Kyllikki Mäntylä

Maija Kyllikki Mäntylä, o.s. Wanninen, nimimerkki Maija-Kyllikki (18. elokuuta 1907 Sortavala5. tammikuuta 1979 Kuopio)[1] oli suomalainen pääasiassa karjalaisaiheista kirjoittanut kirjailija.[2]

Kyllikki Mäntylä
Henkilötiedot
Koko nimi Maija Kyllikki Mäntylä, o.s. Wanninen
Syntynyt18. elokuuta 1907
Sortavala
Kuollut5. tammikuuta 1979 (71 vuotta)
Kuopio
Kansalaisuus Suomi
Ammatti ohjelmapäällikkö, käsikirjoittaja ja kirjailija
Käsikirjoittaja
Alma mater Helsingin yliopisto
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

HenkilöhistoriaMuokkaa

Mäntylän vanhemmat olivat tukkuliikkeen johtaja Pekka Wanninen ja Helena Waittinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Sortavalan tyttökoulusta 1926 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1930.[3] Mäntylä oli naimisissa vuodesta 1931 lääninneuvos Eero Kustaa Mäntylän kanssa.[1] Heidän lapsensa oli historiantutkija Ilkka Mäntylä.[4] Hän toimi Yleisradion maaseutuohjelmapäällikkönä Kuopiossa 1941–1952, joskin 1942–1944 hän oli myös englannin kielen opettaja Kuopion kauppaoppilaitoksessa.[3]

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Mäntylä aloitti kirjallisen uransa pakinoitsijana ja kirjoitti lastenkamaripakinoita. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia.[2] Tunnetuimmat Mäntylän teoksista ovat karjalaisesta evakkonaisesta Oprista kertovat näytelmät Opri (1953; kantaesitetty Tampereen Työväen Teatterissa) sekä Opri ja Oleksi (1955; kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa). Edellisestä ohjasi Edvin Laine Opri-nimisen elokuvan 1954. Sen toisena käsikirjoittajana oli Kyllikki Mäntylä.[5] Jälkimmäisestä on Tauno Pylkkänen säveltänyt 3-näytöksisen oopperan Opri ja Oleksi 1984. Oprista ja Oleksista on myös tehty pitkä televisioelokuva vuonna 1980. Sen ohjasi Markku Onttonen.[6] Opri sekä Opri ja Oleksi on myös ruotsinnettu.[5] Mäntylä suomensi ruotsin-, englannin- ja saksankielistä kaunokirjallisuutta.[7]

TeoksetMuokkaa

  • Kirja lastenkamarista, Hallituksesta ja meistä, pakinoita. WSOY 1942
  • Betlehemin ahkera seppä ja hänen sokea tyttärensä, kuunnelma. 1943
  • Meitä ja muita, pakinoita. WSOY 1943
  • Portti sulkeutuu y.m. lapsinovelleja. WSOY 1944
  • Merelletuijottajat, novelli. WSOY 1945
  • Joutsenet ja muita novelleja. WSOY 1946
  • Kootut jutut Lastenkamarista, Hallituksesta ja meistä, pakinoita. WSOY 1947
  • Myöhäinen ukonilma, novelleja. WSOY 1947
  • Punaisen sillan kylä. Ihmiskuvia. WSOY 1948
  • Voittaja, kuunnelma. 1948
  • Kellonsoittaja, ihmismosaiikki, romaani. WSOY 1950
  • Elämäntapaus, kuunnelma. 1950
  • Laituripoika ja Lady Morley, kuunnelma. 1950
  • Tapahtui Betlehemissä, 2-osainen legendanäytelmä koulujen joulujuhliin. WSOY 1950
  • Unennäkijä tulee, kuunnelma. 1950
  • Uni ja elämä, kuunnelma. 1950
  • Elämän puolipäivä, novelleja. WSOY 1951
  • Lastenkamari ja me, pakinoita. Pellervo 1953
  • Opri, kolmiosainen komedia. WSOY 1953
  • Kun elämä hiljenee, kuunnelma. 1954
  • Nukkenainen, kaksitoista lyhytmuotoista novellia. WSOY 1954
  • Anna uneksija, näytelmä. 1954–1955
  • Kala-Tirri, viisiosainen näytelmä. WSOY 1955
  • Opri ja Oleksi, 4-osainen (5-kuvaelmainen) näytelmä. WSOY 1955
  • Feutora ja muut "monumentit", 3-osainen (4-kuvaelmainen) näytelmä. WSOY 1956
  • Lastenkamaripakinat. WSOY 1956
  • Tuulisänky, kahdeksan novellia ja pienoisnäytelmä. WSOY 1957
  • Laatokan ajaja., valitut karjalaisnovellit. WSOY 1958
  • Leikin maa, 3-näytöksinen musiikkisatu. 1958–1959
  • Samassa maisemassa, kuunnelma. 1959
  • Latu, näytelmä. 1961
  • Puolensapitäjä, näytelmä. 1961
  • Huominen päivä, näytelmä Larin Parasken elämästä. 1962–1963

PalkinnotMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Kirjailijat MI-MÖ -kirjaimen mukaan – Mäntylä, Kyllikki. Kuopion kaupunginkirjasto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.11.2020.
  2. a b Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 644
  3. a b Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Kyllikki Mäntylä, s. 567–572. Porvoo: WSOY, 1947.
  4. Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 137. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.
  5. a b Suomen Näytelmäkirjailijaliitto. Jäsenmatrikkeli 1921–1981, s. 91. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund ry., 1981. ISBN 951-99292-7-4.
  6. Opri ja Oleksi Elonetissä, viitattu 2.2.2016
  7. Hannu Launonen (toim.): Suomen kirjailijat 1917–1944, s. 288–289. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-238-9.