Tunturikoivikko

Tunturikoivikko on tunturin kasvillisuusvyöhyke, jossa mänty ja kuusi eivät kasva korkeudesta johtuvan kylmyyden takia ja puumaisen kasvillisuuden muodostaa hieskoivun alalaji tunturikoivu. Varsinaisen tunturikoivikon yläpuolella on vaivaiskoivuvyöhyke, jossa kasvaa yksittäisiä tunturikoivuja, vaivaiskoivuja ja pajuja. Suomen Pohjois-Lapissa tunturikoivikko kasvaa noin 0–300 metrin korkeudessa ja vaivaiskoivuvyöhyke on 300–600/700 metrin korkeudessa. Tunturikoivikossa viihtyvät monenlaiset varvut, sammalet ja jäkälät.

Tunturikoivuja

Kilpisjärven seuduilla tunturikoivikkoa kasvaa noin 600–650 metrin korkeuteen asti. Siellä koivut kasvavat parhaiten kalkkipitoisella alueella Saana- ja Mallatuntureiden rinteillä lehtomaisen rehevinä.

Kirjallisuutta

• Yrjö Norokorpi, Heikki Eeronheimo, Seppo Eurola, Risto Heikkinen, Peter Johansson, Jouko Kumpula, Katariina Mäkelä, Seppo Neuvonen, Juha Sihvo, Saara Tynys & Risto Virtanen (2008): Osa 2.8 Tunturit (Kappale Tunturikoivikot). Teoksessa: Raunio, Anne, Anna Schulman & Tytti Kontula (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2008. Koko julkaisun verkkoversio.