpingissä toimineen joustopakkaustehtaansa, ja seuraavana vuonna suljettiin Nastolan joustopakkaustehdas.[5]

Elokuussa 2011 Suominen osti Ahlstromin Home & Personal -liiketoiminnan eli pyyhintätuotteet, minkä myötä Suomisesta tuli maailmanlaajuinen markkinajohtaja rullatavarana myydyissä ja pyyhintätuotteisiin tarkoitetuissa kuitukankaissa.[5] Kauppa sisälsi tuotantolaitoksia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa, ja vanhimman hankitun tuotantolaitoksen historia ulottui vuoteen 1767. Suominen kasvoi kaupan myötä lähes kaksinkertaiseksi, ja lokakuussa 2011 yhtiö järjesti kaupan rahoittaakseen osake- ja konversioannin, joka nosti Ahlstromin Suomisen suurimmaksi omistajaksi.[17][18] Joulukuussa 2011 Suomisen toimitusjohtajaksi valittiin Nina Kopola (tj 2011–2018), ja yhtiön strategia uudistettiin vuoden 2012 aikana. Samana vuonna käytiin myös yt-neuvotteluita, ja Nakkilan-tehtaalla suljettiin tuotantolinja[19]. Huhtikuussa 2012 yhtiön nimi lyhentyi Suominen Oyj:ksi,[20] ja vuonna 2013 yhtiön pääkonttori ja kotipaikka siirrettiin Tampereelta Helsinkiin.[5] Kesällä 2013 Suominen myi pois asiakkaidensa kanssa kilpailleen ja näin hankaluuksia aiheuttaneen Codi Wipes -liiketoimintayksikön.[10] Ahlstromin Home & Personal -kauppa viimeisteltiin tammikuussa 2014, jolloin Suominen osti lupavaikeuksien jälkeen brasilialaisen Paulínian tehtaan laajantaen tuotantonsa samalla Etelä-Amerikkaan.[21] Tappiollisen Joustopakkaukset-liiketoiminta-alueensa osake-enemmistön yhtiö myi britannialaiselle pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2014. Kaupan myötä Suomisesta tuli yksinomaan kuitukangasyhtiö.[22][5]

Kasvuinvestointeja (2014–)Muokkaa

Suominen aloitti loppuvuodesta 2014 kasvuun tähdänneen strategisen vaiheen[23] ja käynnisti sitä varten investointiohjelman, joka sisälsi parannuksia tehtaisiin Espanjassa ja Brasiliassa sekä Nakkilassa aikaisemmin suljetun linjan käyttöön palauttamisen.[24] Toukokuussa 2015 yhtiö ilmoitti rakentavansa Bethunen-tehtaalleen uuden tuotantolinjan,[25] ja syksyllä se ilmoitti kasvattavansa investointiohjelmansa 60 milj. euroon.[26]

LiiketoimintaMuokkaa

Suominen valmistaa kuitukangasrullia pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tarpeisiin. Yhtiön toimittamasta kuitukankaasta valmistetaan esimerkiksi lastenhoito- ja muita pyyhkeitä, terveyssiteitä ja haavanhoitotuotteita. Suominen on maailman suurimpia kuitukangasvalmistajia, ja pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa se on noin 20 prosentin osuudellaan maailmanlaajuinen markkinajohtaja.[27] Yhteensä Suominen työllistää noin 600 ihmistä Euroopassa ja Pohjois- sekä Etelä-Amerikassa.[28]

Yhtiö on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Convenience ja Care. Convenience tuottaa kuitukankaita pyyhintätuotteisiin esimerkiksi vauvan- ja kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian ja teollisten pyyhinnän saroilla.[29] Care tuottaa korkeiden laatuvaatimusten kuitukankaita terveydenhuollon ja hygienian tarpeisiin.[30] Convenience-liiketoiminta-alue kattaa Suomisen liikevaihdosta valtaosan, yli 90 %.

OrganisaatioMuokkaa

Suominen-konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Suomessa. Konsernilla on Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa sataprosenttisesti omistetut tytäryhtiöt, joiden kautta se omistaa sataprosenttisesti tuotantolaitostensa osakekannat.[31]

HallintoMuokkaa

Suomisen toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2019 Petri Helsky. Häntä ennen tehtävää ovat hoitaneet Nina Kopola (2011–2018), Petri Rolig (2008–2011), Kalle Tanhuanpää (2006–2008), Heikki Bergholm (2002–2006) ja Kari Parviainen (2001–2002). Kopola jätti tehtävän 3. elokuuta 2018 ”heti”. Väliaikaisena toimitusjohtajana on sen jälkeen toiminut Tapio Engström.[32] Pekka Ojanpää oli jo valittu yrityksen toimitusjohtajaksi ja hänen oli tarkoitus aloittaa tehtävässä joulukuussa 2018. Hän kuitenkin kuoli sitä ennen Zimbabwessa tapahtuneessa lento-onnettomuudessa.[33]

Suominen Oyj:n hallitukseen kuuluu kuusi ja johtoryhmään seitsemän jäsentä:[34]


Hallituksen kokoonpano

  • Jan Johansson (2017–, puheenjohtaja)
  • Risto Anttonen (2011–, varapuheenjohtaja 2012–)
  • Andreas Ahlström (2015–)
  • Hannu Kasurinen (2012–)
  • Laura Raitio (2015–)
  • Jaana Tuominen (2014–)

Johtoryhmän kokoonpano

  • Tapio Engström (talousjohtaja, v.t.toimitusjohtaja)
  • Lynda A. Kelly (Care-liiketoiminta-alueen johtaja)
  • Larry L. Kinn (Operational Excellence)
  • Markku Koivisto (Teknologiajohtaja)
  • Ernesto Levy (Convenience-liiketoiminta-alueen johtaja)
  • Mimoun Saïm (Tuotantolaitosten johtaja)
  • Hannu Sivula (henkilöstöjohtaja)

OmistajatMuokkaa

Suomisen osake noteerataan Helsingin pörssissä keskisuurten yhtiöiden (Mid Cap) ryhmässä, johon se nousi vuoden 2016 alussa.[35] Yrityksellä on yksi osakesarja, jonka kaupankäyntitunnus on SUY1V.[36] Keväällä 2016 yhtiö supisti osakemääräänsä ns. käänteisellä splitillä viidesosaan.[37]. Suomisella oli 20. joulukuuta 2017 58 259 219 osaketta. Osakekannan markkina-arvo oli 20. joulukuuta 2017 noin 252 miljoonaa euroa.

Suomisella oli marraskuussa 2017 noin 4 200 osakkeenomistajaa, joista selvästi suurin on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two B.V, joka omistaa 13 953 357 Suomisen osaketta eli noin neljänneksen yhtiön osake- ja äänimäärästä. Pääosan osakkeistaan se osti lokakuussa 2014 suomalaiselta pörssiyhtiö Ahlstromilta, joka oli saanut osakkeet osana Home & Personal -liiketoimintansa myyntiä Suomiselle vuonna 2011.[38][39] Muut yli kaksi prosenttia yhtiön osakkeista 30. marraskuuta 2017 omistaneista tahoista olivat suomalaisia työeläkevakuutusyhtiöitä, sijoitusyhtiöitä, pohjoismaisia pankkeja, edellisten rahastoja ja hallintarekisteröityjä omistajia. Suomisen toiseksi suurin suora omistaja oli Erkki Etolan Oy Etra Invest Ab 10,98 prosentin omistusosuudellaan. Etola nousi[40] kesäkuussa 2016 määräysvaltansa alaiset yhtiöt (Etra Invest Oy Ab ja Tiiviste-Group Oy) mukaan luettuina yhtiön toiseksi äänivaltaisimmaksi vaikuttajaksi yli 10 % liputusrajan. Hallintarekisteröidyistä omistajista 5 % liputusrajan on ylittänyt GMT Capital Corp heinäkuussa 2015[41]. Etolaa huomioimatta yhtiön suurin suoraan osakkeensa rekisterissä omistava yksityishenkilöomistaja oli yli 816 000 osakkeellaan Suomisen toimitusjohtajana vuosina 2002–2006 ja vuosina 2001–2011 yhtiön hallituksessa toiminut Heikki Bergholm[42].[36]

Suurimmat osakkeenomistajat ovat (30.11.2017)[36]

Osakkeenomistaja Osuus äänistä ja
osakkeista, %
AC Invest Two B.V 25,92
Oy Etra Invest Ab 10,98
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 8,36
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6,04
Nordea 5,71
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 5,62
GMT Capital Corp 5,00
OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto 3,67
Evald ja Hilda Nissin säätiö 1,86
Mandatum Life 1,79
Sij.rahasto Nordea Nordic Small Cap 1,74

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Vuosikertomus 2018 (PDF) Suominen Oyj. Viitattu 23.6.2019.
  2. Yhtiöjärjestys Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  3. J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 3.2.2017.
  4. Nummela, Ilkka: Kauppaneuvos Leo Suominen (1904–1970). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. a b c d e f g Historia Suominen Oyj. Viitattu 12.7.2016.
  6. J. W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 12.7.2016.
  7. Historia Lassila & Tikanoja Oyj. Viitattu 20.2.2015.
  8. Karttunen, Anu: Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen 26.4.2002. Talouselämä. Viitattu 21.7.2016.
  9. a b Mikkonen, Antti: Sijoituskommentit: Kasvua, tehtailija Bergholm Talouselämä. Viitattu 13.7.2016.
  10. a b Salin, Markus: Suomisella pyyhkii paremmin Talouselämä. 27.1.2014. Viitattu 13.7.2016.
  11. Vuosikertomus 2003 (sivu 12) Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  12. Vuosikertomus 2005 (sivu 5) Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  13. Osinkohistoria: Suominen Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  14. Kalle Tanhuanpää Suominen Yhtymän toimitusjohtajaksi Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  15. Seppälä, Jarmo: Petri Rolig Suomisen toimitusjohtajaksi Tekniikka & Talous. Viitattu 13.7.2016.
  16. Suominen Oyj: Petri Rolig jää pois Suominen Oyj:n palveluksesta Suominen Oyj/Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  17. Seppälä, Jarmo: Ahlstrom myy pyyhkeitä Suomiselle Tekniikka & Talous. 4.8.2011. Viitattu 13.7.2016.
  18. Kalmi, Riikka: Pörssin ainoa naispomo: Jos lapsia hankkii, ne on hoidettava Taloussanomat. 7.12.2011. Viitattu 13.7.2016.
  19. Suominen aikoo lomauttaa Tampereella hs.fi. 31.7.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.7.2012.
  20. Pörssitiedote: Suominen Yhtymä Oyj on nyt Suominen Oyj 13.4.2012. Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  21. Suominen ostaa Ahlstromin Paulínian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla 10.1.2014. Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  22. Pantzar, Minna: Suominen myi osiaan ja paransi tulosnäkymiään Yle Uutiset. 11.7.2014. Viitattu 13.7.2016.
  23. Pörssitiedote: Suominen siirtyy uuteen kasvua painottavaan strategiseen vaiheeseen – sijoitetun pääoman tuottotavoitetta korotettu, osinkopolitiikka julkaistu Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  24. Suominen käynnistää investointiohjelman kasvustrategiansa toteuttamiseksi Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  25. Suominen vahvistaa investoivansa uuteen tuotantolinjaan Bethunen-tehtaalle - uusi linja keskittyy kotitalouksien ja teollisuuden pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  26. Suominen laajentaa investointiohjelmaansa 60 miljoonaan euroon ja täsmentää Bethunen-tehtaan investoinnin arvoa Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  27. Tietoa Suomisesta: Toimintaympäristö Suominen Oyj.
  28. Tietoa Suomisesta: Suominen yhtiönä Suominen Oyj.
  29. Convenience-liiketoiminta-alue Suominen Oyj.
  30. Care-liiketoiminta-alue Suominen Oyj.
  31. Suomisen vuosikertomus 2015, 80
  32. Naisjohtajien pioneerin Nina Kopolan ura Suomisella päättyi Yle 3.8.2018
  33. Keto-Tokoi, Jenna; Saastamoinen, Anni; Hyttinen, Tuomo: Zimbabwen lentoturmassa kuolivat Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja metsäyhtiö UPM:n johtaja Heikki Vappula: ”Tämä tragedia jättää meidät kaikki sanattomiksi” Iltalehti.fi. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
  34. Hallitus Suominen Oyj. Viitattu 20.12.2017.
  35. Suominen nousee pienten yhtiöiden listalta keskisuurten joukkoon Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  36. a b c Osake ja omistus Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  37. Suominen suunnittelee osakkeidensa yhdistämistä Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  38. Hurmerinta, Mirko: Ahlstrom myy Home and Personal -liiketoimintansa ja päivittää ohjeistustaan Arvopaperi. Viitattu 13.7.2016.
  39. Thomas Ahlström nimitetty Suominen Oyj:n nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi Suominen Oyj/Taloussanomat. Viitattu 13.7.2016.
  40. Pörssitiedote: Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä yhteenlaskettu omistus Suominen Oyj:ssä ylittänyt 10% liputusrajan Suominen Oyj/Kauppalehti. Viitattu 13.7.2016.
  41. Pörssitiedote: Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus Suominen Oyj. Viitattu 13.7.2016.
  42. Hallitus Solidium. Viitattu 13.7.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa