Wikipedia

Alko

valtion monopoliyritys

Alko Oy on Suomen valtion omistama monopoliyritys, jolla on yksinoikeus yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiin Suomessa, pois lukien pienpanimoiden oluet sekä muista hedelmistä ja marjoista kuin rypäleistä valmistetut tilaviinit.

Alko Oy
Alko.svg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1932
Toimitusjohtaja Leena Laitinen[1]
Puheenjohtaja Harri Sailas
Kotipaikka Helsinki, Suomi [1]
Toimiala alkoholijuomien vähittäiskauppa
Tuotteet alkoholijuomat
Liikevaihto 1,175 mrd € (2017) [1]
Liikevoitto 52,6 M € (2017) [1]
Henkilöstö 2401 (2017) [1]
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu www.alko.fi

Alkon toiminnasta määrätään alkoholilaissa ja -asetuksessa ja se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon ja valvontaan. Alkon pääkonttori sijaitsee Alkon lippulaivamyymälän Arkadian yläkerrassa Helsingin Kampissa.

Alkon toimitusjohtajaksi nimitettiin kesällä 2017 Leena Laitinen,[2] joka aloitti tehtävässä syksyllä 2017.[3]

HistoriaMuokkaa

Kieltolain kumoamisesta 1950-luvulleMuokkaa

 
Oy Alkoholiliike Ab:n myymälä Helsingin Museokadulla vuonna 1952.

Suomessa oli voimassa vuosina 1919–1932 kieltolaki, joka kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.[4] Eduskunta sääti 25. tammikuuta 1932 väkijuomalain,[5] joka antoi alkoholin valmistuksen, myynnin ja maahantuonnin Oy Alkoholiliike Ab:n yksinoikeudeksi. Alko avasi ensimmäisen myymälänsä tiistaina 5. huhtikuuta 1932 klo 10. Päivämäärän muistamista auttaa Suomen historian tunnetuimpiin kuuluva lukusarja 543210.[6]

Pääosakkaana vuonna 1932 oli Suomen valtio, jonka lisäksi muodollisina osakkaina olivat silloinen valtiovarainministeri, professori Kyösti Järvinen ja oikeusministeri, professori T. M. Kivimäki. Järvinen ja Kivimäki merkitsivät kumpikin yhden osakkeen ja valtio 29 998 kappaletta 1 000 markan osakkeita.[7] Osakeyhtiölaki muuttui 1990-luvulla, jolloin osakkaita ei enää tarvittu yhtä enempää, ja molemmat osakkeet ostettiin Järvisen ja Kivimäen perikunnilta.

Talvisodan syttymisen jälkeen Alko ryhtyi valmistamaan Rajamäen tehtaalla panssarintorjunta-aseiksi polttopulloja, joita kutsuttiin Molotovin cocktaileiksi Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan. Pulloja valmistettiin sodan aikana yhteensä 542 194 kappaletta.[8]

Vuonna 1944 otettiin käyttöön viinakortti, joka piti esittää myyjälle alkoholijuomia ostaessa. 1940- ja 1950-lukujen taitteessa pullot asetettiin hyllyihin pystyyn niin, että ne näkyivät asiakkaille. Olympiavuonna 1952 Alkon tuotevalikoima kasvoi huikeasti, myyntiin tuli viinejä sekä lonkeroa. Aiemmin Alkon tuotevalikoima oli koostunut pääosin väkevistä viinoista ja oluista.[9] Alkon sadas myymälä avattiin Turun Eerikinkadulle vuonna 1957.[10]

1960–90-luvutMuokkaa

 
Alkon logo 1990-luvulta vuoteen 2007.

Alkon ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Helsingin Pohjoisesplanadille vuonna 1962, sitä ennen kaikissa liikkeissä tuotteet olivat tiskin takana. Viimeinen tiskimyymälä (ennen vuotta 2017) sijaitsi Helsingin Kruununhaassa, ja se suljettiin vuonna 1998.[9][10]

Vuonna 1969 yhtiön nimi muutettiin muotoon Oy Alko Ab. Samana vuonna keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Vuonna 1970 valmistui Alkon koulutuskeskus Vuoranta Helsingin Meri-Rastilaan[11]. Viinakortti poistui käytöstä vuoden 1971 alussa. Vuonna 1977 avattiin Alkon kahdessadas myymälä yhtiön tehdaspaikkakunnalle Nurmijärven Rajamäelle.[10]

Vuonna 1995 asema alkoholielinkeinoa hallinnoivana viranomaisena siirrettiin Alkolta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.[10] Oy Alko Ab:stä erotettiin samana vuonna alkoholijuomien valmistus ja markkinointi Primalco Oy:ksi, ja hotelli- sekä ravintolatoiminta jatkoi omana Arctia Oy:nä. Alko Oy:hyn jäi tällöin alkoholijuomien vähittäis- ja tukkukauppa. Näiden yhtiöiden emoyhtiöksi perustettiin Alko-Yhtiöt Oy. Konserniin tuli vuonna 1996 uusi yhtiö, alkoholijuomien tukkumyyntiä ja jakelua hoitava Havistra Oy. Alko Oy erotettiin Alko-Yhtiöt-konsernista vuonna 1999 ja siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Primalco ja Havistra yhdistettiin myöhemmin Oy Altia Ab:ksi.

Suomen vähittäiskauppaa kartoittaneen Heikki Peltolan mielestä Alko koki 1990-luvulla harvinaisen nopean ja onnistuneen muodonmuutoksen valtion virastomaisesta monopolista yhdeksi maailman parhaisiin kuuluvista alkoholin myyntiketjuista.[12]

2000-lukuMuokkaa

Alkon 300. myymälä avattiin Turun Kupittaalle vuonna 2003. Alko uusi logonsa ja visuaalisen ilmeensä vuonna 2007, kun yritys täytti 75 vuotta. Marraskuussa 2016 Alko alkoi myydä tuotteitaan myös verkkokaupassa, joka on auki ympäri vuorokauden. Ostajan ikä ja henkilöllisyys tarkistetaan tuotetta noudettaessa. Jakelun tilaajille hoitaa Posti ja yritysasiakkaille juomat toimitetaan myös yritysosoitteisiin.[13] Vuonna 2017 Alko avasi Helsingin Töölöntorille vanhanmallisen tiskimyymälän 85-vuotisjuhlansa kunniaksi.[9]

Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa elintarvikeliikkeissä myytävän alkoholin sallittu prosenttiraja nostettiin 4,7 %:sta 5,5 %:n ja samalla poistui myös valmistustaparajoite, jossa alkoholin tuli olla valmistettu käymisteitse. Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa 1024:stä vastaajasta 60 prosenttia sallisi yli 5,5-prosenttisten juomien vähittäismyynnin myös muualla kuin Alkossa. Kielteisesti suhtautui 34 prosenttia. Kysymyksessä ei eritelty, haluttaisiinko ruokakauppoihin vain viinit vai myös väkevät viinat.[14] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa noin tuhannesta vastaajasta 50 prosenttia hyväksyisi viinien myynnin ruokakaupoissa ja 85 prosenttia vastaajista pitäisi väkevät alkoholijuomat Alkossa. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että Alkon monopoli on hyvä tapa rajoittaa alkoholihaittoja.[15] Sittemmin Alkon monopolin purkamista on ehdotettu sekä Kokoomuksen poliitikkojen[16] että kahden tutkijan taholta[17].

Nykyään Alkolla on 356 myymälää ja noin 60 täydentävää tilauspalvelupistettä.[18]

Myydyimmät tuotteetMuokkaa

 
Alkon myymälä Helsingin Kampissa vuonna 2005.
 
Alkon myymälä Lappajärvellä vuonna 2016.

Alkon 20 litramäärältään myydyintä tuotetta vuonna 2018:[19][20]

  1.   Leijona Viina – 2 990 531
  2.   Koskenkorva Viina – 2 509 630
  3.   Suomi Viina – 2 047 999
  4.   Original Long Drink – 1 313 830
  5.   Olvi Tuplapukki – 1 046 156
  6.   Tapio Viina – 905 977
  7.   Gato Negro Sauvignon Blanc – 850 917
  8.   Pearly Bay Dry White – 796 268
  9.   Jaloviina – 578 808
  10.   Koskenkorva Viina 30% – 566 564
  11.   Gato Negro Cabernet Sauvignon – 556 546
  12.   Viña Maipo Chardonnay – 513 618
  13.   St. Elmo Village – 509 083
  14.   Viña Maipo Cabernet Sauvignon – 506 527
  15.   Magyar Fehér Bor – 495 979
  16.   Original Long Drink Strong – 472 158
  17.   Karhu 5,3 – 442 083
  18.   2u Duas Uvas – 421 630
  19.   JP. Chenet Cabernet Syrah – 400 440
  20.   Espíritu de Chile Cabernet Carmenère – 375 703

HinnoitteluMuokkaa

Alkon hinnoittelu muodostuu kaavalla HMT (Hinta myymälän takaovella) X kerroin + pantti + alkoholijuoma- ja juomapakkausvero X arvonlisävero = vähittäismyyntihinta.[21]

Hinta myymälän takaovellaMuokkaa

  • Tuotteen veroton hinta myyjän varastoimana ja jakelemana: Alkon ostohinta – (alkoholijuomavero + juomapakkausvero)[21]
  • Tuotteen veroton hinta Alkon varastoimana ja jakelemana:[21]
    • Kotimaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset
    • Ulkomaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset + maahantuontikustannukset ja mahdollinen tullimaksu

HinnoittelukerroinMuokkaa

Verottomaan hintaan lisätään hinnoittelukerroin, joka riippuu tuotteesta. Vuonna 2016 kertoimet ovat:[21]

  • Vodkat ja viinat 1,56
  • Muut väkevät 1,50
  • Viinit ja siiderit 1,54
  • Longdrinkit 1,81
  • Oluet 1,67
  • Alkoholittomat 1,54

MuutaMuokkaa

 
Alkot toimivat usein suurten ruokakauppojen yhteydessä. Alkon myymälä K-Supermarket Välivainiolla Oulussa.

Alko myy alkoholittomista juomista alle 18-vuotiaille vain limonadia. Esimerkiksi alkoholitonta olutta tai alkoholitonta simaa Alko ei myy alle 18-vuotiaille.[22]

Alkot saavat olla auki arkisin kello 9–21. Jotkin myymälät saattavat avata myöhemmin tai sulkea aikaisemmin. Alkot saavat olla auki lauantaisin sekä arkipyhien aattoina kello kuuteen illalla. Kaikki myymälät ovat suljettu sunnuntaisin, kirkollisina pyhäpäivinä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä.[23]

Hotelli- ja ravintolamuseo Helsingin Kaapelitehtaalla hoitaa Alkon myymälämuseon kokoelmaa. Museon näyttelyssä on esillä Alkon tiskimyymälä 1930-luvun ulkoasussa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Häikiö, Martti: Alkon historia. Valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan Unionin kilpailupolitiikkaan 1932–2006. Otava, 2007.

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b c d e Vainu.io search.vainu.io.
  2. ↑ Alkon uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Leena Laitinen 10.6.2017. Aamulehti. Viitattu 25.7.2017.
  3. ↑ Johtoryhmä 13.10.2016. Alko Oy. Viitattu 19.10.2017.
  4. ↑ Häikiö, 49, 76.
  5. ↑ Häikiö, 82.
  6. ↑ Häikiö, 84-85, 91.
  7. ↑ Häikiö, 86.
  8. ↑ Häikiö, 114.
  9. ↑ a b c Tällainen on Alkon uusi tiskimyymälä – muistatko, kuinka viinakaupassa ennen asioitiin? ”Löytyisikö teiltä Erkin pikakivääriä?” Ilta-Sanomat. Viitattu 28.6.2018.
  10. ↑ a b c d Alkon historia alko.fi.
  11. ↑ Tikkanen, Birgitta: Vuoranta on sovitettu maisemaan. Helsingin Sanomat, 21.8.1977, s. 12. Näköislehti (maksullinen) Viitattu 22.9.2020.
  12. ↑ Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 126. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 9789513749422.
  13. ↑ Alko avaa verkkokaupan marraskuussa Ilta-Sanomat. 18.3.2016. Viitattu 18.3.2016. fi-FI
  14. ↑ Marjukka Liiten: Enemmistö sallisi nykyistä vahvempien alkoholijuomien myynnin muuallakin kuin Alkossa. Helsingin Sanomat, 25.5.2018. Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Thomas Karlsson: Alkoholipoliittiset mielipiteet 2018 THL - Tilastoraportti 7/2018. 12.3.2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.6.2018.
  16. ↑ Tuomo Väliaho: Kokoomuksen puoluehallitus esittää Alkon monopolin purkamista. Helsingin Sanomat, 5.5.2018. Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Hanna Gråsten: Tutkijoiden tyrmäys: Alkon monopolille ei ole uskottavia perusteita - ”Miksi suomalaiset olisivat niin erilaisia kuin muut? ”. Iltalehti, 27.5.2018. Alma Media Suomi Oy. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ Liikepaikat Alko. Viitattu 28.6.2018.
  19. ↑ Myydyimmät tuotemerkit 2015 8.1.2015. Alko. Viitattu 8.1.2015.
  20. ↑ Laura Matilainen: Alko paljasti vuoden 2018 myydyimmät alkoholijuomat – suomalaisilla uusi suosikki! mtvuutiset.fi. 10.1.2019. Viitattu 1.6.2019.
  21. ↑ a b c d Hinnoittelukertoimet 29.10.2016. Alko. Viitattu 20.9.2017.
  22. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015041519521466_uu.shtml
  23. ↑ Aukioloajat Alko.fi. Viitattu 18.4.2017. (suomeksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alko.


Suomen valtio-omisteiset yhtiöt

Valtioenemmistöiset yhtiöt:
Air Navigation Services Finland | Alko | Arctia | A-Kruunu | Baltic Connector | Boreal Kasvinjalostus | Cinia | CSC – Tieteen tietotekniikan keskus | Finavia | Fingrid | Finnair | Finnpilot Pilotage | Finnvera | Finpro | Finrail | Fortum | Gasum | Gasonia | Governia | Hansel | HAUS kehittämiskeskus | Kemijoki | Leijona Catering | MeriTaito | Motiva | Nordic Morning | Patria | Posti Group | Solidium | SoteDigi | STUK International | Suomen Erillisverkot | Suomen Lauttaliikenne | Suomen Rahapaja | Suomen Teollisuussijoitus | Suomen Viljava | Tapio | Vimana | Teknologian tutkimuskeskus VTT | Teollisen yhteistyön rahasto | Terrafame | Valtion kehitysyhtiö Vake | Vapo | Veikkaus | VR-Yhtymä | Yleisradio
Osakkuusyhtiöt:
Altia | Elisa | Hevosopisto | Kemira | Konecranes | Kuntarahoitus | Metso | Neste | Outokumpu | Outotec | Sampo | SSAB | Stora Enso | Suomen Ilmailuopisto | Suomen Siemenperunakeskus | Suomen Yliopistokiinteistöt | TietoEVRY | Valmet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alko&oldid=19183279”