Raita

putkilokasvilaji
Tämä artikkeli kertoo pajukasvista. Muista merkityksistä katso Raita (täsmennyssivu).

Raita (Salix caprea) on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva kasvi. Se on yleinen Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Idässä levinneisyys ulottuu Itä-Aasiaan saakka.[3] Raidan latinankielinen nimi tarkoittaa "vuohen kanssa olevaa". Nimi johtuu siitä, että ensimmäisessä raidasta löydetyssä kuvassa vuohi syö sen lehtiä.[4]

Raita
Suurikokoinen raita Saksassa.
Suurikokoinen raita Saksassa.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi: Rosidit
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Alaheimo: Salicoideae
Tribus: Saliceae[2]
Suku: Pajut Salix
Laji: caprea
Kaksiosainen nimi

Salix caprea
L.

Raidan levinneisyys.
Raidan levinneisyys.
Katso myös

  Raita Wikispeciesissä
  Raita Commonsissa

Raita kasvaa pensas- tai puumaisesti 6–14 metriä korkeaksi, joskus jopa kahteenkymmeneen metriin. Lehdet ovat 5–12 cm pitkiä ja 3–8 cm leveitä, eli huomattavasti leveämmät kuin useimmilla pajuilla. Kukinnot ovat 3–7 cm pitkiä ja siemenet erittäin pieniä: noin 0,2 mm halkaisijaltaan. Ne vaativat hyvän maaperän itääkseen. Raita on kaksikotinen puu. Hedekukinnot ovat keltaisia ja pörheitä, kun taas emikukinnot vihertäviä ja ohuempia.[4]

Raidan kuori on pitkittäisraidallinen, ja lehtien alapinnalla kasvaa nukkaa. Näiden tuntomerkkien avulla sen voi erottaa muista pajulajeista, vaikka lajit risteytyvätkin helposti. [5]

Raidassa kasvaa useita lahottajia, joista yleisin on lähes kaikissa vanhoissa puissa esiintyvä raidankääpä (Phellinus conchatus). Muita elävissä raidoissa kasvavia yleisiä lahottajia ovat kuhmukääpä (Phellinus punctatus) ja arinakääpä (Phellinus igniarius) sekä harvinaisista lajeista ehkä tunnetuin raidantuoksukääpä (Haploporus odorus). Raita on melko lyhytikäinen puu. Se elää harvoin yli 50-vuotiaaksi.[4] Raita ja sen hybridit ovat alttiita lehtikuusen-raidankeltaruosteelle (Melampsora caprearum).

Raita on keskeinen ravintolähde monille hyönteisille. Suomen suurperhosista lähes 190 lajin on todettu käyttävän raitaa ravinnokseen.

Raidasta voi löytää monia sarvijäärälajeja. Raidan juurissa elää kankuri (Lamia textor), rungon tyvessä myskijäärä (Aromia moschata) ja sen paksuissa haaroissa raitahaapsanen (Saperda similis). Puun ohuista sileäkuorisista rungoista voi löytää raitajäärän (Xylotrechus (Rusticoclytus) pantherinus) ja ohuista oksista äkämähaapsasen (Saperda populnea) sekä pajujäärän (Oberea oculata).[6]

Raidan puuainesta on käytetty aidaksina ja polttopuuna[7].Raidan juuripahkasta eli raidan visasta on myös tehty puukon kahvoja ja perinteisiä puisia juomakuppeja eli Kuksia.[8][9] Erään ohjeen mukaan raidanvisakuksa valmistetaan tuoreesta ja kosteasta puuaineksesta puuta kupin puolelta esimerkiksi pihdeillä repimällä, jolloin kupista tulee vahva eikä se esimerkiksi halkea niin helposti kuin terällä veistämällä ja kovertamalla tehty kuksa.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Salix caprea IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Salicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  3. Anderberg, A. & A-L: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 3.6.2009. (ruotsiksi)
  4. a b c Aamulehti s. 17, 1.4.2010.
  5. Puuproffa (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Heliövaara Kari, Mannerkoski Ilpo & Siitonen Juha: Suomen sarvijäärät, s. 44. Helsinki: Tremex Press, 2004. ISBN 952-5274-03-9.
  7. Hannula, Mandi & Wiherheimo, Alli (toim.): ”Kotiteollisuuden raaka-aineet”, Emännän tietokirja II, uudistettu laitos, Katto–Nauris, s. 772. WSOY, 1953.
  8. Kuksan teko-ohjeet - Perhokalastajat.net web.archive.org. 25.1.2024. Viitattu 25.1.2024.
  9. Raita – Puuproffa web.archive.org. 7.9.2023. Viitattu 25.1.2024.

Aiheesta muualla muokkaa