Varhaiskasvatus

Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
esikoulu
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
opistoaste
kouluaste

Varhaiskasvatus tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Se on sekä pedagogista toimintaa että oma tutkimusalansa.[1]

Ruotsalaislapsia liikenneopissa.

Varhaiskasvatus SuomessaMuokkaa

Pääartikkeli: Varhaiskasvatus Suomessa

Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien, yksityisten tahojen ja kolmannen sektorin ylläpitämissä päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, avoimessa varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa. Varhaiskasvatusta ohjaa Opetushallituksen laatima Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja (2018). Sen mukaan varhaiskasvatus on pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus. Varhaiskasvatuksessa leikki on keskeisessä asemassa.[2]

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Tämän tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.

Varhaiskasvatuksessa kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia eli leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen että sisällölliset suuntautumiset.[3]

Suomi sijoittuu koulutuksen kansain­välisissä laadullisissa ja määrällisissä vertailuissa yleensä kärki­päähän, mutta varhais­kasvatuksen osallistumis­asteet ovat olleet tästä poikkeus. Suomen varhais­kasvatuksen osallistumis­asteet olivat ISCED-97-luokituksen mukaan eurooppalaisessa vertailuissa selvästi EU:n keski­arvoa alhaisempia eivätkä lähelläkään muiden Pohjoismaiden tasoa.[4]

Varhaiskasvatuksen tutkimusMuokkaa

Yhdysvaltalainen taloustieteen professori James Heckman julkaisi vuonna 2006 katsauksen tutkimuksiin, joita oli tehdy varhaiskasvatuksen vaikutuksesta vaikeista oloista tulevien lapsien kykyjen kehitykselle[5]. Heckman on esittänyt, että kyseistä ryhmää pitäisi varhaiskasvattaa syntymästä alkaen aina viiden vuoden ikään asti.[6] Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jorma Sipilä esitti vuonna 2016, että laadukkaan varhaiskasvatuksen on havaittu vaikuttavan ihmisen elämään vuosikymmenien ajan parempana terveytenä, laajempana opiskeluna, korkeampina ansiotuloina ja vähäisempinä sosiaalisina ongelmina.[7] Taloustieteilijä Juhana Vartiaisen mukaan varakkaiden ja koulutettujen perheiden lasten koulumenestykseen ei juurikaan vaikuta tutkimusten mukaan, onko varhaislapsuus vietetty kotona vai päiväkodeissa.[8]

Lääketieteen, psykologian ja kasvatustieteiden tohtori Aino Saarisen vuonna 2020 ilmestyneen väitöskirjan mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneilla lapsilla on paremmat matemaattiset ja kielelliset valmiudet 3–8-vuoden iässä, mutta varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tai lukion päättötodistuksen välillä ei yleensä havaita enää yhteyttä. Laaja tutkimusnäyttö ei tue myöskään sitä, että varhaiskasvatuksesta olisi hyötyä lapsen opiskelumenestykselle enää aikuisuudessa tai että se edes tasoittaisi suotuisammista ja vähemmän suotuisista perheistä tulevien lasten eroja tai että varhaiskasvatus pitäisi aloittaa jo alle kolmivuotiaana. Alle kolmivuotiaiden päiväkotihoitoon liittyy lisäksi lapsen tunne-elämän kehitykseen liittyviä riskejä, koska sen ikäiset eivät ole vielä riittävän kypsiä toimimaan suurissa ryhmissä. Väitöskirjaa varten perehdyttiin huolellisesti satoihin aiheesta tehtyihin kansainvälisiin tutkimuksiin.[9]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Stakes 2005. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

ViitteetMuokkaa

  1. Päivi Pihlaja ja Riitta Viitala toim.: Varhaiserityiskasvatus, s. 18-19. PS-kustannus, 2018.
  2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 Opetushallitus. 2019, s. 7, 14, 22–23, 30. Viitattu 27.9.2020.
  3. Stakes 2005, s. 17, 20.
  4. Tuononen, Mika: Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin Tilastokeskus. Tieto&trendit 5/2015, 25.11.2015..
  5. James J. Heckman: Skill formation and the economics of investing in disadvantaged children. Science (New York, N.Y.), 30.6.2006, nro 312, s. 1900–1902. PubMed:16809525. doi:10.1126/science.1128898. ISSN 1095-9203. Artikkelin verkkoversio.
  6. Heckman, James H.: Invest in Early Childhood Development: Reduce Deficits, Strengthen the Economy Heckmanequation.org.
  7. Sipilä, Jorma: Maksut pois ja ilmaiseksi – Varhaiskasvatus vaikuttaa ihmisen elämään vuosikymmeniä Suomen Kuvalehti nro 2, 2016.
  8. Vartiainen, Juhana: Varhaisvuodet ratkaisevat lapsen tulevaisuuden Suomen Kuvalehti nro 48, 2015.
  9. Petri Seppä, Pasi Jaakkonen: Tutkimus kohauttaa: Päiväkodissa aloittaminen alle 3-vuotiaana voi lisätä lapsen aggressiivisuutta – asiantuntijat eri mieltä Ilta-Sanomat. 11.11.2020. Viitattu 27.11.2021.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Karila, Kirsti & Kinos, Jarmo & Virtanen, Jorma (toim.): Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Jyväskylä: PS-kustannus, 2001. ISBN 952-451-021-9.
  • Ojala, Mikko: Varhaiskasvatuksen perusteita ja haasteita. Helsinki: Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3815-0.
  • Ruoppila, Isto ym. (toim.): Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä. Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-180-4.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varhaiskasvatus.