Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä. Lyhyesti sanottuna kukinto on se verson osa, joka muodostaa kukkia. [1]
Erityyppisiä kukintojaMuokkaa
Kukinnot jaetaan pitkä- ja lyhytlapakkoisiin kukintoihin sekä viuhkoihin. Pitkälapakkoisissa kukinnoissa kukat liittyvät pitkänomaiseen kukintovarteen, lapakkoon. Sellaisten eri tyyppejä ovat tähkä, terttu, huiskilo ja norkko. Lyhytlapakkoisia kukintomuotoja ovat sarja ja mykerö. Mykerössä on suuri joukko pieniä kukkia kiinnittyneenä samaan kukkapohjukseen niin lähelle toisiaan, että kukinto muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa, mutta tarkemmin katsottuna jokaisessa pikkukukassa on erotettavissa kaikki normaalin kukan osat, kuten terälehdet, heteet ja emit. Viuhkossa kukkaperät eivät ole kiinnittyneet yhteiseen rankaan, vaan kukkarangat haarautuvat jatkoisella tavalla.
Soikkoratamon (Plantago media) tähkä
Pallomainen mykerö
Kamomillasaunion (Matricaria recutita) mykeröitä
Harmaalepän (Alnus incana) norkko
Kiemura viuhko
Kaksihaarainen viuhko
Kaksihaarainen viuhko
.PNG)
.PNG)
.svg)
.svg)
.svg)
LähteetMuokkaa
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kukinto Wikimedia Commonsissa
