Avaa päävalikko

Maija Kyllikki Mäntylä, o.s. Wanninen, nimimerkki Maija-Kyllikki (18. elokuuta 1907 Sortavala5. tammikuuta 1979 Kuopio)[1] oli suomalainen pääasiassa karjalaisaiheista kirjoittanut kirjailija.[2]

Sisällysluettelo

HenkilöhistoriaMuokkaa

Mäntylän vanhemmat olivat tukkuliikkeen johtaja Pekka Wanninen ja Helena Waittinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Sortavalan tyttökoulusta 1926 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1930.[3] Mäntylä oli naimisissa vuodesta 1931 lääninneuvos Eero Kustaa Mäntylän kanssa.[1] Hän toimi Yleisradion maaseutuohjelmapäällikkönä Kuopiossa 1941–1952, joskin 1942–1944 hän oli myös englannin kielen opettaja Kuopion kauppaoppilaitoksessa.[3]

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Mäntylä aloitti kirjallisen uransa pakinoitsijana ja kirjoitti lastenkamaripakinoita. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia.[2] Tunnetuimmat Mäntylän teoksista ovat karjalaisesta evakkonaisesta Oprista kertovat näytelmät Opri (1953; kantaesitetty Tampereen Työväen Teatterissa) sekä Opri ja Oleksi (1955; kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa). Edellisestä ohjasi Edvin Laine Opri-nimisen elokuvan 1954. Sen toisena käsikirjoittajana oli Kyllikki Mäntylä.[4] Jälkimmäisestä on Tauno Pylkkänen säveltänyt 3-näytöksisen oopperan Opri ja Oleksi 1984. Oprista ja Oleksista on myös tehty pitkä televisioelokuva vuonna 1980. Sen ohjasi Markku Onttonen.[5] Opri sekä Opri ja Oleksi on myös ruotsinnettu.[4] Mäntylä suomensi ruotsin-, englannin- ja saksankielistä kaunokirjallisuutta.[6]

TeoksetMuokkaa

  • Kirja lastenkamarista, Hallituksesta ja meistä, pakinoita. WSOY 1942
  • Betlehemin ahkera seppä ja hänen sokea tyttärensä, kuunnelma. 1943
  • Meitä ja muita, pakinoita. WSOY 1943
  • Portti sulkeutuu y.m. lapsinovelleja. WSOY 1944
  • Merelletuijottajat, novelli. WSOY 1945
  • Joutsenet ja muita novelleja. WSOY 1946
  • Kootut jutut Lastenkamarista, Hallituksesta ja meistä, pakinoita. WSOY 1947
  • Myöhäinen ukonilma, novelleja. WSOY 1947
  • Punaisen sillan kylä. Ihmiskuvia. WSOY 1948
  • Voittaja, kuunnelma. 1948
  • Kellonsoittaja, ihmismosaiikki, romaani. WSOY 1950
  • Elämäntapaus, kuunnelma. 1950
  • Laituripoika ja Lady Morley, kuunnelma. 1950
  • Tapahtui Betlehemissä, 2-osainen legendanäytelmä koulujen joulujuhliin. WSOY 1950
  • Unennäkijä tulee, kuunnelma. 1950
  • Uni ja elämä, kuunnelma. 1950
  • Elämän puolipäivä, novelleja. WSOY 1951
  • Lastenkamari ja me, pakinoita. Pellervo 1953
  • Opri, kolmiosainen komedia. WSOY 1953
  • Kun elämä hiljenee, kuunnelma. 1954
  • Nukkenainen, kaksitoista lyhytmuotoista novellia. WSOY 1954
  • Anna uneksija, näytelmä. 1954–1955
  • Kala-Tirri, viisiosainen näytelmä. WSOY 1955
  • Opri ja Oleksi, 4-osainen (5-kuvaelmainen) näytelmä. WSOY 1955
  • Feutora ja muut "monumentit", 3-osainen (4-kuvaelmainen) näytelmä. WSOY 1956
  • Lastenkamaripakinat. WSOY 1956
  • Tuulisänky, kahdeksan novellia ja pienoisnäytelmä. WSOY 1957
  • Laatokan ajaja., valitut karjalaisnovellit. WSOY 1958
  • Leikin maa, 3-näytöksinen musiikkisatu. 1958–1959
  • Samassa maisemassa, kuunnelma. 1959
  • Latu, näytelmä. 1961
  • Puolensapitäjä, näytelmä. 1961
  • Huominen päivä, näytelmä Larin Parasken elämästä. 1962–1963

PalkinnotMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Kuopion kirjaston sivu Kyllikki Mäntylästä (Henkilötiedot ja bibliografia)
  2. a b Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 644
  3. a b Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Kyllikki Mäntylä, s. 567–572. Porvoo: WSOY, 1947.
  4. a b Suomen Näytelmäkirjailijaliitto. Jäsenmatrikkeli 1921–1981, s. 91. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund ry., 1981. ISBN 951-99292-7-4.
  5. Opri ja Oleksi Elonetissä, viitattu 2.2.2016
  6. Hannu Launonen (toim.): Suomen kirjailijat 1917–1944, s. 288–289. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-238-9.