Jope Ruonansuu

suomalainen koomikko, imitaattori, muusikko ja näyttelijä

Jorma Olavi ”Jope” Ruonansuu (15. huhtikuuta 1964 Kemi18. heinäkuuta 2020 Heinola) oli suomalainen koomikko, imitaattori, muusikko ja näyttelijä.[1] Hän esiintyi 1980-luvulta alkaen vuoteen 2018 saakka.

Jope Ruonansuu
Jope Ruonansuu esiintymässä Limingan markkinoilla toukokuussa 2016.
Jope Ruonansuu esiintymässä Limingan markkinoilla toukokuussa 2016.
Henkilötiedot
Koko nimi Jorma Olavi Ruonansuu
Syntynyt 15. huhtikuuta 1964
Kemi
Kuollut 18. heinäkuuta 2020 (56 vuotta)
Heinola
Ammatti imitaattori
koomikko
laulaja-lauluntekijä
näyttelijä
Muusikko
Taiteilijanimi Jope RuonansuuView and modify data on Wikidata
Aktiivisena 1983–2018
Tyylilajit huumori
imitaatio
iskelmä
Soittimet laulu
kitara
basso
rummut
hanuri
saksofoni
poikkihuilu
Levy-yhtiöt EMI
Edel Records
AXR Music (1990–2010)
Sony Music (2010–2020)

UraMuokkaa

Ruonansuu aloitti uransa imitaattorina ja stand up -koomikkona 16-vuotiaana. Hän esiintyi Klaus Thomassonin isännöimmässä Klaustrofobia-viihdeohjelmassa 1980-luvulla. Vuonna 1987 M. A. Numminen ja Pedro Hietanen löysivät Ruonansuun, ja syksyllä 1988 julkaistiin esikoislevy. Samana vuonna Ruonansuu vieraili MTV:n Vesku Show'ssa esittäen imitaattorin taitojaan. Noina aikoina hän esiintyi jo ympäri Suomea. Seuraavana vuonna Ruonansuu julkaisi Visa Mäkisen kanssa yhteistyönä sketsiohjelman Matkiva kulkuri. Vuonna 1990 Ruonansuu tapasi levytuottaja Ilkka Vainion, ja siitä hetkestä sai alkunsa yhteistyö, joka katkesi vasta vuonna 2010 Ruonansuun siirryttyä Sony Musicin artistiksi.

Ruonansuun varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin paikallisradioiden kautta. Yhdessä kemiläisen toimittaja-viihdyttäjä Jari Vesan kanssa Ruonansuu alkoi vetää Elvis-osastoa Radio Perämeressä Kemin alueella 1980-luvun lopulla. Pian mukaan liittyi kolmas kemiläinen, Tommi Reponen. Ohjelma laajeni pian valtakunnalliseksi. Levyt Jope Ruonansuu ja Elvis-osasto (1992) sekä Täällä Washington (1993) myivät kultaa ja Ruonansuusta tuli eräs kysytyimmistä suomalaisista imitaattoreista. Elvis-osasto esiintyi myös livenä suurella menestyksellä.

Elvis-osaston loputtua jatkoivat Ruonansuu ja Reponen vuodesta 1993 eri paikallisradioasemille tehtyä viikoittaista Washington Bar -ohjelmaa. Washington Barin nimi jatkoi Elvis-osaston viitoittamaa menestysreseptiä: yksi Ruonansuun tunnetuimmista imitaatiohahmoista on entinen pitkäaikainen Yleisradion Washingtonin kirjeenvaihtaja Aarne Tanninen. Vuosina 2002–2003 Ruonansuu teki Juha Laitilan kanssa American Office -radiosketsejä eri radioasemille.

Televisiossa Ruonansuu esiintyi Timo Koivusalon Pekko Aikamiespoika -elokuvissa Heka Haimakaisen roolissa ja presidentti Martti Ahtisaaren roolissa Uuno Turhapuro -elokuvissa. Ruonansuu on tehnyt myös yhteistyötä näyttelijä Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa, joista syntyi sketsisarjat Neurovisio (1992), Herra 47 (1994), Hömppäveikot (1996), Ruonansuu & Petelius Co. (1997) ja 6pack (2008), jonka he yhdessä käsikirjoittivat ja näyttelivät. Ruonansuu teki myös Peteliuksen kanssa vuonna 2001 internetissä esitettyä sketsisarjaa Petelius ja Ruonansuu Show'ta.

Erityisesti Ruonansuu tunnetaan omasta Jopet Show -sketsiviihdesarjastaan, joita on tehty kuusi kautta[2]. Sarjaa on esitetty Yle TV2:lla uusintoina vuodesta 2005 alkaen. Ruonansuu on ollut myös muutaman kerran ääninäyttelijänä. Johnny von Wright tuotti Jope Ruonansuusta Yle TV1:lle suuren suosion saaneen vuonna 1998 julkaistun omaelämäkerrallisen Kokovartalodokumentin. Ruonansuun elämästä on julkaistu myös omaelämäkerta Aatteleppa ite! – Suomen hauskin mies (Gummerus, 2006), jonka on kirjoitettanut toimittaja Tommi E. Virtanen.[3]

Toimittaja Pasi Kostiaisen mukaan Ruonansuu asettuu suomalaisen populaarikulttuurin historiassa samaan jatkumoon kuin hänen suuresti ihailemansa Spede Pasanen ja omaa tietään kulkenut laulaja ja lauluntekijä Irwin Goodman. Siinä missä Pasanen elokuvillaan ja Goodman lauluillaan kommentoivat 1960- ja 1970-lukujen kaupungistuvan Suomen olosuhteita ja ongelmia, Ruonansuu ruoti musiikillaan ja sketseillään 1990-luvun alun laman ja sitä seuranneen Nokia-vetoisen nousukauden Suomea.[4]

ImitointiMuokkaa

Ruonansuun levyillään imitoimia julkisuuden henkilöitä ovat esimerkiksi poliitikot Esko Aho, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Raimo Ilaskivi, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Pekka Vennamo ja Veikko Vennamo, urheilijat Mika Häkkinen, Marja-Liisa Kirvesniemi, Juha Mieto, Matti Nykänen ja Kimi Räikkönen, televisiosta tunnetut Marco Bjurström, Esko Hukkanen, Ensio Itkonen, Heikki Kahila, Hannu Karpo, Spede Pasanen, Jorma Pulkkinen, Kirsi Salo, Aarne Tanninen ja Folke West sekä muusikot Remu Aaltonen, Juice Leskinen, Vesa-Matti Loiri ja M. A. Numminen. Ruonansuu imitoi taitavasti myös muun muassa höyryveturia, Terhi-merkkistä perämoottoria sekä suomalaisen sinisen pikajunan matkustamossa ilmenevää äänimaailmaa. Kaikkiaan Ruonansuu imitoi uransa aikana noin 150 henkilöä.[4]

MusiikkiMuokkaa

Vuonna 1988 ilmestyi Ruonansuun ensimmäinen albumi Matkiva kulkuri, jonka tuotti Pedro Hietanen. Sen jälkeen Ruonansuu siirtyi Ilkka Vainion Audiovox Records -levy-yhtiölle (nykyinen AXR Music). Yhdeksän Ruonansuun levyistä on myynyt kultaa ja menestyneimmät Työnnä kännykkä hanuriin (2002) ja Finnshits (2003) myös platinaa. Menestyneimmissä kappaleissaan Ruonansuu on yleensä karikatyyrin keinoin liioitellut jonkun julkisuuden henkilön ominaisuuksia ja maneereja tai humoristisesti pureutunut ajankohtaisiin asioihin. Suuri osa Ruonansuun huumorimusiikista on parodiamusiikkia. Huumorimusiikin lisäksi hän on tehnyt ja esittänyt myös herkkiä vakavamielisiä kappaleita. Niitä on julkaistu hänen levyillään huumorikappaleiden seassa. Hänen tunnetuin vakava kappaleensa on ”Enkeleitä toisillemme”. Vuonna 2008 hän julkaisi vakavamielisten laulujen kokoelman Enkeleitä toisillemme – Herkimmät laulut. Ruonansuu osasi soittaa kitaraa, saksofonia, rumpuja, bassoa, poikkihuilua ja harmonikkaa.

TunnustuksiaMuokkaa

Ruonansuu voitti vuonna 1990 Kuopiossa pidetyn huumorimusiikin Suomen mestaruuden. Hän vastaanotti ”Huumori-Emman” vuonna 1996 ja tuli valituksi vuoden viihdetaiteilijaksi vuosina 1998 ja 2001. Vuoden 2010 Venla-gaalassa Ruonansuu valittiin yleisöäänestyksellä parhaaksi TV-esiintyjäksi Jopet-Show'staan. Hänen levytyksensä ovat myyneet 15 kultalevyä ja 8 platinalevyä.

Kun Ruonansuu vieraili synnyinkaupungissaan Kemissä vuoden 2011 alussa, hänen mukaansa nimettiin Syväkankaan koulun auditorio Jopen saliksi.[5]

YksityiselämäMuokkaa

Nuoruudessaan Ruonansuu joutui koulukiusaamisen kohteeksi, mistä hän puhui avoimesti julkisuudessa. Ruonansuulla oli myös ongelmia alkoholinkäytön kanssa.[6] Pasi Kostiaisen mukaan Ruonansuun avoimuus yksityiselämänsä vaikeuksista toimi vertaistukena monille muille samoista ongelmista kärsineille.[4]

Ruonansuu oli naimisissa, ja hänellä oli kolme lasta, vuosina 1996 ja 2016 syntyneet tyttäret ja vuonna 2010 syntynyt poika.[7] Hän asui Heinolassa. Koulutukseltaan Ruonansuu oli konepuuseppä Kemin ammattikoulusta.

Ruonansuu kärsi pitkään ylipainosta, minkä vuoksi hän kävi maaliskuussa 2015 vatsalaukun pienennysleikkauksessa, ja laihtui sen vaikutuksesta yli 40 kiloa.

Ruonansuu sairastui keväällä 2018 ruokatorven syöpään, johon hän sai sytostaattihoitoa.[8] Syöpädiagnoosin jälkeen Ruonansuu ei enää esiintynyt julkisuudessa.[9] Ruonansuu kuoli heinäkuussa 2020.[10] Hänet on haudattu Kemiin.[11]

FilmografiaMuokkaa

ElokuvatMuokkaa

Vuosi Elokuva Rooli
1989 Ruuvit löysällä laulaja
1993 Pekko aikamiespojan poikamiesaika Heka Haimakainen
1994 Pekko ja poika
1996 Pekko ja muukalainen
1997 Pekko ja unissakävelijä
1998 Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies presidentti Martti Ahtisaari
2004 Uuno Turhapuro – This Is My Life imitaattori
2006 Matti Oksanen
2007 V2 – Jäätynyt enkeli komisario Hautavainio
Ganes Remun pomo
2011 Varasto Ykä
2018 Valmentaja Minnesota-ryhmän jäsen

Televisio-ohjelmatMuokkaa

Vuosi Sarja
1982 Klaustrofobia
1988 Vesku Show
1989 Matkiva kulkuri
Viemäri-TV
1992 Neurovisio
1993 Jopen videokoulu
1994 Herra 47
1995, 1996 Akkaa päälle
1996 Lihaksia ja luoteja
Hömppäveikot
1997 Ruonansuu & Petelius Co.
1998–1999, 2007 Team Ahma
1998–1999 Ö-studio
1999 Kaverille ei jätetä
2000 Koivula ja tähdet
2001 Korkeajännitystä – eli sähköä kotiin kuljetettuna
2002 Jurismia!
2005–2011 Jopet Show
2008 6pack
Hymy Pyllyyn
2011 YleLeaks
2012 Taivaan tulet
2015 Herra Heinämäen lato-orkesteri
2013, 2017 Putous

DubbauksetMuokkaa

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

KokoelmatMuokkaa

SingletMuokkaa

  • Nyt lähtee läskit / Rantamiehen balladi (1991)
  • Hyppää pois / Ilman jarruja helvettiin (1991)
  • Pappi vaan joi (1995)
  • Kaikki menee kun sovittelee / Mattiesko Hytönen (1997, vedettiin pois ennen virallista myyntipäivää)
  • Soneranputsausjenkka (1999)
  • Umtsi-um (2002)
  • Annelin silmin / Stressmann (2003)
  • Aulis Gerlander / Haluan Aidoliksi (2004)
  • Yllytyshullu / Matti on numero yksi (2004)
  • Enkeleitä toisillemme – Äiti (promo, 2008)
  • Katsastusinssi Nauraa (2011)
  • Loirinuotiolla (2016)

BibliografiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 774. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Jopet-show (2005) Elonet Kansallisfilmografia Viitattu 20.4.2014 (suomeksi)
  3. Ruonansuu, Jope: Aatteleppa ite!. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-6935-0.
  4. a b c Kostiainen, Pasi: Kommentti: Jope Ruonansuu – viimeinen kansantaiteilija? 18.7.2020. Ilta-Sanomat.
  5. Jope Ruonansuu sai oman salin Kemiin Yle Perämeri. Viitattu 10.1.2011.
  6. Jope Ruonansuu TV2:ssa: Koulukiusaaminen laukaisi alkoholinkäytön
  7. Jope Ruonansuusta isä 52-vuotiaana! Iltalehti. Viitattu 16.8.2016.
  8. Seiska: Jope Ruonansuu, 54, sairastui syöpään – pahanlaatuinen kasvain löytyi tähystyksessä Iltalehti. Viitattu 26.4.2018.
  9. Taiteilija Jope Ruonansuu on kuollut Ilta-Sanomat. 18.7.2020.
  10. Taiteilija Jope Ruonansuu on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2020.
  11. Seiska: Jope Ruonansuu haudattiin Kemiin – lähipiiri saattoi viimeiselle matkalle MTV Uutiset. 13.8.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jope Ruonansuu.