Avaa päävalikko

Saana (tunturi)

Tunturi Kilpisjärvellä, Enontekiön kunnassa
Saana
Saana at Kilpisjärvi, 2012 March.jpg

Maaliskuinen Saana nähtynä Ala-Kilpisjärven yli etelästä.

Tyyppi
Sijainti
Vuoristo
Korkeus merenpinnasta
1 029 m
Prominenssi
556 m
Koordinaatit
Huipulle johtava reitti erottuu tunturin pohjoisrinteessä kuvan vasemmassa laidassa. Alarinnettä peittää rehevä tunturikoivikko.
Saanalle kiipeämistä helpottivat jyrkimmälle osuudelle rakennetut portaat. Kuva heinäkuulta 2005.

Saana (pohjoissaameksi Sána) on 1 029 metriä korkea laakeapäinen tunturi Suomessa Enontekiön kunnan luoteiskolkassa, ”Käsivarren peukalossa”. Tunturi sijaitsee Suomen ainoassa Skandien vuoristoon ulottuvassa osassa. Se kohoaa 556 metriä läheisen Kilpisjärven pintaa ylemmäksi.

Sisällysluettelo

RetkeilykohdeMuokkaa

Saana on Suomen tunnetuimpia tuntureita ja suosittu nähtävyys ja retkeilykohde. Saanan huipulle johtaa neljän kilometrin mittainen polku, joka lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta. Luonnonsuojelullisista syistä tunturille saa kiivetä ainoastaan tätä polkua pitkin. Aluksi polku kulkee tunturikoivikossa Saanan loivempana alkavaa luoteispäätä kohti. Koivikon jälkeen alkaa polun jyrkempi osuus, varsinainen tunturille nousu, jota helpottamaan rakennettiin 2000-luvun alussa lähes puolen kilometrin pituiset lankkuportaat. Huonoon kuntoon päässeet portaat päätettiin kesällä 2017 purkaa turvallisuussyistä. Uusien portaiden rakentamiseen etsitään rahoitusta.[1][2]

Korkeimmalla laella on useampia erikokoisia kivikekoja, jotka lukemattomat Saanalla kävijät ovat kasanneet. Suurin kivikeko on korkeimmalla laella ja sen luona pidetään vieraskirjaa, jonne kävijät voivat kirjoittaa käyntimerkintöjään ja kommenttejaan. Lähellä korkeinta lakea kohoaa linkkimasto, jossa on Digitan alilähetin (täytelähetin) ja matkapuhelintukiasemia. Saanan rinteiltä löytyy vanhoja saksalaisten taisteluasemia ja sotilasromua.

Kasvillisuus ja eläimistöMuokkaa

Saanan lounaisrinne pahtajyrkänteiden alla rauhoitettiin vuonna 1988 luonnonsuojelualueeksi. Tunturin kiviaines on hyvin kalkkipitoista, mikä mahdollistaa lapinalppiruusun (Rhododendron lapponicum) tapaisten vaativampienkin tunturikasvien kasvamisen alueella. Sulamisvesien mukana valuneet ravinteet ovat luoneet tunturin juuren painanteisiin poikkeuksellisen rehevää lehtokasvustoa.

Perhoslajeista erityisesti tundrasinisiipi (Plebeius glandon) esiintyy Suomessa vakituisesti vain Saanan alueella. Toinen tyypillinen laji alueella on tunturikeltaperhonen (Colias nastes).[3] Lintulajeista Saanan ylärinteillä pesii ainakin Suomessa harvinainen sepelrastas (Turdus torquatus), kiiruna (Lagopus mutus), keräkurmitsa (Charadrius morinellus) ja pulmunen (Plectrophenax nivalis).[4]

Saana kulttuurissaMuokkaa

Takavuosien musiikkikappale ”Haltin häät” kertoo tarunomaista historiaa muinaisista jättiläisistä Saanasta ja Mallasta, laulajana Taiska. Rockyhtye Kotiteollisuuden versio kappaleesta ilmestyi vuonna 2012 Sotakoira II -albumilla. Myös säveltäjä Usko Kemppi on tehnyt Saanaa tunnetuksi kappaleellaan ”Kilpisjärven mahtava Saana”.

Saanasta tuli 4.–5. joulukuuta 2017 Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi maailman suurin valotaideteos.[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Saanan portaat puretaan turvallissuussyistä Erä. 20.7.2017. Viitattu 6.8.2017.
  2. Heikinmatti, Antti: Saanan portaat puretaan, uutta tilalle ehkä ensi kesänä Yle Uutiset. 20.7.2017. Viitattu 6.8.2017.
  3. Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
  4. Saanan luontopolku (PDF) 2006. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 17.8.2008.
  5. Saanatunturista tulee maailman suurin valotaideteos - valaistaan satavuotiaan Suomen kunniaksi iltalehti.fi. Viitattu 30.11.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Saana (Saanan luonnon ystävät – Luomus ry)