Norlannin kalliopiirrokset

Norlannin kalliopiirrokset ovat Ruotsin Norlannissa kallioon hakattuja kalliopiirroksia, joita tehtiin kivi- ja pronssikauden aikana noin 5 000−1 000 eaa.. Samoilla seuduilla tavataan myös kalliomaalauksia, joita tehtiin arviolta 4 000−500 eaa.. Ajallinen päällekkäisyys merkitsee sitä, että asukkaat tiesivät kummastakin tavasta tehdä kalliokuvia.[1]

Useimmissa kohteissa on vain muutama kalliopiirros. Poikkeuksia ovat Glösan, Norrforsenin ja Nämforsenin piirroskohteet, joista tunnetaan vastaavasti noin 65, 100 ja 2 400 piirrosta. Eri kohteiden kuviot ovat kuitenkin eri aikakausilta ja valaisevat hyvin piirrosten tradition muutosta. Kalliopiirroksia on kuitenkin tehty Norjan puolella huomattavasti aikaisemmin. Voidaan sanoa, että tapa on levinnyt sieltä Ruotsin erämaihin.

Kalliopiirroskohteet muokkaa

Pohjoisin ruotsi muokkaa

Padjelantan kalliopiirrokset ovat pyyntikulttuurista poikkeavia piirroksia. Kallioon on hakattu kuvia ihmisistä, eläimistä, erilaisia viivoja ja merkkejä sekä kuva laivasta, jolla on masto. Näin tuore aihe viittaa myöhäiseen ajankohtaan. Kuvien tekijänä lienevät saamelaiset noin 800−1 300 jaa. Kohde sijaitsee 40 km Norjan rannikosta Sarek-tunturilla. [2]

Porsin kalliopiirrokset olivat Vuollerimin Porsin koskien kivikoissa olleet ja patoaltaan pohjalle jääneet kalliopiirrokset, joista ei ole säilynyt peitepiirroksia. Kuvakentän aiheena olivat kuulemma pienet hirvet ja venekuvat. Patoaltaan patotöiden vuoksi kallio räjäytettiin ennen asian tutkimista. Piirrosten löytöajaksi kerrotaan 1991, vaikka 1930-luvulla niistä on liikkunut tarinoita.[3]

Rannikkokohteet muokkaa

Vaikka seuraavat piirroskohteet eivät ole enää meren rannikolla, on ne tekoaikanaan olleet siellä. Tämän vuoksi ne ajoitetaan myöhäiselle kivikaudelle tai pronssikaudelle.

Nämforsenin kalliopiirrosalue on Ruotsin suurin yhtenäinen pyyntikulttuuriin liittyvä kalliopiirrosalue. Piirrokset sijaitsevat Ångermanälvenin Nämforsenin koskessa alueella, joka on noin 350 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Alueella sijaitsevat muun muassa saaret Notön, Brådön ja Laxön ja rantakallio Lillforshällan, joilta piirroksia on löydetty. Piirroksia on löydetty laskutavasta riippuen 2 300−2 400 kappaletta. Vanhimmat kuviot on tehty noin 4 000−3 500 eaa., mutta eniten niitä tehtiin noin 3 500−2 000 eaa. Nuorimmat kuviot sisältävät maaseudun pronssikaudelle tyypillisiä aiheita ja ne ajoitetaan 1 600−1 300 eaa.. Kalliopiirrosalueen tutkimusta rahoittaa säätiö, joka myös ylläpitää Nämforsenin Hällristningsmuseumia. Kuvien olemassaolo on tunnettu ainakin jo 1705 asti.[4][5]

Norrforsenin kalliopiirrokset sijaitsevat Umeåälvenin koskessa pienessä kalliosaaressa, jonka koko on 17m x 12m. Kohteesta voidaan löytää 9 kuvakenttää, joissa on yhteensä 97 kalliopiirrosta. Hirveä esittää 40 piirrosta, veneitä 10 piirrosta ja ihmisiä vain 1 piirros. Maankohoamisen takia alue nousi merestä vasta 2 100 eaa. ja arvellaankin, että piirrokset tehtiin pian tämän jälkeen eli noin 2 000 eaa. Kuviot löydettiin vuonna 1984.[6][7]

Laxforsenin kalliopiirrokset sijaitsevat Öre älvin Laxforsenin koskessa. Joen länsirannan kalliolla sijaitsee 2×1 metrin kokoinen piirtoalue, josta on löydetty seitsemän kuviota. Niistä 3 esittää venettä, yksi eläintä, kaksi jalanjälkiä ja loput tunnistamattomia kuviota. Laivat, jotka on tehty ääriviivoin, ovat 30−35 senttimetriä pitkiä. Vain yksi niistä on ehjä, kun muut laivat näkyvät vain osittain. Sekä jalanjäljet että eläin ovat 20−25 senttimetriä pitkät.[8]

Krokomin kalliopiirrokset muokkaa

Gärdenin kalliopiirrokset Krokomin kunnassa Jämtlandissa sijaitsevat pienessä purossa olevan kosken partaalla on kaksi kuvakenttää. Toinen niistä sijaitsee laakeassa kalliosaaressa kosken keskellä. Siihen on piirretty kaksi suurta eläintä ja niiden väliin pienempi eläin. Suurin eläin on 365 cm ja pienin vain 115 cm pitkä. Kuvien ikää on arvioitu piirrostyylin perusteella ja niiden arvellaan olevan mesoliittisia eli noin 9 800−8 500 BP eli 9 200−7 500 eaa.. Norjan puolella on löydetty vastaavanlaisia kuvia ja tekijät saattavatkin olla sieltä kotoisin. Toisessa Gärdenin kuvakentässä kuviot ovat pienempiä. Kaksi hirveä, joita toinen on alle 0,5 metriä pitkä, on piirretty aivan veden äärelle. Toisen hirven vieressä on hirven jalanjälki ja toisen hirven takaa lähestyvät ihmisen jalanjäljet ja hirven jalanjäljet. Tutkijoiden mielestä Nämforsenin ja Norrforsenin kuvat muistuttavat tyyliltään ja tekotavaltaan Gärdenin kuvia. Silloin kuvat olisivat edellisiä paljon nuorempia eli myöhäisneoliittisia. Kuviot löydettiin vuoden 1928 tienoilla.[9][10][11]

Glösan kalliopiirrokset, jotka sijaitsee Krokomin kunnassa Jämtlandissa, ovat pienessä purossa olevan kosken niskalla, joka on noin Alsenjärveltä 0,5 km pohjoiseen, olevalle kallioille hakattu 65 pientä kuvaa. Kuvat esittävät hirviä, jotka lähes kaikki ovat menossa samaan suuntaan. Mukana on myös kuvia kahdesta verkosta ja käärmeenkuva. Kuvien ajoitus on tuottanut päänvaivaa ja niitä on pidetty varhaisneoliittisinä tai korkeintaan 2 000 eaa. vanhoina. Kuvakenttä esittää ilmeisesti pyyntiä ja paikka on voinut toimia maagisen riitin suorituspaikkana. Läheltä onkin löydetty nuorempia pyyntikuopparivejä, jotka tukevat tätä päätelmää. Kuvista on kirjallisia mainintoja jo vuodelta 1685.[12][13]

Keski-Ruotsin tunturialueet muokkaa

Seuraavat kohteet sijaitsevat sekä lähellä toisiaan että lähellä Norjan kalliopiirroksia Trøndelagenissa, joilla on samoja kuvallisia ja aiheellisia piirteitä näiden kanssa.

Duvedin kalliopiirrokset sijaitsevat Indalsälvenin rautatiesillan alla ja sen vieressä kosken rantamilla kaksi pientä kuvakenttää. Toisessa kuvakentässä, joka on kooltaan 1,2×1 metriä, kuvataan kahta hirveä, josta toinen on 1,5 metriä pitkä. Toisessa kuvakentässä, joka on kooltaan 3,7×1,2 metriä ja sijaitsee 100 metrin päässä, on kolme pienempää hirvenkuvaa. Kuvat ovat yleensä veden alla ja tulevat näkyviin matalanveden aikana. Kuviot löydettiin 1998.[14][15][16][17]

 
Kaksi suurinta hirvenkuvaa vesirajassa Landverkissa.

Landverkin kalliopiirrokset sijaitsevat Ånnsjön rannalla veteen viettävän sileäkallion pinnalla. Kaksi suurinta kuviota ovat verrattain suuret, mutta joukossa on muutama pieni piirros. Joukossa on joitakin katkelmia aiemmin näkyneistä kuvioista. Kuvakenttä on aivan tutkitun asuinapikan äärellä. Kuvioista on kirjallisia mainintoja jo 1891, mutta ne on löydetty aiemmin.[18][19][17]

Håltberguddenin kalliopiirrokset kuuluvat ilmeisesti saman väestön tekemään piirroskohteeseen kuin Landverkissakin, sillä näillä kohteilla on välimatkaa vain 3,0 kilometriä. Duvedin piirroksillekin on matkaa vain 17 kilometriä. Niemennokassa on kuvakenttä, josta on tunnistettu 10 hirven kuviota, 4 hirven katkelmaa ja joitakin tunnistamattomia kuvioita. Vuonna 1974 löytyi tämän kohteen läheltä lisää kuvioita. Ne löydettiin irtonaisesta paadesta, jossa on kolme tyyliteltyä eläinkuviota. Ne ovat 19−23 senttimetriä pitkiä. Kuvioiden välissä on joukko yksittäisiä iskun jälkiä ja kuvion katkelma. Paasi vietiin Jäntlandin lääninmuseoon, jossa se on osa pysyväisnäyttelyä. Kuviot löydettiin 1939.[20][21][22][17]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 221
  2. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 26
  3. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 28
  4. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 56-57
  5. Riksantikvarieämbetet: Nämforsen
  6. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 30-38
  7. Riksantikvarieämbetet: Norrfors
  8. Riksantikvarieämbetet: Laxforsen
  9. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 122-128
  10. Riksantikvarieämbetet: Gärden
  11. Historiallinen katsaus Glösan kalliokuviin: Olofsson, Karl-Johan: Glösa–Transfiguring Rock Artlater
  12. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 116-121
  13. Riksantikvarieämbetet: Glösa
  14. Kivikäs, Pekka: 2003, s. 155-156
  15. Riksantikvarieämbetet: Duved1
  16. Riksantikvarieämbetet: Duved2
  17. a b c Lindgren, Britta: Hällbilder i Norr. (Arkeologisk rapport) UMARK, 2004, nro 36. Uumaja: Instiun i Arkeologi, Umeå Univeristet. ISSN 1401-5986. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 9.1.2013. (ruotsiksi)
  18. Riksantikvarieämbetet: Landverk1
  19. Riksantikvarieämbetet: Landverk2
  20. Riksantikvarieämbetet: Håltbergsudden1
  21. Riksantikvarieämbetet: Håltbergsudden2
  22. Riksantikvarieämbetet: Håltbergsudden3

Aiheesta muualla muokkaa