Tunturikoivu
Tunturikoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii) on hieskoivun alalaji,[3] joka tunnettiin aiemmin omana lajinaan nimellä Betula tortuosa. Tunturikoivu ei ole hieskoivun ja vaivaiskoivun risteymä, vaikka ulkonäkö voisi antaa aihetta luulla niin. Vaivaiskoivu kyllä risteytyy helposti tunturikoivun ja hieskoivun kanssa.
| Tunturikoivu | |
|---|---|
 Tunturikoivuja Saanan juurella. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
| Alaheimo: | Betuloideae[1] |
| Suku: | Koivut Betula |
| Laji: | Hieskoivu pubescens |
| Alalaji: | czerepanovii |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Betula pubescens subsp. czerepanovii |
|
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Tunturikoivu on pensasmainen puu. Talvilaiduntavat porot syövät tunturikoivun lehtiä ja nuoria oksia, monet hyönteiset, esimerkiksi tunturimittari, syövät sen lehtiä, ja ankarat talvet voivat vahingoittaa lumen yläpuolelle jääviä osia.
Levinneisyys
muokkaaPohjois-Euroopassa tunturikoivu kasvaa Skandien vuoristossa Etelä-Norjasta Ruijaan Jäämeren rannikolle asti, Suomen pohjoisosissa ja täältä Kuolan niemimaalle ja muualle Venäjän pohjoisosiin. Tunturikoivu on ainoa alkuperäinen puulaji Islannissa ja Grönlannissa.
Suomessa tunturikoivua esiintyy runsaimmin Lapin koivuvyöhykkeellä Inarissa ja Enontekiöllä. Etelämpänä se esiintyy matalien havupuiden kanssa Lapin harvakasvuisissa metsissä Keski-Lappiin saakka, esimerkiksi Sodankylään. Etelämpänä sen korvaavat hies- ja rauduskoivu.
Tunturikoivu kasvaa metsänrajalta 300–650 metrin korkeudesta 980 metriin asti.[4]
Käyttö
muokkaaTunturikoivua käytetään runsaasti polttopuuna, sillä se on yleensä ainoa puu tunturialueiden läheisyydessä. Rakennuspuuksi siitä ei ole, sillä se on ohutrunkoinen ja useimmiten mutkainen.
Lähteet
muokkaa- ↑ Stevens, P. F.: Betulaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Tunturikoivu – Betula pubescens subsp. czerepanovii Laji.fi. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Väre, H. & Partanen, R.: Suomen tunturikasvio, s. 50. Metsäkustannus OY, 2009.
Aiheesta muualla
muokkaa- euroopanpähkinäpensas
- halava
- harmaaleppä
- hieskoivu
- jokipaju
- korpipaatsama
- kotipihlaja
- kynäjalava
- metsähaapa
- metsälehmus
- metsäomenapuu
- metsätammi
- metsävaahtera
- mustuvapaju
- orapaatsama
- outapaju
- raita
- rauduskoivu
- ruotsinpihlaja
- saarni
- suippuorapihlaja
- suomenpihlaja
- talvikkipaju
- tervaleppä
- tunturikoivu
- tuomi
- tylppöorapihlaja
- vuorijalava