Jäänmurtaja Sampo

Tämä artikkeli kertoo matkailunähtävyytenä olevasta jäänmurtajasta. Vuonna 1892 vesille lasketusta jäänmurtaja Sammosta on erillinen artikkeli.

Jäänmurtaja Sampo on nykyisin nähtävyytenä toimiva vuonna 1961 valmistunut dieselkäyttöinen jäänmurtaja. Se toimi lähes 30 vuotta jäänmurtajana Perämerellä.

Sampo
Tyyppi jäänmurtaja
Lippuvaltio Suomi
Kotipaikka Kemi
IMO-numero 5308938
Omistaja Kemin kaupunki
Vesillelasku 1961
Tekniset tiedot
Pituus 75 m
Leveys 17,4 m
Syväys 7 m
Nopeus 16 kn
Miehistö 9
Lähteet [1]

Jäänmurtaja Sampo rakennettiin vuonna 1960 Wärtsilän telakalla Helsingissä. Sampo-nimensä alus peri vuonna 1898 valmistuneelta edeltäjältään, joka palveli jäänmurtajana yli 50 vuotta. Sampo on yksi neljästä Karhu-luokan jäänmurtajasta, joista ensimmäinen, Karhu, rakennettiin vuonna 1958. Sampo toimi jäänmurtajana Perämerellä vuosina 1961–1987. [2] Koko historiansa ajan se toimi muiden jäänmurtajien tapaan meripelastustehtävissä sekä osallistui merellä kadonneiden etsintäoperaatioihin.[3]

1970- ja -80-lukujen vaihteessa Sampo alkoi jäänmurtajana jäädä kehityksen jalkoihin. Suurin ongelma oli avustettavien alusten kasvanut koko, sillä jäänmurtajat alkoivat olla niitä kapeampia. Myös aluksen koneteho alkoi olla riittämätön avustettaviin aluksiin nähden. Vuonna 1985 Merenkulkulaitos sai luvan tilata kaksi uutta jäänmurtajaa korvaamaan Karhu-luokan alukset. Toimittuaan 27 vuotta jäänmurtajana Perämerellä Sampo päätyi 14.10.1987 solmitulla kaupalla Kemin kaupungin omistukseen.[4] Kemin Satama Oy myi Sampon tammikuussa 2020 julkistetulla kaupalla Kemin kaupungin tytäryhtiölle Kemin matkailulle, joka on aiemmin vuokrannut sitä.[5]

Siirtyminen Kemin kaupungin omistukseen muokkaa

 
Sampo maaliskuussa 2005.

Kemin kaupunki hankki jäänmurtajan merenkulkuhallitukselta vuonna 1987. Aluksen hinnaksi sovittiin 19 penniä kilolta, romuraudan silloinen hinta eli yhteensä miljoona markkaa. Silloisen kaupunginjohtajan Juhani Leinon idea jäänmurtajan hankkimisesta jakoi kaupunginhallituksen mielipiteet, mutta idea päätettiin kuitenkin toteuttaa kahden äänen enemmistöllä. Jo pelkkä jäänmurtajan osto toi Sammolle Matkailunedistämiskeskuksen Paras matkailutuote 1987 -palkinnon.[6]

Kevättalvesta 1988 murtaja otettiin matkailukäyttöön. Ensimmäinen, suomalaiselle ja ulkomaiselle mediaväelle suunnattu risteily toteutettiin 14.4.1988. Matkailijamäärät kasvoivat pikkuhiljaa, vuonna 1989 saatiin rikki 1 000 vuosittaisen matkustajan raja ja vuonna 1994 rikkoutui 6 000 vuosittaisen asiakkaan raja.[6] Matkailun lisäksi tutkimustyön oli tarkoitus kattaa osa Sammon kuluista, mutta tutkimustoiminta kaatui Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssiin 1989.[7]

Sammon kotisatama on Kemin Ajoksessa. Alukseen mahtuu noin 150 matkustajaa. Kesäisin Sampo on kotisatamassaan, mutta talvisin sillä tehdään turistimatkoja Perämerellä. Turisteilla on mahdollisuus matkan aikana laskeutua laivan takakannelta kellumaan pelastautumispuvussa mereen. Risteilyn aikana voi myös osallistua opastetulle laivakierrokselle, ruokailla ja päästä tutustumaan jäänmurtajaan konehuoneesta komentosillalle. Vuosittain Sammolla on lähes 10 000 matkailijaa ja kaikkiaan matkustajia on ollut yli 50 maasta.[8]lähde tarkemmin?

Lähteet muokkaa

  • Mika Kulju: Sampo Arctic Icebreaker. Jättiläinen jääkenttien keskellä Jäänmurtaja Sampo Suomen valtion palveluksessa 1961–1987", 2008. Luettu 6.1.2011.
  • Niko Nurmi, "Jäänmurtaja Sampo. Talvimerenkulku" Opinnäytetyö, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, 2008

Viitteet muokkaa

  1. Sampo Arctic Icebreaker - Jäänmurtajan uumenissa Sampo Tours. Viitattu 18.7.2011.
  2. Nurmi, sivu 11.
  3. Kulju, sivu 11.
  4. Kulju, s. 10–11.
  5. Tiinamaija Rantamartti: Matkailujäänmurtaja Sampo on myyty Kemin Matkailu Oy:lle yle.fi, uutiset. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
  6. a b Nurmi, sivu 12.
  7. Honkonen, Antti: Jäänmurtaja Sammosta tulossa "sukellusvene". Kansan Tahto, 15.4.1992. Lasmarkki. Viitattu 18.7.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Sampo by GST Studio/Kemin Matkailu ss.20, 60

Kirjallisuutta muokkaa

  • Sampo: Arctic icebreaker : arktinen jääseikkailu, Jäänmurtaja Kemi Icebreaker 2002. 6 s.
  • Sinikka Juntikka; Hilja Nikkilä, Oy Jäänmurtaja-Kemi-Icebreaker Ltd : konsernin taloudellinen kannattavuus Turun ammattikorkeakoulu 2006.
  • Riitta Ahonen, Sampo Arctic Icebreaker: Sampo 25 vuotta matkailujäänmurtajana arktisilla vesillä = Cruise Icebreaker Sampo's 25 years on Arctic Waters, Kemin Matkailu 2013 ISBN 978-952-5124-11-8 Julkaisu verkossa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.