Halava

putkilokasvilaji

Halava (Salix pentandra) eli viitahalava on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva puu tai pensas,[3] jota kasvatetaan joskus myös koristekasvina.[4]

Halava
Salix pentandra(01).jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Suku: Pajut Salix
Laji: pentandra
Kaksiosainen nimi

Salix pentandra
L.[2]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Halava Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Halava Commonsissa

Halavan uusia versoja ja lehtiä.

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Kasvutapa ja lehdetMuokkaa

Halava on 2–15 metriä korkeaksi kasvava puu tai pensas. Sen paljaat ja kiiltävät oksat ovat väriltään vihreitä tai punertavia. Vanhemmiten rungon väri muuttuu vihertävänharmaaksi ja se kaarnoittuu pystyliuskaisesti. Silmut ovat kooltaan noin 3–4 millimetriä pitkiä, ruskeita ja kiiltäviä.[3][5][4]

Halavan kierteisesti järjestäytyneissä lehdissä on lyhyet ruodit ja tyvellä pienet korvakkeet, jotka kuitenkin varisevat pian pois. Lehtilapa on noin 6–8 senttimetriä, lehtimuoto on pitkä-soikea. Lehtilaita on saha- ja nystylaitainen. Lehdet ovat molemmin puolin paljaita ja vihreitä, alapuoli on kuitenkin hieman vaaleamman vihreä. Lehtisuonia on 10–12.[3][5]

Kukat ja hedelmätMuokkaa

Halava kukkii yleensä kesäkuun alussa kun lehdet ovat kasvaneet miltei täysikokoisiksi. Se on kaksikotinen ja hyönteispölytteinen, eli sen hede- ja emikukat ovat norkkoina eri yksilöissä. Sen kukinnot norkkoja jotka ovat norkkosuomujen hangoissa noin 3–4 senttiä pitkiä. Norkoissa olevat kukat ovat kehättömiä, pieniä ja niissä on mesinystyt. Hedenorkot ovat keltaisia ja niissä on viisi hedettä. Heteiden palhot ovat valkokarvaisia. Eminorkot ovat vaalean vihreitä ja niiden emikukissa oleva emiö on kaksiluottinen, sikiän on karvaton.[3][5] Yhdessä eminorkossa saattaa olla 150 kukkaa.[4]

Halavan norkoissa olevissa kodissa kehttyvät pienet lenninhaivenelliset siemenet. Kukinnan jälkeen ne varisevat norkoista vasta myöhään syksyllä. Norkot jäävät roikkumaan halavaan yli talven.[3][5]

LevinneisyysMuokkaa

Halavan levinneisyysalue käsittää suuren osan Eurooppaa ja Länsi-Siperian sekä Mongolian.[6] Suomessa se on yleinen suurimmassa osassa maata. Lapissa se on kuitenkin harvinainen.[3][5][4]

ElinympäristöMuokkaa

Halava vaatii kasvupaikaltaan ravinteikasta ja kosteaa kasvualustaa. Se viihtyy etenkin rannoilla, kosteissa lehdoissa ja korvissa sekä muilla kosteilla kasvupaikoilla.[3][5][4]

MuutaMuokkaa

Halavaa käytetään energiapuuna. Sitä on myös käytetty korinpunontaan ja siitä on tehty parkitsemisessa käytettäviä parkkiaineita.[5] Kirjallisuudessa halava mainitaan Aleksis Kiven runossa Ikävyys kokoelmasta Kanervala (1866).[7]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Salix pentandra IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Salix pentandra L. ITIS. Viitattu 14.6.2019 (englanniksi).
  3. a b c d e f g Viitahalava (sv: jolster) Salix pentandra Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 14.6.2019.
  4. a b c d e Puut ja pensaat Suomen luonnossa, s. 58.
  5. a b c d e f g Halava Salix pentandra LuontoPortti. Viitattu 14.6.2019.
  6. Salix pentandra IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  7. Kivi, Aleksis: Ikävyys (pdf) Etälukio. Opetushallitus. Viitattu 5.6.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa