Kemin historiallinen museo

Kemin historiallinen museo on ammatillisesti hoidettu kulttuurihistoriallinen museo Sauvosaaren kaupunginosassa Kemissä. Kemin historiallisen museon tehtävänä on tallentaa ja esitellä Kemin kaupunkiin liittyvää aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Museo sijaitsee Kemin kulttuurikeskuksessa jossa samoissa tiloissa toimii myös Kemin taidemuseo.[6] Museossa on pysyvä perusnäyttely Meren ja joen kaupunki -näyttely.[1]

Kemin historiallinen museo
Tyyppi Kulttuurihistoriallinen museo
Sijainti Marina Takalon katu 3
94100 Kemi
Perustettu 1993
Ylläpitäjä Kemin kaupunki
Johtaja Tanja Kavasvuo[3]
Kuraattori Janne Kuoppala[4]
Kotisivut Kemin historiallinen museo
Koordinaatit 65°44′06.5″N, 24°33′51.5″E
Kartta
Kemin historiallinen museo
Kemin historiallisen museon perusnäyttely Meren ja joen kaupunki

Museon historia

muokkaa

Museon perusti vuonna 1938 perustettu Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys. Sotien vuoksi hanketta jouduttiin kuitenkin lykkäämään ja niiden aikana yhdistyksen keräämä 200 esineen kokoelma tuhoutui.[7] Vuonna 1951 yhdistys sai Pohjolan Voimalta lahjoituksena talon joka siirrettiin Isohaaran vesivoimalaitoksen patoaltaan tieltä pois. Vuonna 1952 museo perustettiin Meripuistoon minne rakennus oli siirretty. Yhdistys hankki useita museorakennuksia ja keräsi Kemistä ja sen lähistöstä esine-, arkisto- ja valokuvakokoelman.[1]

Vuonna 1990 yhdistys lahjoitti keräämänsä kokoelmat ja kiinteistöt Kemin kaupungille. Vuonna 1993 museon nimi vaihdettiin nykyiseen ja se muutti vanhan pankin tiloihin Sauvosaarenkatu 11:een missä museolle oli enemmän tilaa. Sille oli paremmat tilat tarjolla Kemin kulttuurikeskuksessa jonne se muutti ja avattiin remontin jälkeen vuonna 2015.[1]

Kemin kaupungin kulttuuriosaston päällikkö ja museotoimen johtaja Kari Silvennoinen jäi eläkkeelle syksyllä 2020. Museotoimen uudeksi johtajaksi valittiin Kemin taidemuseon intendentti Tanja Kavasvuo.[8]

Näyttelyt

muokkaa

Kemin historiallisessa museossa on nähtävillä pysyvä perusnäyttely, vaihtuvia näyttelyitä, Yli-Jaakheikin savupirtti, Suomen kähertäjämuseo ja Kemin Työläismuseo.

Meren ja joen kaupunki

muokkaa
 
Kemin historiallisen museon perusnäyttely Meren ja joen kaupunki

Kemin historiallisen museon perusnäyttely Meren ja joen kaupunki avattiin yleisölle vuonna 2015.[9] Meren ja joen kaupunki on kertomus Kemin ja sen lähialueiden historiasta esihistoriasta nykypäiviin saakka. Näyttelyn teemat kulkevat kronologisesti käsittellen alueen esihistoriaa, meren ja joen vaikutusta alueen kehittymiselle ja puunjalostusteollisuuden syntyä.[10]

Yli-Jaakheikin savupirtti

muokkaa

Yli-Jaakheikin savupirtti on yksi Kemin suosituimmista kesäkohteista. Se sijaitsee keskellä Kemin Meripuistoa. Savupirtti rakennettiin vuonna 1796 Muurolan kylässä. Se siirrettiin vuonna 1831 uittamalla Kemijokea alas ja rakennettiin uudestaan Alapaakkolan Maulan kylään. Kemin Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry. hankki savupirtin vuonna 1949 ja siirsi sen nykyiselle paikalleen, jossa se pystytettiin vuonna 1950. Savupirtti kunnostettiin rakentamisajankohdan hengen mukaiseksi muuraamalla siihen savu-uuni Suomen museoliiton valvonnassa. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys lahjoitti savupirtin Kemin kaupungille vuonna 1990.[11]

Suomen Kähertäjämuseo

muokkaa

Suomen kähertäjämuseo sijaitsee Marttalan museoalueella Kemissä. Museon kokoelmiin kuuluu noin 5000 kampaamoalan historiasta kertovaa objektia. Suomen Kähertäjämuseo avattiin ensikerran yleisölle vuonna 1989. Kähertäjämuseo tutustuttaa kävijänsä ammattikunnan historiaan 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Kähertäjämuseon kokoelma on saatu lahjoituksina eri puolilta Suomea. Näyttelyn esillepanosta ja esineiden keräyksestä on vastannut kemiläinen kampaaja-parturi Tuula Tarvainen. Nykyisin Kähertäjämuseo on avoinna yleisölle vain tilauksesta.[12]

Kemin Työläismuseo

muokkaa

Kemin Työläismuseo sijaitsee Kemin Marttalan museoalueella. Työläismuseo koostuu kahdesta vuonna 1929 rakennetusta kaksikerroksesta hirsisestä asuintalosta, jotka ovat viimeiset Kemi-yhtiön Marttalan noin neljäkymmentä taloa käsittäneestä asuinalueesta. Työläismuseon huoneistot esittelevät Marttalan alueen historiaa ja sahatyöläisten ja ammattityöntekijöiden asumista 1910-luvulta 1930-luvulle. Työläismuseoon pääsee nykyisin tutustumaan vain tilauksesta.[13]

Kokoelmat

muokkaa

Kemin historiallisen museon hallinnassa on laaja alueellinen esine-, arkisto-, ja valokuvakokoelma. Kokoelma kattaa nykyisellään yli 80 000 objektia.[9]

Museon esinekokoelma käsittää noin 40 000 tallennetta. Savupirtin, Kähertäjämuseon ja Työläismuseon esineiden lisäksi museon kokoelman suurimpia kokonaisuuksia ovat Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen kokoelma, Sauvosaaren kansakoulun kokoelma, Vihiriälän museon kokoelma, Uuno Hannulan ja Mirjam Hyvösen kokoelma, Kemin Poliisimuseon kokoelma, Regina Niemisen kokoelma, Tyyni Tanin kokoelma, uiton kokoelma ja Kemin I apteekin esineistö.

Museon kotiseutuarkistossa on tallennettuna kemiläisten yhdistysten, yritysten, erilaisten seurojen ja yksityisten ihmisten arkistoaineistoa. Nykyisin kotiseutuarkistossa on 60 hyllymetriä aineistoa.

Kemin historiallisen museon valokuva-arkistossa on tallennettuna yli 25 000 valokuvaa Kemin ja sen lähialueiden historiasta. Museon vanhimmat valokuvat ovat 1800-luvun loppupuolelta.[14]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Museon historiaa Kemin kaupunki. Viitattu 3.6.2020.
  2. Heikinmatti, Antti: Kemin museot pontevasti kasvun tiellä: kävijämäärä ylittää jo reilusti kaupungin väkiluvun Yle Uutiset. 30.10.2018. Viitattu 3.6.2020.
  3. Museot Yhteystietoja. Viitattu 2.11.2020.
  4. Museot Yhteystietoja. Viitattu 2.11.2020.
  5. http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21312. Tieto on haettu Wikidatasta.
  6. Museot Kemin kaupunki. Viitattu 3.6.2020.
  7. Historiaa – Yhdistys perustetaan Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys r.y.. Viitattu 3.6.2020.
  8. Kemin kaupungille uusia kulttuurijohtajia Lapinkansa.fi. Viitattu 2.11.2020.
  9. a b Museon historiaa Kemi. Viitattu 2.11.2020.
  10. Näyttelyt ja tapahtumat Kemi. Viitattu 2.11.2020.
  11. Savupirtti Kemi. Viitattu 2.11.2020.
  12. Suomen Kähertäjämuseo Kemi. Viitattu 2.11.2020.
  13. Työläismuseo Kemi. Viitattu 2.11.2020.
  14. Kokoelmat ja arkistot Kemi. Viitattu 9.11.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa