Kveenit

Pohjois-Norjan suomalaisperäinen väestö

Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä. Kveenit ovat Jäämeren rannikolle 1700- ja 1800-luvuilla pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Tästä väestöryhmästä käytetään joskus myös nimitystä Ruijan suomalaiset sekä norjansuomalaiset. Kveenit on hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi vuonna 1999[2]. Kveenin kieli sai Norjassa kansallisen vähemmistökielen aseman vuonna 2005[3]. Kveenien ja muiden norjansuomalaisten kansallispäivää on vietetty vuodesta 2014 saakka 16. päivänä maaliskuuta.[4]

Kveenit
Väkiluku 6 500[1]
Asuinalueet  Norja
Kielet
Uskonnot luterilaisuus, lestadiolaisuus
Sukulaiskansat suomalaiset,
muut itämerensuomalaiset,
saamelaiset
Kveenien asuinalueita.
Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa

Kveenikäsitteen historiaa muokkaa

Pääartikkeli: Kvenland

Käsitteenä kveeni on paljon nykyistä kveenivähemmistöä vanhempi. Kirjallisissa lähteissä on puhuttu kveeneistä ja Kvenland-maasta jo yli tuhat vuotta. Viikinki Ottarin säilyneessä matkakuvauksessa 800-luvulta mainitaan kveenit (cwenas). Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saagassa, joka on kirjoitettu 1200-luvulla, mutta joka kuvaa varhaisempia tapahtumia, kveenit (kvenir) pyysivät Torolf Kveldulfsonilta apua taistelussa karjalaisia vastaan. 1539 tehdyssä Carta marinassa mainitaan mahdollinen kveenien asuttama alue, Berkara Qvenar, Tromsøn ja Lofotenin välissä.lähde?

Historiantutkimuksessa muinaiset kveenit ovat olleet monien tulkintojen kohde. Nykyisin heidän yleensä otaksutaan olleen Lounais-Suomen alueelta tulleita eränkävijöitä, myöhemmässä vaiheessa Perämeren alueen jokilaaksojen suomalaisia uudisasukkaita.[5][6] 1600- ja 1700-luvuilla norjalaiset kutsuivat kveeneiksi Tornion- ja Kemijokilaakson suomalaisia.lähde?

1700- ja 1800-luvuilla kveeni-nimitys siirtyi tarkoittamaan Norjalle kuuluvalle Jäämeren rannikolle muuttaneita suomalaissiirtolaisia. Norjalaistamiskaudella, joka jatkui 1870-luvulta aina toiseen maailmansotaan saakka, kveeni-sanalla oli kielteinen merkitys ja nykyäänkin se saatetaan mieltää sellaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen nimityksen käyttö on vaihdellut ja sen tarkoituksesta on keskusteltu. On kiistelty esimerkiksi siitä, lasketaanko suomalaisen ja norjalaisen yhteinen lapsi kveeniksi.lähde?

Kveeniväestön synty ja kehitys muokkaa

Kiinteä suomalaisasutus Pohjois-Norjaan alkoi syntyä 1700-luvulla ja vilkkainta siirtolaisuus oli 1800-luvun jälkipuoliskolla.[7] Tornionlaaksosta sekä muualtakin Suomesta muutti ihmisiä Länsi-Ruijaan sesonkikalastajiksi ja maanviljelijöiksi. Itä-Ruijaan väestöä siirtyi 1840-luvulta lähtien Oulun, Kuusamon, Kemin, Tornion, Kemijärven, Kittilän ja Sodankylän suunnalta. Pääasiallinen muuton syy olivat katovuodet ja Suomen väestönkasvu.lähde?

Pohjois-Norjassa oli pitkään luonnollinen, elinkeinojen mukaan syntynyt aluejako norjalaisten, saamelaisten ja suomalaisten kesken. Kveenejä pidettiin ahkerina työntekijöinä ja Pohjois-Norjan maatalouden kehittäjinä. Perinteisesti Pohjois-Norjassa norjalaiset olivat toimineet kalastajina ja saamelaiset poromiehinä, mutta Suomesta muuttaneet siirtolaiset toivat mukanaan muutamia hevosia, lehmiä sekä lampaita ja aloittivat maanviljelemisen. Kveenit perustivat useita nykyisiä norjalaiskyliä ja -kaupunkeja. Esimerkiksi Altan kaupunki Pohjois-Norjassa on vanha kveenien siirtokunta Alattio. Alattio oli kveenien tärkein siirtokunta aina 1800-luvun puoleen väliin, minkä jälkeen Vesisaaresta tuli kveenien "pääkaupunki".lähde?

Kveenien olot muuttuivat huomattavasti 1860-luvulta lähtien, jolloin Norjan valtio alkoi kiinnostua maan pohjoisosista. Lakeja muutettiin 1800-luvun lopulla niin, että maanomistamisen edellytyksenä oli norjalainen sukunimi. Sukunimet muutettiin kokonaan norjalaisiksi, käännettiin tai kirjoitettiin norjalaisittain (esimerkiksi Uusimaa → Osima). Myöhemmin maanomistamiskäytäntöä muutettiin niin, että ainoastaan norjalainen sai ostaa maata. Vuoden 1895 lain mukaan Norjan kansalaisuuden edellytys oli norjan kielen taito. Kveenien sulautumista Norjan muuhun väestöön edisti myös toinen maailmansota, jonka jäljiltä Pohjois-Norjasta hävisivät näkyvä kulttuuriperintö, kuten esineet ja talot. Tilalle rakennettiin "Norjan yleiskansallinen kulttuuri". Kveenien keskuudessa lestadiolaisuudella oli vahva jalansija. Vapaakirkollinen Väinö Välkiö kierteli 1933 Ruijassa saarnamatkalla. Hänen käsityksensä mukaan kveeniväestön enemmistö kuului kyseiseen herätysliikkeeseen.[8]tarvitaan parempi lähde

Kveenien asutus muokkaa

Kveenien asutusalueet sijaitsevat nykyään pääasiallisesti Pohjois-Tromsissa ja Finmarkussa. Asuinalueita Pohjois-Tromsissa ovat Yykeänperä, Raisi ja Naavuono. Länsi-Finmarkussa kveeniasutusta löytyy Alattiosta ja Porsangin kylistä Lemmijoelta ja Pyssyjoelta. Itä-Finmarkussa kveenejä on Pykeijassa, Näätämössä, Paatsjoella, Vesisaaressa, Annijoella ja Kallijoella. Myös Tenon kunnasta löytyy kveenejä. Kveeni on virallinen kieli Porsangin kunnassa.lähde?

Nykypäivä muokkaa

Norjaan muuttaneista nykysuomalaisista kveenit eroavat identiteettinsä perusteella. ”Uuskveeneillä” on suomalainen identiteetti. Itä-Ruijaan muuttaneiden jälkeläisistä useat pitävät itseään suomalaisina ja kieltään suomen kielenä toisin kuin Länsi-Ruijassa. Syynä tähän on myöhäisempi muutto Norjaan ja tiiviimmät yhteydet Suomeen.lähde?

Kveenien lukumäärästä ei ole olemassa virallisia laskelmia. Norjassa on arvioitu olevan jopa 30 000 kveeniä, mutta suurin osa heistä on kadottanut jo suomen kielen taidon. On arvioitu että 12 000 ihmistä ymmärtää kieltä, mutta ainoastaan 200 osaa lukea kveeniä ja vain 50 kirjoittaa kveeniksi. 1980-luvun lopulla Finmarkun läänissä tehdyssä kyselyssä noin 4 500 kyselyyn vastannutta ilmoitti olevansa kveeni. Vuoden 2005 väestönlaskennassa ilmeni että 2 000–8 000 ihmistä puhuu kveeniä, vaatimustasosta riippuen.lähde? Kesällä 2023 kveenejä arvioitiin olevan jopa kymmeniä tuhansia[9].

Elvytystyö muokkaa

Vesisaaressa Norjan Ruijassa paljastettiin vuonna 1977 Ensio Seppäsen veistämä maahanmuuttajien muistomerkki eli kveeni-patsas, jota oli paljastamassa Norjan kuningas Olavi V, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen.[10]

Vuonna 1987 perustetun Ruijan Kveeniliiton tavoitteiksi asetettiin vähemmistöstatuksen saaminen sekä kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen. Kveenin kieli sai virallisen vähemmistökielen aseman Norjassa vuonna 2005. Tämän myötä Tromssan yliopistossa on mahdollisuus opiskella vuoden 2006 alusta alkaen kveenin kieltä. Kveenin opetus tapahtuu jo aikaisemmin aloitetun suomen kielen lisäksi. Opetus jakaantuu kveenin kieleen ja kveenin kulttuurihistoriaan. Tavoitteena on myös luoda kveenille oma kirjakieli ja elvyttää puhuttua kieltä. Tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä Ruotsin meänkielisten kanssa.lähde?

Kveenien äänenkannattajana toimii Ruijan Kaiku -sanomalehti, joka ilmestyy kuukausittain kveeniksi ja norjaksi.

Kirjailija ja opettaja Alf Nilsen-Børsskog (1928–2014) kirjoitti kveenin kielellä.[11]

Kveenin kieli muokkaa

Pääartikkeli: Kveenin kieli

Tunnettuja kveenejä ja kveenitaustaisia henkilöitä muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Ethnologue: Finnish, Kven
  2. Einar Niemi, Samora magasin 5/01
  3. Kvensk språk Norske kveners forbund. Viitattu 27.6.2022. (norjaksi)
  4. Gratulerer med Kvenfolkets dag! Hyvää kväänikansan päivää! Regjeringen.no. 16.3.2019. Kommunal-og moderniseringsdepartementet. Viitattu 13.8.2021. (norjaksi)
  5. Vahtola, Jouko: Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty. Studia Historica Septentrionalia 3. Rovaniemi: Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, 1980 ISBN 951-95472-1-5
  6. Julku, Kyösti: Kvenland – Kainuunmaa. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen; Oulu 1986
  7. Kalhama, Maija-Liisa (toim.): Suomalaiset Jäämeren, rannoilla – Finnene ved Nordishavets strender. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 1982.
  8. Mauri Kinnunen: Kuvaus matkalta Ruijan suomalaisten keskuudessa vuonna 1933 Makkerin Blogspot. Google Inc.. Viitattu 6.12.2015.
  9. Norjassa totuuskomissio toi saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten syrjinnän päivänvaloon | Maailmanpolitiikan arkipäivää | Yle Areena – podcastit areena.yle.fi. Viitattu 24.9.2023.
  10. Kveenipatsas paljastetaan. Youtube.
  11. Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 26.3.2014 (Digilehden tilaajille)

Aiheesta muualla muokkaa