Mesi on kukkien tuottama sokeripitoinen neste, jonka tarkoituksena on houkutella pölyttäviä eläimiä kukalle.[1] Joissakin kukissa voi olla meden luo ohjaavia mesiviittoja.

Mesipisara

Kasvit tuottavat meden rauhasessa nimeltä mesiäinen, joka sijaitsee yleensä aivan kukan pohjalla, jotta medestä kiinnostuneet eläimet joutuisivat kosketuksiin myös kasvin lisääntymiselinten, heteiden ponsien ja emin, kanssa. Mesiäinen on siemenkasvin elin, joka on yleensä syntynyt kukkalehdistä tai kukkapohjuksesta, mutta se voi kuitenkin sijaita myös kasvullisessa osassa. Kukkien mesiäiset houkuttelevat pölyttäviä eläimiä, tavallisesti hyönteisiä. Lihansyöjäkasvien mesi vetää puoleensa saaliseläimiä.[2]

Kukan ulkopuolella erittyvä mesi on yleensä tarkoitettu houkuttelemaan petohyönteisiä, jotka syövät sekä meden että kasvia syövät hyönteiset ympäriltä.

Mesi on taloudellisesti tärkeä raaka-aine, sillä se on hunajan sokerilähde[3]. Se on käyttökelpoista myös maanviljelyssä ja puutarhanhoidossa, sillä monet petohyönteiset ja pölyttäjät syövät mettä. Myös monet linnut, muun muassa kolibrit, syövät mettä.

LähteetMuokkaa

  1. Tarjolla mettä eikä vettä Tieteen Kuvalehti 2006
  2. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 173. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20163-4.
  3. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 172. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20163-4.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.