Avaa päävalikko

Inger-Mari Aikio-Arianaick

suomensaamelainen kirjailija

ElämäMuokkaa

Aikio kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980. Hän opiskeli saamen ja suomen kieltä Oulun yliopistossa 1980–1982 ja suoritti virallisen kääntäjän saame-suomi/suomi-saame-tutkinnot vuonna 1992. Aikio teki vuosina 1982–1988 töitä toimittajana, kuvaajana ja kielenhuoltajana Sámi Áigi -lehdelle. Hän työskenteli radiotoimittajana Yle-Saamen radiossa Inarissa ja Utsjoella 1988–2008. Sivutoiminaan Aikio on tehnyt käännöstöitä ja kielentarkistusta sekä toimittanut Mánáid Bláđđi -lastenlehteä 1980-luvulla.[1]

Aikio on julkaissut kuusi runokirjaa. Máimmis dása (2001) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston ja Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hän vieraili Göteborgin kirjamessuilla 2004. Hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon 2016.[3]

Myös Aikion isä Niilo Aikio on kirjailija.[4]

PalkinnotMuokkaa

Aikio-Arianaick sai lastenkulttuurin valtionpalkinto vuonna 2016.[5]

TuotantoMuokkaa

RunokokoelmatMuokkaa

  • Gollebiekkat almmi dievva (1989)
  • Jiehki vuolde ruonas giđđa (1993)
  • Silkeguobbara lákca (1995)
  • Maailmalta tähän. (Máilmmis dása, 2001.). Suomentanut Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuvat: Inger-Mari Aikio-Arianaick, Nuccio Mazzullo, Jussi Eskelin. Inari: Kustannus-Puntsi: Kautokeino: DAT, 2006. ISBN 952-5343-31-6.
  • Suonet. (Suonat, 2008.). Suomentanut Irene Piippola & Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuvat: József Timár. Wien: József Timár, 2009. ISBN 978-3-9502190-3-6.
  • Beaivváš čuohká gába (2014)
  • 69 čuoldda (2018)

RomaanitMuokkaa

  • Tropihka rievssat (2016)

LastenkirjatMuokkaa

  • Riebana bihpporgáhkut (2006)
  • Čáhcerávgga gazza (2011)

MusiikkiMuokkaa

  • Ima mánážat (2017)[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b Inger-Mari Aikio Inger-Mari Aikion kotisivut. Viitattu 26.9.2015.
  2. Aikio-Arianaick, Inger-Mari Kirjasampo.fi. Viitattu 26.9.2015.
  3. Lastenkulttuurin valtionpalkinto Inger-Mari Aikiolle Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2017.
  4. Näkkäläjärvi, Pirita: Aikion suvussa kirjailijoita kahdessa polvessa Yle Uutiset. 17.12.2014. Viitattu 17.12.2014.
  5. Lastenkulttuurin tekijöitä palkittiin 20.11.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.03.2019.
  6. Ensimmäiset lastenlevyt inarin- ja koltansaameksi Lappilainen. 24.1.2017. Viitattu 27.4.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa