Avaa päävalikko

Korpipaatsama eli paatsama (Rhamnus frangula, syn. Frangula alnus) on paatsamakasveihin kuuluva puuvartinen kasvi. Paatsaman murteellisia nimiä ovat pajatin ja koirankusipuu.

Korpipaatsama
Rhamnus frangula.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Paatsamakasvit Rhamnaceae
Suku: Paatsamat Rhamnus
Laji: frangula
Kaksiosainen nimi

Rhamnus frangula
L.

Synonyymit
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Korpipaatsama Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Korpipaatsama Commonsissa

KuvausMuokkaa

 
Korpipaatsaman kukkia.

Korpipaatsama on harittavaoksainen pensas, joka kasvaa 2–6 metrin korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti samalta kuin tuomi.

Paatsaman lehdet ovat samantapaiset kuin lehtokuusaman, mutta kasvavat kierteisesti ja ovat kaljuja. Kukka on kellanvihreä ja teriö valkoinen. Marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja kypsinä mustia. Kuori ja marjat ovat myrkyllisiä. Puun kuori on musta ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä.[2]

Levinneisyys ja kasvupaikatMuokkaa

Korpipaatsama kasvoi alun perin vain Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta 1900-luvun alussa sitä vietiin koristekasviksi Pohjois-Amerikkaan, missä se karkasi luontoon ja kasvaa nykyisin paikoin yleisenä.

Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Etelä-Lapissa ja Pohjanmaalla se on harvinainen.[3] Korpipaatsama kasvaa korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla.

KäyttöMuokkaa

Paatsama on ikivanha lääkekasvi. Sen kuori ja marjat sisältävät antrakinoniglykosideja mm. franguliinia ja glukofranguliinia. Niiden hajoamistuote emodiini ärsyttää paksusuolen seinämää ja vaikuttaa täten ulostuslääkkeenä. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen runsaasti nautittuna.[4] Paatsamasta saatavaa hiiltä on käytetty myös hienoimman ruudin valmistukseen. Värjäyksessä korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja rautasuoloihin sekoitettuna mustaa. Lehdistä saadaan keltaista ja punaruskeaa, rautasuoloilla mustaa.

Tuholaiset ja kasvitauditMuokkaa

Korpipaatsama kärsii usein paatsamanheinäruoste (Puccinia coronata) -ruostesienen aiheuttamasta rengasruosteesta. Muita korpipaatsamalla tavattavia tuholaisia ovat lehtikirvat (Aphis frangulae ym.) sekä eräiden perhoslajien toukat kuten esimerkiksi sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) ja paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus). Korpipaatsaman tuholaisia on myös paatsamanhärmä (Microsphaera divaricata). Korpipaatsamaa ravintokasvinaan käyttäviä eliöitä ovat lisäksi Aceria rhamni, juovasirppikääriäinen (Ancylis apicella), Ancylis derasana, tuomitöyhtökoi (Bucculatrix frangulella), orapaatsamakemppi (Cacopsylla rhamnicola), Oberea pedemontana, paatsamavälkekoi (Sorhagenia janiszewskae), Tetra rhamni ja Zygana suavis.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Rhamnus frangula IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Eliaksen yrttitarha web.archive.org. Viitattu 26.7.2007. (Internet Archive)
  3. Korpipaatsama (Frangula alnus) Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 8.12.2018.
  4. Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 26.7.2007.

Aiheesta muuallaMuokkaa