Utsjoki

kunta Lapin maakunnassa

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 211 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 5 372,00 km², josta 226,02 km² on vesistöjä.[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,24 asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoki
Ohcejohka
Utsjoki.vaakuna.svg Utsjoki.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 69°54′N, 027°01′E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Kuntanumero 890
Hallinnollinen keskus Utsjoen kirkonkylä
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 5 372,00 km²
13:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 5 145,98 km²
– sisävesi 226,02 km²
Väkiluku 1 211
291:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
väestötiheys 0,24 as./km² (31.1.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 27,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 51,3 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
saamenkielisiä 45,0 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 21,00 %
150:nneksi suurin 2020 [5]
Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • RKP
 • KD

5
3
2
2
1
1
1
www.utsjoki.fi

Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno (kutsutaan paikallisesti norjankielisellä nimellä Tana) ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta.[7] Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty rajamerkillä Nuorgamiin.[8] Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista, ja se on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.[9]

HistoriaaMuokkaa

Utsjoen suun tienoilta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, mutta pysyvä asutus kunnan alueella syntyi vasta 1500-luvulla. Laajoilla tunturialueilla, Tenojoen ja Utsjoen varsilla sekä järvien rannoilla asui vuonna 1695 vain 23 Utsjoen ja neljä Tenon saamelaisperhettä. Väestön kasvu oli hidasta vielä pitkään tämän jälkeenkin: vuonna 1750 Utsjoen ja Inarin yhteinen väkiluku oli 541 ja 1800-luvun alussakin vain 857. Vuonna 1850 Utsjoen oma asukasluku oli 423 ja 1900-luvun alussa 488.[10]

Poronhoito ja kalastus tarjosivat elannon pitkään vain osalle Utsjoen asukkaista. Kesäaikana tärkeäksi elinkeinoksi muodostui Jäämeren kalastus. Yhteydet Ruijaan muodostuivat myös kauppayhteyksiksi, ja avioliittojen myötä Ruijan ja Utsjoen saamelaisten veri on sekoittunut satojen vuosien ajan. Myös muuttoliike Utsjoelta Ruijaan vilkastui 1800-luvun alkupuoliskolla. Utsjoen saamelaisten ja sinne etelästä muuttaneiden suomalaisten määrälliset suhteet alkoivat muuttua vasta 1900-luvulla. Kun Utsjoella oli vuonna 1800 vain kolme suomalaista, heitä oli sata vuotta myöhemmin 13 ja vuonna 1950 jo lähes 300. Utsjoen kunnan kokonaisväkiluku vuonna 1950 oli 980 ja vuonna 1960 jo 1 209. Suomalaisasutuksen lisääntymisestä huolimatta saamelaisuus on säilynyt elinvoimaisena; vuonna 1962 Utsjoella asui 965 saamelaista.[10]

Rinnan väestörakenteen muutoksen kanssa Utsjoella tapahtui elinkeinorakenteen muutos. Poronhoidon ja kalastuksen rinnalle tulivat toisen maailmansodan jälkeen maa- ja karjatalous. Tieyhteyksien parantuessa ja matkailun vilkastuessa palvelujen osuus kasvoi voimakkaasti.[10]

Hallinnollisesti Utsjoki kuului 1500-luvulta alkaen Tornion Lappiin, ja kirkollisesti se liitettiin vuonna 1602 kuningas Kaarle IX:n määräyksestä Tornion kappalaisen alaisuuteen. Utsjoesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1747, ja samalla siihen liitettiin aiemmin Kemin Lapin seurakuntaan kuulunut Inari, joka puolestaan itsenäistyi vuonna 1881.[10]

Utsjoki liitettiin lopullisesti Suomeen vuonna 1751 solmitun Strömstadin rauhan nojalla, ja Suomen nykyinen pohjoisraja Norjaa vastaan vahvistettiin vuosina 1764–1766 suoritetussa rajankäynnissä. Vuonna 1826 jaettiin viimeiset yhteisalueet Varanginvuonon, Inarin ja Utsjoen välillä Ruotsin ja Venäjän kesken. Valtakunnanrajan sulkeutuminen vuonna 1852 lopetti vuosisatoja kestäneen porojen laiduntamisen rajan molemmin puolin.[10]

Kunnallinen ja seurakunnallinen hallinto Utsjoella erotettiin kirkonkokouksen päätöksellä vuoden 1877 alussa. Päätös Utsjoen ensimmäisen kansakoulun perustamisesta tehtiin vuonna 1878, mutta toimintansa koulu aloitti vasta 1885.[10]

Lapin sodan aikana viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat pohjoisimmasta Suomesta Karigasniemellä 18. marraskuuta 1944.[11]

Kylät ja muut asutuskeskittymätMuokkaa

Kunnan asutus on keskittynyt pääasiassa Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Utsjoen kunnassa on seuraavat kylät (saamenkieliset nimet suluissa)[12]:

Virallisten kylien lisäksi muita asutuskeskittymiä Utsjoella ovat Nuvvus, Dalvadas, Niemelä, Rovisuvanto ja Kaamasmukka (Gámasmohkki).

LiikenneyhteydetMuokkaa

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä kerrotaan Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva nykyinen tie valmistui aluksi polkutienä 1970-luvulla. Nykyisessä muodossaan se vihittiin käyttöön vuonna 1983.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4:n pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

TalousMuokkaa

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa (vähittäiskauppa), poro- ja luontaistalous ja matkailu (Tenojoen lohenkalastus).

Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti; lisäksi norjalaiset asioivat paljon vuonna 2001 Nuorgamiin ja vuonna 2014 Karigasniemeen avatuissa Alkon myymälöissä.

Utsjoella on monta lomakylää, muun muassa Tenon lohituvat. Suurin osa niistä on perheyrityksiä.lähde?

Entisaikaan monelle utsjokilaiselle talviaikainen riekon ansapyynti oli lähestulkoon ammatti, mutta nykyään riekkoa pyytävät lähinnä ulkopaikkakuntalaiset.

Utsjoella naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 2,18-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna. Ero naisten hyväksi oli suurempi kuin missään muussa suomalaiskunnassa. Naiset ansaitsevat miehiä enemmän 38 muussakin kunnassa, joista useimmat ovat Pohjois-Suomessa, syinä etenkin miesvaltainen porotalous ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.[13]

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Utsjoella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon[14] Utsjoen seurakunta, jolla on toimintaa kaikissa kunnan kylissä.[15] Seurakunta on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että saamen kieltä. Utsjoen seurakunta on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan ja muodostaa yhdessä Inarin seurakunnan kanssa Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän.[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Utsjoen alueella toimii vuosittain Lapin ortodoksinen seurakunta.[17]

Vuonna 2017 aloitti Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta toimintansa Utsjoella.[18] Sen jumalanpalveluksiin osallistunut joukko järjestäytyi joulukuussa 2018 seurakunnaksi nimeltä Joosefin luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunnan jäsenseurakunnaksi.[19]

PalvelutMuokkaa

KoulutusMuokkaa

Varhaiskasvatusta tarjotaan Utsjoella kolmessa päiväkodissa: kirkonkylällä Utsjokisuun päiväkodissa sekä Karigasniemen ja Nuorgamin päiväkodeissa. Kunnassa on niin ikään kolme saamen kielen kielipesää.[20]

Nuorgamin koulu on kaksikielinen alakoulu, jossa annetaan perusopetusta luokilla 1.-6. sekä esiopetusta[21]. Karigasniemen ja Utsjokisuun kouluissa annetaan opetusta suomeksi ja saameksi luokilla 1.-9. sekä esiopetusta[22][23]. Vuonna 2019 kunta päätti uusia kaikki kolme koulurakennusta sisäilmaongelmien takia[24].

Utsjoella toimii EU:n pohjoisin lukio, Utsjoen saamelaislukio. Lukiossa voi opiskella saamea yhtenä oppiaineena, minkä lisäksi joillakin kursseilla opetuskieli on saame. Koulussa on oppilaille asuntola.[25]

Utsjoella on kansalaisopisto. Toiminta on pienimuotoista: lukuvuonna 2019–2020 tarjolla on kahdeksan kurssia.[26] Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää Utsjoella lyhytkursseja[27].

Vapaa-aikaMuokkaa

Utsjoella voi lainata kirjoa ja muuta aineistoa Pedar Jalvi -kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastopalvelut ovat osa Lapin kirjastoa.[28] Aiemmin utsjokelaisia palvellut kirjastoauto oli yhteinen Norjan Kaarasjoen ja Porsangin kuntien kanssa, mutta näiden luovuttua rahoituksesta Utsjoen kunta alkoi tehdä yhteistyötä Tanan ja Nessebyn kirjastoauton kanssa[29][30].

Utsjoella toimii myös EU:n pohjoisin elokuvateatteri, 30-paikkainen Davvenásti.[31] Elokuvateatterissa on huomioitu Saamen kulttuuri ja elokuvien trailereiden sijasta näytetään saamelaisia lyhytelokuvia.

Utsjoella on uimahalli, kolme liikuntasalia, kolme jääkiekkokaukaloa sekä valaistuja kuntoreittejä. Nisulammella on myös 18-väyläinen frisbeegolfrata.[32] Nisulammen uimapaikan saunan yhteydessä pääsee talvisin uimaan avannossa.

TerveysMuokkaa

Utsjoella, Karigasniemessä ja Nuorgamissa on omat terveystalonsa, jotka tarjoavat muun muassa neuvolapalveluita, hammashoitoa, kotiterveydenhoitoa ja kouluterveydenhoitoa.[33]

MaantiedeMuokkaa

LuontoMuokkaa

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä; helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsevassa Kevon luonnonpuistossa sijaitsee Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni. Kanjonin vartta pitkin kulkee runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku. Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.[34] Myös Nuorgam–Sevettijärvi-retkeilyreitti on suosittu, mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee Suomen laajin erämaa-alue Kaldoaivi. Utsjoen alueen luonnonmarjoja ovat muiden muassa puolukka, hilla eli suomuurain, variksenmarja ja mustikka.

IlmastoMuokkaa

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta. Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa. Nyt jo lopetetulla Utsjoen Outakosken sadeasemalla vuosisademäärän keskiarvo jäi vieläkin alemmas, 369,8 millimetriin vuodessa.[35]

Kevon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,2 −8,1 −3,2 2,4 7,9 14,7 18,3 15,4 9,6 2,3 −4,4 −7,5 ka. 3,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −19,1 −18 −13,8 −7,7 −0,5 5,1 8,5 6,5 2,3 −3,4 −12,5 −17,3 ka. -5,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −14 −12,8 −8,2 −2,5 3,7 9,6 13,1 10,7 5,7 −0,5 −8,3 −12,3 ka. -1,3
Sademäärä (mm) 27 24 21 25 27 50 72 57 38 39 28 25 Σ 433
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 2 4 6 6 7 7 4 3 2 0 0 ka. 3,4
Sadepäivät (d) 23 21 19 16 17 17 17 18 18 21 22 22 Σ 231
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,2
−19,1
−8,1
−18
−3,2
−13,8
2,4
−7,7
7,9
−0,5
14,7
5,1
18,3
8,5
15,4
6,5
9,6
2,3
2,3
−3,4
−4,4
−12,5
−7,5
−17,3
S
a
d
a
n
t
a
27
24
21
25
27
50
72
57
38
39
28
25


Utsjoki Outakoski, sademäärän keskiarvo 1981-2009
kuukausi tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi ka.
sademäärä 21,9 19,7 16,4 18,8 17,0 38,0 61,0 53,6 34,6 37,6 28,9 22,3 369,8

VäestöMuokkaa

Vuonna 2018 Utsjoella asui 1 232 henkeä. Suomenkielisiä oli 655 (53,2%), saamenkielisiä 530 (43,0%), ruotsinkielisiä ei ollut lainkaan ja vieraskielisiä oli yhteensä 45 (3,7%).[36] Vastaavasti vuonna 2011 Utsjoella asukkaita oli 1 294 henkeä, joista suomea puhui äidinkielenään 648 henkilöä ja saamea 614 henkeä. Tällöin ruotsinkielisiä oli neljä ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.[37]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utsjoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 479
1985
  
1 548
1990
  
1 514
1995
  
1 568
2000
  
1 394
2005
  
1 363
2010
  
1 297
2015
  
1 250
Lähde: Tilastokeskus.[38]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Utsjoella oli 1 242 asukasta, joista 317 asui taajamissa, 898 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Utsjoen taajama-aste on 26,1 %.[39] Utsjoella on Suomen matalin taajama-aste niistä kunnista, joissa on taajamaväestöä. Utsjoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Utsjoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 317 asukasta.[40]

Tunnettuja utsjokelaisiaMuokkaa

KuvastoMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Utsjoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ”Saapi tänne tulla”
  8. Tiedätkö, missä on Suomen pimein kunta?
  9. Utsjokilaakson saamelaisasutus
  10. a b c d e f Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 332–335. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  11. Ensio Siilasvuo (toim.): Jatkosota-kronikka, s. 190. Jyväskylä: Gummerus, 1991. ISBN 951-20-3661-4.
  12. Tietoa Utsjoesta Utsjoen kunta. Viitattu 3.5.2020.
  13. Vihavainen, Suvi ym.: Tässä Suomen kunnassa naisen euro on 218 senttiä – Katso, millaiset tuloerot kotikuntasi miehillä ja naisilla on Helsingin Sanomat. 14.5.2019. Viitattu 14.5.2019. (Tilaajille.)
  14. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. Utsjoen seurakunta utsjoenseurakunta.fi. Viitattu 9.1.2019.
  16. Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Utsjoen seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
  18. Utsjoki Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 25.9.2019.
  19. Utsjoelle Joosefin luterilainen seurakunta Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 25.9.2019.
  20. Varhaiskasvatus Utsjoen kunta. Viitattu 3.5.2020.
  21. Nuorgamin koulu Utsjoen kunta. Viitattu 2.5.2020.
  22. Karigasniemen koulun työsuunnitelma Utsjoen kunta. 2018. Viitattu 23.9.2019.
  23. Utsjokisuun koulun työsuunnitelma Utsjoen kunta. 2018. Viitattu 23.9.2019.
  24. Utsjoen kunta rakennuttaa kolme uutta koulua – Karigasniemeläiset joutuivat pettymään aikatauluun Yle. 15.1.2019. Viitattu 23.9.2019.
  25. Utsjoen saamelaislukio Utsjoen kunta. Viitattu 2.5.2020.
  26. Kansalaisopisto Utsjoen kunta. Viitattu 2.5.2020.
  27. http://www.sogsakk.fi/fi/Hakijalle/Lyhytkoulutukset Viitattu 3.5.2020.
  28. Lapin kirjaston käyttösäännöt Utsjoen kunta. Viitattu 23.9.2019.
  29. Suomen pohjoisin kirjastoauto loppuu Norjan kuntien rahapulaan – liikkuva kirjasto on palvellut kahta maata vuosikymmeniä Yle. 3.9.2019. Viitattu 23.9.2019.
  30. Kirjastoauto Utsjoen kunta. Viitattu 3.5.2020.
  31. EU:n pohjoisin elokuvateatteri explore utsjoki. Viitattu 23.9.2019.
  32. Liikuntaatarjonta Utsjoen kunta. Viitattu 23.9.2019.
  33. Terveydenhoito ja kotisairaanhoito utsjoen kunta. Viitattu 23.9.2019.
  34. http://www.luontoon.fi/kevo
  35. Säähavaintoarkisto - Taulukkotilastot - FMI Avoin data suja.kapsi.fi. Viitattu 10.2.2019.
  36. Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 13.7.2019.
  37. Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  38. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  39. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  40. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa