Kaarna

puuvartisten kasvien sisempiä osia suojaava ulkokerros
Tämä artikkeli käsittelee puunkuorta. Sukunimen kantajia luetellaan täsmennyssivulla.

Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta. Kaarna koostuu kahdesta kerroksesta: ilman täyttämästä korkkisolukosta ja korkkijällestä. Kaarna on välttämätöntä puun nestetasapainolle.

Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna.
Montereynmännyn (Pinus radiata) kaarnaa

Kaarna imee itseensä huonosti vettä ja on vettä kevyempää eli kelluu hyvin. Metsäpalon sattuessa kaarna voi suojata puuta palamiselta, mikäli kaarna on riittävän paksu. Useille kovakuoriaisille ja muille hyönteisille kaarna tarjoaa elinympäristön.

Käyttö

muokkaa

Kaarnaa on käytetty nuotan kannattimiin, ongenkohoihin ja kaarnaveneisiin. Nykyään kaarnaa käytetään esimerkiksi polttoaineena puunjalostusteollisuudessa, kasvualustana ja maanparannusaineena. Korkkisolujen vuoksi kaarna on hyvä äänen- ja lämmöneristäjä. Monien puiden kaarnasta saadaan parkkiaineita, joita käytetään nahan parkitsemiseen.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Otava, 1993. ISBN 951-1-11390-9.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.